HELSINKI – TULEVAISUUDEN KAUPUNKI

ja Helsinki sijalle 20 Dallasin ja Tokion edelle. Erilaisissa mittauksissasuomalainen peruskoulu sijoittuu kärkisijoille, mutta samaa ei voi sanoaSuomen yliopistolaitoksesta. Luovaan Helsinkiin pitäisi kuulua myöshuippuluokan korkeakoulut.Suomen kieli on vakava kilpailun este monella alalla, mm. tieteessä jaarkkitehtuurissa. Jo yliopiston nimi (Universitas) tulee universaalisuudenajatuksesta. Kuitenkin latinankielen käytön jälkeen kansalliset kieletovat rajoittaneet tiedeyhteisön yhtenäisyyttä. Mitä pienempi kielialue,sitä helpompi on etsiä suojaa kielirajan takaa.Korkeakoululaitoksemme tason nostamiseksi tulisikin luopua suomenja ruotsin kielen käytöstä yliopistoissa ja siirtyä käyttämään opetuksessaja julkaisuissa universaalisinta kieltä eli englantia. Lähes kaikki professorienvirat pitäisi täyttää maailmanlaajuisen haun perusteella. Samallavoisivat maisteritutkinnon jälkeiset opinnot tulla maksullisiksi, mikämahdollistaisi kilpailukykyisten palkkojen maksamisen professoreille jalahjakkuuksien houkuttelun suuressa mitassa mm. Kiinasta. EhdotettuTeknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulunyhdistäminen uudeksi huippuyliopistoksi on vielä keskeneräinenajatus. Myös Kuvataideakatemia kuuluisi luontevasti mukaan,muutoin taidealat jäisivät jalkoihin. Uudelle yliopistolle tai ainakin sentaidelaitoksille paras paikka olisi Helsingin Kalasatama, jonka ympärilläKalliossa ja Vallilassa on Suomen suvaitsevaisin ja luovin asujaimisto.TKK:n arkkitehtiosaston innovatiivisuuden rapautumisesta eristetylläkampuksella Espoon Otaniemessä on jo riittävästi näyttöä. TiedemetroOtaniemi – Kalasatama integroisi hyvin laitokset.Epävarmuus ja kaaos eivät ole tavanomaisia kaupunkipolitiikan tavoitteita.Pohjoismainen hyvinvointiajattelu ja siihen pohjautuva asuntopolitiikkaja kaavoitus tähtäävät päinvastoin järjestykseen ja turvallisuuteenaina pitkäveteisyyteen asti. Ihmis- ja perhekäsitys on standardoitu niin,ettei asuntotarjonnassa juuri ääripäitä näy, ei slummeja, mutta ei myöskäänsuperrikkaiden ”palatseja”. Tappaako samankaltaisuus luovuuden?Matti Pohjolan ja Jukka Pekkarisen korporatismitutkimus osoittipäinvastaista. Hyvä sosiaaliturva ja korporaatioiden vahva läsnäolo työpaikoillanäyttää vähentävän työntekijöiden pelkoa uutta tekniikkaa jayrityselämän muutoksia kohtaan. Kansalaistulolla voisi olla sama vaikutusyksityiseen luovaan pienyritteliäisyyteen ja kolmannen sektorin innovaatioihinnähden. Vahvan minimiturvan ei kuitenkaan pitäisi kahlita60