“Ohjauksesta puheen ollen” - Hämeen ammattikorkeakoulu

tus” (Luki-työryhmän muistio 1999). Lukivaikeus ei kuitenkaan rajoitu vain lukemisen jakirjoittamisen perustaitojen oppimiseen vaan myös lukemisen ja kirjoittamisen taidon kehittymiseenesimerkiksi vastaamaan ammattikorkeakoulussa ajateltua lukemisen ja kirjoittamisentasoa. Vaikeudet voivat johtua äänneaineksen epätarkan käsittelyn ja äänne- ja sanallistaainesta käsittelevän työmuistin niukkuuden lisäksi esimerkiksi lateraalisuuden eli puolisuudenristikkäisyydestä tai vakiintumattomuudesta.Lukivaikeus on yleistäLuku- ja kirjoitustaito ovat ihmisen historiassa varsin nuoria taitoja. Menneinä vuosisatoinanäiden taitojen oppimisen vaikeudet eivät aiheuttaneet kovinkaan pahoja pulmia. Käytännöntyöt olivat tärkeimmät taidot ja vain harvat kävivät pidemmälle koulua. Voisi jopa kärjistäensanoa, että ne, jotka eivät tässä tekemisen maailmassa pärjänneet, vetäytyivät luostareihin jakehittelivät vähitellen koulua. Joskus tosin vanhat kirkonkirjat kertovat henkilöistä, joidenoli vaikea oppia lukutaitoa. Vasta viimeisten vuosikymmenten aikana koulun käynnin yleistyessäon lukemisen vaikeus noussut laajemmin esiin. Nykyisenä aikana, jolloin jokaiseen ammattiinvaaditaan koulumaista suorittamista, vaikeudet ovat nousseet erityisen korostetustiesiin. Tällä hetkellä arvellaan, että 20 – 25 %:lla ihmisistä on jonkinasteisia vaikeuksia jatästä joukosta noin puolella on suurempia vaikeuksia.Lukivaikeudet kulkevat suvussaSuurin osa lukivaikeuksista on perinnöllisiä samalla tavalla kuin vaikka likinäköisyys. Onhantuttua sanoa, että meidän suvussa ei ole kielipäätä tai lukumiehiä.Lukivaikeus on erilaista oppimistaErilaisten koulujen ja oppilaitosten oppimiskäsitys on perustunut siihen, että kaikki oppivatsamalla tavalla ja samassa aikataulussa. Todellisuudessa kuitenkin meillä kaikilla on yksilöllisetoppimistapamme ja -aikataulumme. Eiväthän kaikki opi esimerkiksi pyöräilemään taiuimaan samanikäisinä. Luku- ja kirjoitustaito ja niiden kehittyminen ovat samanlaisia taitojamuiden taitojen joukossa. Niidenkään kehitysrytmi ei ole tasatahtista. Voi sanoa, että kehitystätapahtuu läpi elämän erilaisten oppimisstrategioiden kehittyessä. Lukemisstrategioidenkehittäminen onkin tärkeää, koska lukivaikeuksinen on yleensä lukijana verkkaisempi kuinei-lukivaikeuksinen. Tämä johtuu aivojen toisenlaisesta tavasta käsitellä kielellistä tietoa.Lukivaikeudella on monet kasvotYleissivistävien opintojen jälkeenkin lukivaikeuden merkit ovat havaittavissa, mutta ne eivätaina ole perinteisessä muodossa vaan ovat ilmeeltään moninaisia. Oireiden ilmenemismuotoihinvaikuttaa taustatekijät, kuten oppijan kehittämät kompensaatiotavat, kognitiiviset strategiatja kulttuuriset tekijät.18