HELSINKI – TULEVAISUUDEN KAUPUNKI

Helsingistä on siis monenlaisia käsityksiä. Mielikuvien tasolla Helsinkion jotain aivan muuta kuin helsinkiläisten todellisuudessa. Kantakaupunginasukasluku on pudonnut viidessäkymmenessä vuodessa noinpuoleen samalla kun asumisväljyys henkeä kohden on kaksinkertaistunut.Tällainen kehitys on ollut mahdollista vain lähiöiden rakentamisella,mikä on johtanut suureen muuttoon kaupungin ja maaseudunvälialueelle, metsälähiöön.USA:ssa vastaava muutto on tapahtunut ensisijassa suurille mattomaisestilevittäytyville omakotialueille. Suomalaisen kaupunkisuunnittelunerityispiirre on kerrostalojen suuri osuus lähiöissä. Kun tähän on vieläyhdistynyt elementtitekniikan poikkeuksellisen runsas käyttö ja modernisminylivalta arkkitehtuurissamme, on syntynyt ainakin nykykäsityksenmukaan liian monotoninen ja vaikeasti muunneltavissa olevaasuntokanta. Sarjatuotanto ei ole juurikaan halventanut asuntojen hintojamutta kylläkin heikentänyt rakentamisen laatua.Vaikka yksilöllisen asumisen suosio on selvästi nousussa ja omakotityyppiselläasumisella on vahva kannatus, suuri osa suomalaisista onvarsin tyytyväisiä kerrostaloasumiseensa lähiöissä. Ilmassa olevia muutostarpeitaei pidäkään liioitella.Harvaan asuttuna maana Suomessa on paljon maata henkeä kohti. Samoinkuin Australiassa ja USA:ssa tämä on johtanut maan tuhlailuun jaliikenteen suureen energiankulutukseen. Harva asutus ja siihen liittyväväljyyden kokemus vaikeuttaa jatkuvasti suunnittelijoiden pyrkimyksiätiivistää asutusta ja parantaa lähiöitä täydennysrakentamisella.Helsingissä asuntokannasta pientaloja on vain vajaat 13 prosenttia, kunvastaava luku muissa pääkaupunkiseudun kunnissa on yli 40 prosenttia.Koko maassa pientaloja on hiukan enemmän kuin kerrostaloasuntoja.Pientalot sijaitsevat perinteisesti suurilla tonteilla. Tonttitehokkuus onpaljon pienempi kuin kerrostalojen osalta, mistä seuraa, että esimerkiksiHelsingissä 13 prosenttia asuntokannasta ”vie” lähes yhtä paljon maatakuin kerrostalot.Tässä tulemmekin Georgetown-ongelman ytimeen. Kaupunkimainenpientaloasuminen edellyttäisi aivan toisenlaisia tonttitehokkuuksia kuinmihin olemme tottuneet tai asenteellisesti valmiit hyväksymään. Isojaonjälkeen ei maaseudulla ole asuttu kylissä. Kolmekerroksinen 300 neliöntalo 300 neliön tontilla jättää vielä 200 neliötä puutarhalle. Tämä on11