Maaseudun palveluaukot ja kolmas sektori - Helsinki.fi

Sosiaalisen pääoman käsitteen käytännön sovellusten kehittämisessä riittäisityötä paitsi taloustieteilijöille, myös sosiaalipsykologeille. Sosiaalipsykologiaakiinnostaa ihmismielen sosiaalinen muotoutuminen sekä ryhmien väliset suhteet,ja se kohdistaa huomion samanaikaisesti sekä yksilöön että ryhmään. Kuvaamallaja selittämällä järjestötoimintaan ja kylätoimintaan liittyvien sosiaalisten ilmiöidensyntyä ja muuttumista, analysoimalla toimintaan liittyvien konfliktien taustojaja ratkaisukeinoja voitaisiin saada paljon uutta arvokasta tietoa kolmannensektorin toiminnan ymmärtämiseen ja kehittämiseen.JärjestökulttuuriVarsin yleisesti ollaan sitä mieltä, että ihmisten kiinnostus ja kiinnittyneisyys järjestölliseentoimintaan on vähentynyt ja muuttunut. Aikaisemman jopa elinikäisensitoutumisen asemesta on entistä useammin niin, että ihmiset ovat mukanajärjestön toiminnassa vain sen ajan kun toiminta palvelee ja hyödyttää heitä.On hyvin tavallista, että ulospäin hyvinkin aktiiviselta vaikuttavan järjestöntoiminta lepää muutaman innokkaan henkilön harteilla. Näin ei kuitenkaan tarvitsisiolla. Hyvin suunniteltuna ja organisoituna ja ihmisten todellisiin tarpeisiinvastaavana järjestötoiminta puhuttelee ihmisiä ja houkuttelee heitä mukaan.Tästä hyvä esimerkki on Sokojan päiväkoti- ja kylätaloyhdistyksen toiminta(kts tarkemmin sivut 98-114). Yhdistyksen toiminta on viidentoista vuoden aikanalaajentunut huomattavasti, tehtävät ovat monipuolistuneet ja muuttuneet entistävaativammiksi. Palkatun henkilökunnan määrä on kasvanut ensimmäisten vuosienkolmesta työntekijästä viiteentoista, mutta samalla vapaaehtoisista koostuvanyhdistyksen hallituksen rooli on säilynyt hyvin keskeisenä. Palkattu henkilökuntavastaa päivittäisestä toiminnasta, hallituksella on selvä vastuu toiminnan suurtenlinjojen ja kokonaisuuden hahmottamisesta. Hallituksessa on edelleen mukanahenkilöitä, jotka olivat mukana perustamassa päiväkotiyhdistystä vuonna 1990.Vaikka hallitustyöskentely onkin näin mittavaa toimintaa harjoittavassa yhdistyksessävaativaa ja aikaavievää, kokevat nämä konkarit toiminnan niin antoisaksi,etteivät koe tarpeelliseksi luopua tehtävistään. Sokojalaiset ovat onnistuneetvakiinnuttamaan yhdistyksen toiminnan, työn- ja vastuunjako hallituksenja henkilökunnan välillä toimii, asioista sovitaan järjestäytyneesti. Yhdistyksentoiminnassa on ylitetty se kynnys, että toiminnan jatkuvuus olisi enää kiinni vapaaehtoistenkyläläisten työpanoksesta ja jaksamisesta.Sokojan päiväkoti- ja kylätaloyhdistyksessä on onnistuttu luomaan vahvaomaleimainen järjestökulttuuri. Järjestökulttuurilla tarkoitetaan yhteistä identiteettiä,tunnetta johonkin suurempaan kuulumisesta. Järjestökulttuurissa on kysymysmerkityksistä, intresseistä, tahtotiloista ja pyrkimyksistä. Ne ovat mukanaolevilla toimijoilla – jäsenillä, vapaaehtoisilla, työntekijöillä - erilaiset, koska kukintulee erilaisin intressein ja odotuksin järjestöön. Organisaatiokulttuuria tutkineenEdgar Scheinin mukaan organisaatiokulttuurissa on kolme tasoa. Helpoim-- 16 -