Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi
Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi
Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Maaseutu muutoksessa<strong>Maaseudun</strong> väestö- <strong>ja</strong> elinkeinorakenteen muutos <strong>ja</strong>tkuu. Ikärakennevanhenee tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti kokomaassa, <strong>ja</strong> muutos on monissa maaseutukunnissa vielä nopeampi<strong>ja</strong> dramaattisempi. Kuntien <strong>ja</strong> kylien ikärakenteen muuttuessa pal-velujen tarve muuttuu. Kuinka esimerkiksi turvataan korkeatasoinenopetus, kun kouluikään tulevat ikäryhmät ovat entistä pienempiä?Ja kuinka kyetään vastaamaan kasvavan vanhusväestön hoivatarpeisiin?Väestö- <strong>ja</strong>elinkeinorakennemuuttuuAsukkaiden vähentyessä palvelumarkkinat ovat nekin entistä pienemmät.Vaihtoehtoisia palvelujen tuottajia on maaseudulla tästä syystä vähän eikä aitoakilpailua synny.EU-jäsenyys on tarkoittanut suuria muutoksia suomalaiselle maaseudulle.Ensinnäkin se kiihdytti maaseudun elinkeinorakenteen muutosta. Tilakoko onkasvanut voimakkaasti <strong>ja</strong> paljon työikäistä väestöä on näin siirtynyt eläkkeelle <strong>ja</strong>muihin ammatteihin. On tarvittu korvaavia toimeentulomuoto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> palvelu<strong>sektori</strong>on ollut yksi vaihtoehto. Pienimuotoista palveluyrittäjyyttä kehittynee tulevaisuudessayhä enemmän, kun palvelujen järjestämisen tavat monipuolistuvatentistä enemmän <strong>ja</strong> esimerkiksi valtiovalta kehittäisi edelleen toimivaksi osoittautuneenkotitalousvähennyksen käyttöä verotuksessa.EU-jäsenyyden myötä maaseudulla on myös opittu ohjelmalliseenmaaseudun kehittämiseen <strong>ja</strong> toimintaryhmien hanketyöhön. Kylätoiminta<strong>ja</strong>Hankerahoitus antaisi mahdollisuuksia myös kunnille kehittääuudenlaisia ratkaisu<strong>ja</strong> palvelujen tuottamiseksi yhteistyössä vaikkapamaaseudulla toimivien järjestöjen kanssa. Kun ra<strong>ja</strong>nveto<strong>ja</strong> kehittyyhanketoimintajulkisen <strong>sektori</strong>n <strong>ja</strong> hankerahoituksen välillä vielä täsmennetään,tätä kautta tarjoutunee <strong>ja</strong>tkossa merkittäviä mahdollisuuksia maaseu-dun palvelujen kehittämiseksi <strong>ja</strong> rahoittamiseksi.Kylätoiminnan <strong>ja</strong> maaseudun asukkaiden yhteistoiminnan kokemusten <strong>ja</strong> perinteidenpoh<strong>ja</strong>lta on mahdollista kehittää uusia palvelujen tuottamisen muoto<strong>ja</strong>maaseudulle. Kir<strong>ja</strong>n toisessa osassa esiteltävät kylät ovat esimerkkejä siitä, ettätällaisessa toiminnassa on mahdollista myös onnistua.Seuraavassa luvussa tarkastellaan niitä käytännön tekijöitä, jotka ovat edistämässätai <strong>ja</strong>rruttamassa maaseudun kolmannen <strong>sektori</strong>n toiminnan kehittymistä.- 5 -
Change language