kouluhelsinki3page21.. - Nikkemedia.fi

Tutkimusten kautta koulutien alkuunHelsingin opetustoimessa on selvitetty, miten kouluvalmiustutkimuksissaolleiden lasten ensimmäinen luokka on lähtenyt käyntiin.Selvitys toteutettiin perusopetuslinjan ja ruotsinkielisen linjankoulupsykologien tekemänä laajana kyselynä, joka oli osa koulupsykologienja -kuraattorien tulospalkkiohanketta vuonna 2007.Kouluvalmiustutkimukset ovatvarsinkin keväisin keskeinenosa koulupsykologin työtä. Tutkimuksiatekevät myös muun muassa terveyskeskuspsykologit,perheneuvolapsykologitsekä Lasten ja nuortensairaala.Kyselytutkimus sisälsi psykologin,opettajan, oppilaan vanhempien sekälapsen oman arvion koulunkäynninsujumisesta. Tutkimus toteutettiinpsykologien tekeminä strukturoituinahaastatteluina, joita kertyi yhteensä17 kpl. Yli 4 prosenttia kyselyssämukana olleista oppilaista opiskeli nytyleisopetuksen luokalla ilman erityisopetuspäätöstä,erityis- tai starttiluokallaoli noin neljännes lapsista.Kouluvalmiustutkimukset HelsingissäKouluvalmiustutkimuksia tehdäänpääosin kevätlukukausien aikana.Yksilölliseen kouluvalmiustutkimukseenpäädytään usein oppimisessaja kehityksessä havaittujenpulmien vuoksi. Vaikeudet on saatettuhavaita esikouluvuoden aikana,mutta usein jo aiemmin. Oppimisongelmienlisäksi lapsia tutkitaanmyös selkeiden käyttäytymisentai tunne-elämän ongelmienperusteella.Lapset seulotaan kouluvalmiustutkimuksiinesikouluryhmistä.Aloitteentekijänä on yleensä päivähoitotai huoltajat. Osassa päiväkotejakäytetään nk. Turun ryhmäkartoitusta,jonka perusteellalapsia seulotaan yksilöllisiin tutkimuksiin.Koulussa tehtyä työtä arvostetaanTutkimuksen tuloksista ilmeni, että valtaosa,noin 8 prosenttia, vastanneistavanhemmista muisteli kouluvalmiustutkimustaerittäin hyvällä mielellä jakoki tulleensa kuulluiksi ja kohdatuiksimyönteisessä hengessä. Kokonaisvaltaisenkielteisesti tutkimusta muistelevatvanhemmat olivat hyvin harvinaisia yksittäistapauksia.Osittaisia pettymyksiäoli useimmin aiheuttanut yhdessä kaavaillunratkaisun toteutumatta jääminenkielteisen erityisopetuspäätöksenvuoksi tai muiden koulun alkua koskeviensuunnitelmien toteutumattomuustiedonkulun ongelmien takia.Noin kaksi kolmasosaa sekä opettajistaettä vanhemmista koki lapsenTutkimuksen tekee koulussa, terveydenhuollossatai perheneuvolassatyöskentelevä psykologi. Koulupsykologittutkivat ne lapset, joillaei ole aiempaa kontaktia psykologiin.Kouluvalmiustutkimukseenkuuluu vanhempien, päivähoidonja mahdollisten muiden tahojenhaastattelut, lapsen yksilötapaamisetsekä palautteen antaminen.Psykologi tekee suosituksen, jonkaperusteella vanhemmat voivathakea lapselleen erityisopetus- tailykkäyspäätöstä.Koulunsa aloittavista lapsistanoin 13 % on käynyt kouluvalmiustutkimuksessa.Hieman alle4 % tutkimuksista on tehnyt koulupsykologi.käyvän koulua nyt itselleen sopivassapaikassa. Vain kymmenesosa opettajistapiti ratkaisua epäonnistuneena, javain prosentti vanhemmista oli lapsenkokonaistilanteeseen tyytymättömiä.Kiinnostavaa oli huomata, että vanhemmatarvioivat lapsen oppimista jaryhmässä selviytymistä myönteisemminkuin opettajat. Osittain tämä kertoneesiitä, että kotoa käsin lapsentodellisia koulunkäyntivaikeuksia onvaikeampi arvioida. Tämän voi myösolettaa kuvastavan vanhempien luottamustakouluun.Pääosa lapsista viihtyy koulussaPsykologit selvittivät myös kouluvalmiustutkittujenlasten omia kokemuksiakoulunkäynnistä. Viihtymistä arvioitiinesittämällä lapselle erilaisia väittämiä,joista hän sai esittää saman- taierimielisyytensä. Pääosa lapsista kertoituolloin ekaluokan marraskuussa viihtyvänsäkoulussa hyvin. Valtaosa (86%) lapsista koki saavansa hyvin apuaopettajalta sitä tarvitessaan, ja lähesyhtä moni piti opettajaa mukavanasekä oli saanut kavereita koulusta.Soraääniä aiheuttivat lähinnä läksyt,jotka eivät enää marraskuun pimeilläaina innostaneet. Yli puoletlapsista tosin piti läksyjä kivoina, mutta16 % ilmoitti, ettei pidä niistä. Samoinkouluruoka jakoi lasten mielipiteitä,vaikkakin yli 6 % lapsista arvioisen olevan hyvää.Lasten vastauksista kuvastui kaikkinensaturvallinen luottamus perusasioihin.Yhteistyö ja tiedonkulku tärkeitäSuurin osa opettajista koki saaneensatarvitsemansa lasta koskevan tiedon jokoulun alkaessa. Jonkin verran jäätiinkaipaamaan lisää kouluvalmiustutkimuksenantamaa tietoa. Eniten tietoa– esimerkiksi päiväkotien kautta– opettajat olivat saaneet lapsen oppimisesta,ja lähes yhtä paljon kave-Ympäristömerkki luovutettiinKumpulan koulukasvitarhannäyttelyn avajaisten yhteydessä maanantaina1.9. Sen luovuttivat WWF: n(Maailman luonnonsäätiön) GreenOfficen päällikkö Helka Julkunen jaWWF: n pääsihteeri Timo Tanninen.Viraston puolesta merkin vastaanottivatkehittämisjohtaja Paula Sermiläja talousjohtaja Harri Pirkkalainen.Green Office on Suomen WWF: n kehittämäympäristöohjelma ja palvelukonsepti,joka on tehty nimenomaantoimistojen tarpeisiin. Ympäristömerkinkäyttö edellyttää muun muassa paperinsäästöä, lajittelun ja kierrätyksentehostamista, energian ja veden sääs-risuhteista. Perheestä opettajat olivatsaaneet tietoa melko vähän.Psykologien omia kommentteja oliesitetty siitä, otettiinko kouluvalmiustutkimuksessakaikki näkökohdat huomioon.Useimmiten näin arvioitiin olevan,ja yleensä puutteet arvioitiin vainpieniksi.Noin kolmanneksen puutteellistahuomioimista koskevista kommenteistavoitiin ajatella liittyvän yhteistyöhönja kommunikaatioon. Esimerkkejä näistäolivat puuttuva tieto aiemmista tutkimuksista,vähäinen tiedonkulku koulunsisällä, ja liian vähäinen yhteistyöulkopuolisen tutkivan tahon kanssa.Tarvittavan tiedon siirtymisen ja salassapitovelvollisuudenyhdistäminenon toisinaan haasteellista, vaikka näidenasioiden ei tarvitsekaan olla keskenäänristiriidassa tehtäessä avointayhteistyötä vanhempien kanssa. OmatOpetusviraston hallinnolle Green Office -ympäristömerkkiHelsingin koulut ja oppilaitokset toimivat ympäristön hyväksi jomonin tavoin, ja nyt myös viraston hallinto on ryhdistäytynyt.Opetusviraston Hämeentie 11: ssa sijaitseva pääkonttori on saanutSuomen WWF: n Green Office -ympäristömerkin.kuvat raili tanhuanpääF Timo Tanninen, Helka Julkunen,Paula Sermilä ja Harri Pirkkalainenympäristömerkin luovutustilaisuudessa1.9.2008.raili tanhuanpäähaasteensa tiedonkululle asettavatmyös muun muassa henkilövaihdoksetja viime hetken muutokset lastenkoulunkäyntijärjestelyissä vaikkapamuuttojen vuoksi.Tässä selvityksessä on pyritty löytämäänyleisiä suuntaviivoja kouluvalmiustutkimustenluonteesta jaonnistumisesta, vaikka luonnollisestitilanteet ovat niin vaihtelevia, etteimitään yleispäteviä ohjenuoria voidatehdä tulevaisuuden varalle. Riittävä,luvallinen ja yhdessä sovittu tiedonkulku,kuulluksi tuleminen, yhteisetneuvottelut sekä kaikkien osapuoltenrealistinen käsitys tukimuodoistaovat kuitenkin tässä esiin nousseitatärkeitä onnistuneen tutkimuksenelementtejä.Inka HarpfKoulupsykologi, opetusvirastonperusopetuslinjaG Syyskuun ajan opetusvirastonnäyttelytilassa oli esillä koulukasvitarhojenpuutarhatonttunäyttely.töä, materiaalin kulutuksen vähentämistä,henkilöstön ympäristötietoisuudenlisäämistä, ympäristöseikkojenhuomioon ottamista hankinnoissaja yhteiskuntavastuullista toimintaa.– Aloitimme järjestelmän rakentamisenvuonna 27 ja viime kesäkuussatehdyssä tarkastuksessa meidän todettiintäyttävän ympäristömerkin kriteerit.Esimerkiksi paperinkulutusta onnistuimmevähentämään viime vuonnaperäti 21 prosenttia vuoden 26 tasosta,kertoo opetusviraston erityissuunnittelijaSeppo Manner.Green Office -toiminta opetusvirastossajatkuu edelleen. Ympäristömerkkiei säily voimassa automaattisesti,vaan se lunastetaan uudelleenkolmen vuoden päästä tehtävässä uusintatarkastuksessa.Opetusvirastoon on nimetty jokaiseenkerrokseen ekotukihenkilöt, jotkaauttavat työntekijöitä päivittäisissäympäristötoimissa. Myös luonnontiedelukiontalossa (os. Mäkelänkatu84) sijaitseva mediakeskus on mukanaviraston hallinnon Green Office-toiminnassa.1832008