Etiketti 3/2010 - Alko

| Mariaana Nelimarkka | kuvat Juha Salminen |Pieniä oluentekijöitä yhdistää käsityövaltaisuuden lisäksi kokeilunhalu.Malmgårdin Panimo syntyireilu vuosi sitten, kunSavonlinnassa vuodesta2002 toiminut Huvilasiirtyi Pernajaan. KreiviJohan Creutz halusi hyödyntää Malmgårdinkartanon luomuviljaa ja tiloja. Alunperin ei oluenpano ollut aikeissa, muttaTuorlan pienpanimo- ja tislekurssilla opettaneenHuvilan panimomestarin TuomasMarkkulan tapaaminen muutti asiat.”Tuomas oli innostava opettaja. Kunspeltti tuli kuvioon, pyysin, että Tuomastulisi meille tekemään speltistä olutta”,Creutz kertoo.Malmgårdin kartanossa on lisäksi omalähde. Tulevaisuudessa ohra-, speltti- jamuinaisvehnäpeltojen kupeessa hulmuaamyös humala. Haaveena on, että lähivuosinakaikki raaka-aineet ainakin yhteenolueen saataisiin tiluksilta.Rouhittua spelttiä käytetään mausteenaensimmäisessä Malmgårdissa syntyneessäoluessa Dinkelissä, johon se tuo kuivan,pähkinäisen makuvivahteen. Vehnälläpehmennetään mietoa Blond Alea, jokaon vahvan Belgen pikkusisko.”Blond Aleen tuovat sitrusmaisuuttasekä belgialainen hiiva että neljä amerikkalaistahumalaa, joilla keiton loppuvaiheessatehtävä aromihumalointi lisäätuoksuja ja makuja. Halusin näyttää, ettäoluen vahvuus ei välttämättä kerro senmaukkaudesta”, Markkula kertoo.Panimo tekee pintahiivaoluita. Prosession perinteinen, ja lopuksi oluen annetaankypsyä tankissa vähintään neljä viikkoa, jottase ehtii kirkastua. Kaikki Malmgård- jaHuvila-nimillä myytävät oluet ovat suodattamattomia.Kerralla keitetään 2 000 litranerä. Pernajaan muuton myötä panimon vuosituotannossatähdätään 200 000 litraan.Vaikka haaveissa siintelee täysin malmgårdilaisenoluen pano, saattavat luomumallastamisenja humalan kasvattamisenhaasteet viivästyttää sitä. Suunnitelmissaoleva tilan omenoista tehty siideri saattaakinehtiä markkinoille ensimmäisenäsataprosenttisesti tilan sadosta tehtynätuotteena.Panimoperinteet 2000-luvulle viritettyinäVakka-Suomen Panimon panimomestariJani Vilpas suodatti toukokuun lopussajuhannukseksi kauppoihin aiotun koivunlehtioluensa,Prykmestar Suvin. Mitenkoivuaromi vangitaan lasiin?”Mäskäysvaiheessa meillä oli parimetrisiäkoivuvastoja kattilan täydeltä.Keittovaiheessa panimoon levisi tuoreenkoivun tuoksu, kuin olisi saunassa istunutja vastonut”, Vilpas kuvailee.Koivunlehtiolut kertoo kokeilunhaluisestaoluentekijästä. Uudenkaupunginasukkaat ovat ottaneet panimon avosylinvastaan. Osansa lienee olutperheen nimellä;prykmestar on paikallista murretta jatarkoittaa panimomestaria.Kun Vakka-Suomen Panimo aloitti keväällä2008 oluenteon, syntyi ensimmäisenävuonna 60 000 litraa olutta. Tänävuonna tuotanto on kolminkertainen.”Meillä yksi keitto on tuhat litraa.Teemme kokeilumielellä erilaisia oluita,eri raaka-aineista. Voimme ottaa riskejä jatehdä rohkeita oluita”, Vilpas kuvaa pienenskaalan mahdollisuuksia.Berliinin teknillisestä yliopistostapani momestariksi valmistunut Vilpas onvalmistanut muun muassa tyylipuhdastaPienpanimoliiton jäsenyrityksetHollolan Hirvi, Hollolawww.hollolanhirvi.fiHuvilan panimo, Savonlinnawww.panimoravintolahuvila.fiKeudan Panimo,Keski-Uudenmaan ammattiopistowww.keuda.fi/panimoKoskipanimo ja Panimoravintola Plevna,Tampere, www.plevna.fiKuninkaankartanon Panimo, Tammelawww.mustiala.hamk.fiLaitilan Wirvoitusjuomatehdas, Laitilawww.laitilan.comLakeuden Panimo, Seinäjokiwww.mallaskoski.fiLammin Sahti, Lammi, www.sahti.fiMalmgårdin Panimo, Pernajawww.malmgard.fiNokian Panimo, Nokiawww.nokianpanimo.fiPanimo & Tislaamo Teerenpeli,Lahti ja Helsinki, www.teerenpeli.comPanimoravintola Beer Hunter´s, Poriwww.beerhunters.fiPanimoravintola Bruuveri, Helsinkiwww.bruuveri.fiPanimoravintola Koulu, Turkuwww.panimoravintolakoulu.fiRavintola Perhon Panimo, Helsinkiwww.perho.fiSaimaan Olut, Lappeenrantawww.saimaanolut.fiSuomenlinnan Panimo, Helsinkiwww.panimo.comVakka-Suomen Panimo, Uusikaupunkiwww.vasp.fiVarsinais-Suomen Maaseutuoppilaitos,Piikkiö, www.v-smol.fi(ei kaupallista toimintaa)Ålands Bryggeri, Godby, Ahvenanmaawww.stallhagen.com•3/2010 etiketti 25