13.07.2015 Views

Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi

Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi

Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

”Mielestäni EKY [Eräjärven kehittämisyhdistysry] on hyvä yhdistys. Se ei merkitsesitä, että se olisi virheetön <strong>ja</strong> etteikö sitä saisikritisoida, kunhan se tehdään asiallisessahengessä. Eräjärven kehittämisyhdistykselleon viime aikoina eri kirjoituksissa tullutlunta tupaan, niin kuin sanonta kuuluu. Seon hyvä se, kunhan ei kokonaan peitytälumeen.Tervetuloa toimintaan mukaan luomaan lisäarvoa.Ovet ovat avoinna kaikille.”Ylermi Järvinen”Moni ”toimimaton” kenties olisi halukastekemään joskus jotakin, muttei ottamaanyhdistystoiminnasta sellaista elämäntehtävääkuin kaikkein aktiivisimmat. Epäilen,että aktiivisimpien ihmisten ”liika” aktiivisuususein myös tahattomasti <strong>ja</strong> varoittavanaesimerkkinä torjuu toiset pois.”Nimimerkki HM”Olin kerran vuosia sitten tilaisuudessa, jossakeskustelun avaa<strong>ja</strong> pyysi osallistujia miettimäänmerkitystä teesille ”Joku muu?”.Meni muutama tovi, jopa viikko<strong>ja</strong>, ennenkuin tajusin asian merkityksen <strong>ja</strong> oivalsinsen. Oma konkreettinen kokemus antoi silleselityksen. Kylän keskustassa kävellessäniusein harmittelin, kun jotkut heittelivät roskaaympäristöön. Joka kerta ne nähdessänimietin, miksei kukaan siivoa niitä pois tailaita roskia viereiseen roskikseen. Sitten oivalsin,että voin minäkin tehdä sen, enkäjää odottamaan, että ”joku muu” tekee sen.Niinpä asia kor<strong>ja</strong>antui, ei ollut roskia harmittamassa.Tämä esimerkkinä siitä, miksi pitää odottaa,että ”joku muu” tekee asioita, joitaitsekin voisi tehdä. ”Yliaktiivisuus” useinjohtuu myös siitä, ettei ole muita, jotka tekevätyhteisiä asioita. Odotetaan, että kylläne ”joku muu” tekee.”Nimimerkki Asian oivaltanutTutkimuskir<strong>ja</strong>llisuudessa puhutaan yhä enemmän sosiaalisesta pääomasta <strong>ja</strong>luottamuksen merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä. Sosiaalinen pääoma voidaanmääritellä yksilöiden <strong>ja</strong> kollektiivisten toimijoiden sosiaalisten suhteidenverkostossa olevaksi resurssiksi. Se on alettu nähdä samanarvoisena, joissain tutkimuksissajopa merkittävämpänä toiminnan <strong>ja</strong> talouden kehittymisen resurssinakuin taloudellinen pääoma.Kylän viitekehyksessä sosiaalista pääomaa tarvitaan <strong>ja</strong> muodostuu silloin,kun aktiiviset kyläläiset toimivat sosiaalisessa kanssakäymisessä keskenään yhdessäsuunniteltujen päämäärien saavuttamiseksi. Yksi mielenkiintoinen tapa käyttääsosiaalisen pääoman käsitettä käytännön toiminnan kehittämisessä on pohtia,miten kylän sosiaalisen pääoman myönteisiä ilmentymiä voitaisiin hyödyntää.Sosiaalisella pääomalla on aina väistämättä myös kielteisiä ilmentymiä, <strong>ja</strong> toiminnankehittämisen kannalta rakentavaa olisikin pohtia, millä keinoin sosiaalisenpääoman myönteisiä ilmentymiä voisi käyttää tasapainottamaan tai jopa kor<strong>ja</strong>amaansosiaalisen pääoman kielteisiä ilmentymiä.Jos kylällä esimerkiksi on aktiivinen <strong>ja</strong> aikaansaava pieni kylää kehittävä ryhmä,jonka toiminta perustuu luottamukseen <strong>ja</strong> yhdessä sovittuihin tavoitteisiin,mutta muut kyläläiset näkevät tämän ryhmän sisäänpäin lämpiävänä <strong>ja</strong> eristäytyvänä,on kysymys sosiaalisen pääoman eri ilmentymistä. Niiden ymmärtäminen<strong>ja</strong> analysoiminen on toiminnan kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeää, muttasamalla erittäin vaikeaa.- 15 -

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!