kouluhelsinki3page21.. - Nikkemedia.fi

Eva AutioTiina SandbergTerveydenhoitajalla on aikaakuunnella lapsiavilja nisonenAiemmin Keinutien ala-asteen ja Nallin koulun terveydenhoitajanovella oli usein jonoa – enää ei ole. Päivittäinen vastaanottotuntinäyttää riittävän hyvin, vaikka lapset eivät yhtäkkiä olemuuttuneet entistä terveemmiksi. Terveydenhoitaja Eva Autioon miettinyt tehtävänkuvaansa ja merkitystään kouluyhteisössätarkoin, ja toimii sen mukaan.Sairaanhoito kuuluu pääasiassakodeille ja terveysasemalle, onHelsingin linjaus. Kouluterveydenhoidontärkein tehtävä on edistääterveyttä ja turvallisuutta koulussa.– Olen ylpeä kaupungin linjauksesta.Kun en ole laittamassa laastaria jokapipiin, aikaa jää ennaltaehkäisyynsekä lasten ja perheiden tapaamisiin.Tuen vanhempia kasvatustehtävässä jakoululaisten kasvua ja kehitystä. Osanakouluyhteisöä olen luomassa turvallistaja hyvää oppimisympäristöä.Hieman juhlalliselta kuulostava tehtäväon kaikkea muuta kuin sitä käytännössä.Autio haluaa olla koulussa se aikuinen,jota on helppo lähestyä asiassa kuinasiassa. Niin pientä murhetta ei saisi olla,etteikö siitä voisi hänelle kertoa.– Tapaan kaikki lapset kerran vuodessa.Se on etuoikeus. Kasvun ja kehityksenseurannan lisäksi keskustelenheidän kanssaan koulunkäyntiin liittyvistäasioista. Esimerkiksi siitä miltätuntuu tulla kouluun, luokan ilmapiiristä,läksyjen tekemisestä. Monestiolen ensimmäinen aikuinen, jolle lapsikertoo huolensa.Perhekeskeisyys on yksi Aution tärkeistäperiaatteista. Hän haluaa ollavanhemmille muutakin kuin ’nimikoulun syystiedotteessa’. Jos lapsellaon huolia, terveydenhoitaja ryhtyyselvittelemään asiaa niin vanhempienkuin opettajankin sekä tarvittaessamuun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.Mutta aina lapsen suostumuksellaja tilanteen mukaan.– Minusta on tärkeää, että lapsi tietääaikuisten hoitavan yhdessä asioita,mutta lapsen luottamus on myössäilytettävä. En tee mitään hänen selkänsätakana.Vanhempiin hän sanoo olevansa yhteydessäpäivittäin. Aina puhelut taitapaamiset eivät ole helppoja. – Tarjoantukea. Aina tilannetta ei voi hetimuuttaa, mutta aina voi kuunnella jaohjata koulun ulkopuolisiin tukipalveluihin.Joskus vanhemmat eivät oleyhteistyöhaluisia, mutta kestän kylläraivoakin. Pääasia, että lapsen asiaotetaan esille.Oma paikka on ansaittavaKoulumaailman haasteiden kasvaessaon työmallin muuttaminen ollut välttämätöntä.Autio on tehnyt töitä profiloitumisensaja muuttuneen käytännöneteen, ja vähitellen onkin koulussalöytynyt yhteinen tahtotila.Niin vanhempia kuin opettajiakinon keskustellen ohjattu palveluiden oikeaankäyttöön. – En esimerkiksi automaattisestikuittaa oloaan huonoksituntevia tai päänsärkyisiä lapsia kotiin,usein opettajan arvio lapsen koulukuntoisuudestariittää. Tavoitteeni on myösherätellä vanhempien vastuuta omanlapsensa terveydentilasta sekä sairauksienhoidosta. Välillä tuntuu, että tervemaalaisjärki on kateissa. Ehkä liianhelposti käännytään kodin ulkopuolisenasiantuntijan puoleen kun kyse onvaikkapa tavallisesta nuhasta.Toki terveydenhoitaja hoitaa äkillisettapaturmat ja lapset jotka ovat sairastuneetkoulupäivän aikana. Ainakinohjaa heidät eteenpäin esimerkiksiterveyskeskukseen.– Jutun juoni on siinä, että se ei olepäätyöni. Eikä minulla ole päivystysvastuutakoulussa.Autio tuntee olevansa osa työyhteisöänimeltään koulu. Lasten hyvinvoinnistahuolehtiminen on hänestä nimenomaanaikuisten yhteinen tehtävä. Keinutienala-asteella ja Nallin koulun arjessatyötä tehdään yhdessä. Päivittäisettapaamiset opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnankanssa varmistavatavoimen ja luottamuksellisen työilmapiirin,joka heijastuu sekä lasten ettätyöntekijöiden jaksamiseen.– Yksin ei kannata toimia, vaan yhdessäperheiden ja koulun kanssa.Unohtamatta muita yhteistyötahojakuten terveyskeskusta ja erilaisia lastatukevia tahoja. Olen ainoa terveysvirastonedustaja koululla, välillä onhyvä muistaa myös se, vaikka ulkopuoliseksien itseäni kouluyhteisössätunnekaan.KulkutaudeistakoulukiusaamiseenAutio aloitti kouluterveydenhoitajana17 vuotta sitten. Ajat ovat muuttuneet,mutta kasvavien ja kehittyvieniloisten lasten parissa on aina yhtäantoisaa ja ihanaa toimia. Terveydenhoitajantyön painopiste on siirtynytaika tavalla.– Perheiden huolet ovat tänä päivänähyvin erilaisia kuin ennen vanhaan.Muuttuneeseen tilanteeseen on pystyttävävastaamaan.Iso huoli kouluissa on, myös terveydenhoitajannäkökulmasta, koulukiusaaminen.Hänen mielestään asiaanpuuttuminen ei ainoana toimena enääriitä. Puuttumisen lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevätyötä, jotta kiusaamistilanteetvähenisivät. Tutkimusten mu-Vastaus sivun 23 kysymykseenAnnankadun ruotsinkielinen kansakouluoli valmistuessaan vuonna 1886 Helsinginnykyaikaisin koulutalo. Kaikissa tiloissa olisähkövalo ja vesijohto. Lisäksi rakennuksessaoli keskuslämmitys. Vuonna 1969 tiloihinmuutti Kampin ammattikoulu ja nykyäänrakennus palvelee Annantalon taidekeskuksena.Koulujen rakentaminen vauhdittui188-luvun keskivaiheilla ja jatkui vilkkaana191-luvun puoliväliin asti. Ahtaus, kylmyysja huono ilmanlaatu olivat koulutalojensuuria ongelmia, joten hygieeniset jatekniset näkökohdat nousivat suunnittelussakeskeiselle sijalle. Ihanteellisen luokanmaksimikoko oli 1x7x4 metriä. Sisälämpötilapyrittiin pitämään +16–18 asteenG Lasten hyvinvoinnista huolehtiminenon aikuisten yhteinen tehtävä,terveydenhoitaja Eva Autio korostaa.kaan kiusaajien ja kiusattujen taustaltalöytyy samoja riskitekijöitä: ylipainoa,masennusta, koulunkäyntivaikeuksia,huonoa työilmapiiriä... Näihinriskitekijöihin voidaan vaikuttaa sekäkodeissa että koulussa.Surullista uuden kouluterveyskyselyntuloksissa on paitsi se, että kiusaaminenei ole vähentynyt, myös se, ettäjoka viides lapsi tai nuori on kokenutfyysistä uhkaa. Fyysisen uhan lisääntyminennäkyy myös terveydenhoitajanvastaanotolla. Autio on pohtinut näitäkinkouluhyvinvoinnin ongelmia ennaltaehkäisynnäkökulmasta.– Nostaisin esiin luokkayhteisön. Yhteisöllisyys,kuulluksi tuleminen koulussaja ystävän löytäminen ovat avaimia,jolla kiusaamisesta ja fyysisenuhan kokemuksista voidaan päästä.Näitä kuulluksi tulemisen hetkiä voimyös kouluterveydenhoitaja tarjotaoppilaskohtaisissa, luottamuksellisissatapaamisissa.– Työn painopisteen siirtäminen sairaudenhoidostaennalta ehkäisevääntyöhön on mahdollistanut näiden hetkientarjoamisen kaikille Keinutien alaasteenja Nallin oppilaille. nvälillä, mutta todellisuudessa talvisin oli useinkylmempää. Tuberkuloositartuntojen välttämiseksilattialle ei saanut sylkeä, joten monissa”kouluhuoneissa” tuli olla sylkiastiat.Funktionalismi näkyi 193-luvulla rakennustenpelkistetyssä arkkitehtuurissa, tilojentarkoituksenmukaisuudessa ja tehokkuudessa.Peruskoulun myötä kouluarkkitehtuuriaryhdyttiin uudistamaan, jotta entistä oppilaskeskeisemmälleopetustavalle pystyttiin tarjoamaanmonipuolisemmat edellytykset. Kuvassasiivoojat ovat aloittaneet luokkahuoneidensiivouksen Tehtaanpuiston yhteiskoulussa kevätjuhlanpäätyttyä vuonna 1975.Sauli Seppälä, museolehtoriHelsingin kaupunginmuseo, KoulumuseoKalevankatu 39–41, p. 169 3446, 318 767