Akti 1/2010 - Arkistolaitos

akti 1/2010 akti 1/201018 19MäärätietoisestiarkistoalalleArkistourallaMiten olet päätynyt arkistoalalle?Olen päätynyt alalle aika määrätietoisesti hakeutumalla alan töihinjo opiskeluaikanani, vaikka arkistoalan työpaikat olivat jo 1980-luvullakinkiven alla.Aktin Arkistouralla-palstalla eriorga nisaatioissa työskentelevätarkistoinnin ammattilaiset kertovaturastaan ja työstään. Tässä numerossakysymyksiin vastasi Työväen Arkistonjohtaja Petri Tanskanen.matti tiisanoja/KansallisarkistoEnsimmäisen arkistoalan kesätyöpaikan onnistuin saamaan vuonna1986 Mikkelin maakunta-arkistosta. Seuraavana kesänä yritinkysellä töitä Työväen Arkistosta, mutta tuolloin ei tärpännyt. Vuonna1988 olin korkeakouluharjoittelijana Suomen elokuva-arkistossaja seuraavana vuonna aloitin Työväen Arkistossa Työväenperinnery:n elokuva- ja videoprojektissa. Sillä tiellä ollaan.Miten ala on muuttunut urasi aikana?Paljon, vaikkakin työskentelyn pääperiaatteet ovat samat kuin1800-luvulla: aineistot provenienssin mukaiseen järjestykseen jakunnon luettelot.Tietotekniikan läpimurto 1990-luvun alussa ja sen huima kehityson muokannut arkistotointa ja sen käytäntöjä perusteellisesti. Arkistojenkäytetyimpiä aineistoja on alettu digitoida niiden säästämiseksija asiakaspalvelun helpottamiseksi. Lisäksi yhä useampiorganisaatio tuottaa asiakirjansa sähköisessä muodossa ja meidänpäätearkistoissa työskentelevien on oltava valmiina vastaamaansähköisten aineistojen pysyvästä säilytyksestä syntyviinhaasteisiin.Mitä haluat saavuttaa ammatillisesti?Aloitin Työväen Arkiston johtajana vuoden alusta. Kyllä tavoitteenion kasvaa ja kehittyä tässä toimessa ja pysyä arkistoalan kehityksessämukana parantamalla aktiivisesti ammattitaitoani.Miten aiot kehittää Työväen Arkistoa?Viittaan aikaisempaan kysymykseen alan muuttumisesta. Digitaalisenasyntyvä aineisto, niiden hallinta, luetteloinnin yhteismitallisuusja pitkäaikaissäilytyksen turvallisuus ovat nousseet keskeisiksikysymyksiksi, ja tässä kehityksessä Työväen Arkiston onpysyttävä mukana.Yhteiskunnallisten muutosten myötä Työväen Arkisto on hiljalleenmuuntumassa ”puhtaasta” työväenarkistosta laajemmaksi sosiaalihistorialliseksiarkistoksi. Tätä kehitystä on rohkaistava, sillänykyisin on monia organisaatioita, joilla ei ole enää selvää tai ollenkaankytköstä ”perinteiseen” työväenliikkeeseen, mutta jotkaeivät sovi muualle. Työväen Arkisto voisi olla tämäntyyppisten aineistojenpäätearkisto.Miten Työväen Arkiston ja arkistolaitoksenyhteistyö sujuu?Erinomaisesti. Meillä on hyvät ja avoimet suhteet arkistolaitokseenpäin.Työryhmä kokousti tammikuussa Espanjan Gironassa: vasemmalta Berndt Fredriksson, Carmen Cuevas Blanco, PatriciaWhatley, Jari Lybeck, Josep Conejo Muntada, Agnès Dejob, Caroline Brown ja Christine Martinez.Pätevyys vaatimukset puntarissaKansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) projektissakehitetään mallia, jonka avulla voidaan määritelläarkistonhoitajan pätevyysvaatimukset(competency model) kansallisella tasolla.Projekti sai alkunsa vuonna 2006 Varsovan eurooppalaisessaarkistokokouksessa, jossa sovittiin, että ICA/SPA jaICA/EURBICA ryhtyvät laatimaan arkistonhoitajien yhteiseurooppalaistapätevyysvaatimusten määritystä.Kävi kuitenkin ilmeiseksi, että yksi yhteinen määritys ei olemahdollinen maakohtaisten erojen vuoksi. Päädyttiin siihen,että laaditaan ”metamääritys” tai ”käsikirja”, jota voidaan soveltaakansallisia määrityksiä tehtäessä.Työryhmän jäsenet edustavat eurooppalaista traditiota laajasti:Caroline Brown ja Patricia Whatley ovat Dundeen yliopistosta,Josep Conejo Muntada ja Carmen Cuevas BlancoEspanjan arkistolaitoksesta, Agnès Dejob Ranskan arkistolaitoksesta,Berndt Fredriksson Ruotsin ulkoasiainministeriöstä/Tukholman yliopistosta, Thijs Laeven on hollantilainen konsulttija Christine Martinez ICA:n apulaispääsihteeri; allekirjoittanutedustaa Suomen arkistolaitosta.Määrityksillä monia tehtäviäKansallisen tason määrityksiä on jo esimerkiksi Yhdysvalloissa,Alankomaissa (löytyy suomeksi: http://www.aay.fi/pdf/vaatimusprofiilit_hollanti.pdf), Ranskassa ja Ruotsissa.Määrityksillä on monia funktioita: ne auttavat profession visioinnissaja koulutuksen suunnittelussa, tukevat edunvalvontaa,auttavat poistamaan väärinkäsityksiä arkistonhoitajantyöstä, tukevat urasuunnittelua sekä helpottavat yhteistyötämuiden professioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.Työryhmä on lähtenyt siitä, että records manager ja arkistonhoitajaedustavat saman profession eri puolia. Tämä ei kuitenkaanole normi, koska kansalliset ratkaisut vaihtelevat.Käsikirja tarjoaa raaminTekeillä olevassa käsikirjassa on viisi varsinaista lukua: pätevyysvaatimusprojektintoteutus, ammatilliset profiilit, pätevyysprofiilit,pätevyyden hankkiminen ja pätevyyden arviointi.Käsikirja tarjoaa raamin, jonka varsinainen sisältö riippuumaakohtaisista olosuhteista. ICA:n projekti ei ole normatiivinen,joskin työryhmä on sillä kannalla, että kansallisen tasonmääritysten olisi hyvä olla ainakin johonkin mittaan astinormatiivisia. Ei siis riittäisi, että kerrotaan, kuinka asiat ovat,vaan otettaisiin kantaa myös siihen, miten niiden tulisi olla.On selvää, että kansallisen määrityksen tulee perustua laajaankonsensukseen ammattikunnan sisällä.Päätöskokous HelsingissäTyöryhmän päätöskokous on lokakuussa Helsingissä. Senyhteydessä järjestetään workshop, jossa on tilaisuus keskustellamm. siitä, olisiko competency model hyödyllinen myösSuomessa. Projekti päättyy marraskuussa 2010.Teksti: Jari Lybeck, erityisavustaja, KansallisarkistoKuva: Thijs Laeven