Akti 1/2010 - Arkistolaitos

akti 1/2010 akti 1/201022 23Veteraaniperinteenvaalija palkittiinTammenlehvän Perinneliiton Pertti Suominen ja EinoSiuruainen luovuttivat Veteraaniperinteen tunnustuspalkinnonVuokko Joelle.tuarkiston kompastuskiveen: arkistoaineiston käytännön käsittelyyn.Joki toivoo, että koulutus järjestettäisiin kaikissa maakuntaarkistoissa.Oulun maakunta-arkiston johtajalle Vuokko Joellemyönnettiin ensimmäinen Veteraaniperinteentunnustuspalkinto marraskuussa 2009. TammenlehvänPerinneliiton tunnustus yllätti Joen.Tammenlehvän Perinneliitonpalkinto yllätti ja ilahduttiTammenlehvän Perinneliiton palkinto oli Joelle iloinen yllätys.”Olen kokenut tekeväni asioita, jotka kuuluvat virkaan ja väärtiin.Liiton palkintoperusteluissa todetaan, että Joki on tehnytarvokasta ja esimerkillistä työtä sotiemme 1939–1945 veteraaniperinteenhyväksi.Perusteluista selviää, että hän on ollut veteraanien arkistoperinnettäselvittävän Perinneliiton tallennetyöryhmän jäsen ja hänenohjauksessaan toteutettiin vuonna 2006 koko valtakunnan kattavakotiseutuarkistojen ja niiden veteraaniaineistojen kartoitustyö.Arvostan palkintoa todella paljon ja on erityisen hienoa saada seensimmäisenä. Oli myös mukavaa saada se maakunta-arkistoon.Näenkin palkinnon tunnustuksena sille työlle, jota kaikissa maakunta-arkistoissatehdään.”Teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, KansallisarkistoKuva: Satu Kantola, Oulun maakunta-arkistoJoen ansiot ulottuvat myös vuonna 2009 tehtyyn Suojeluskunta-ja Lotta Svärd -järjestöjen arkistojen selvitystyöhön Pohjois-Suomessa.SaamelaisarkistoInariin vuonna 2012Työtä veteraaniarkistojen hyväksijo 1980-luvulta lähtienToiminta veteraani- ja kotiseutuarkistojen parissa on ollut Joelleluontaista.”Oulun maakunta-arkisto on ollut näissä asioissa pitkään aktiivinen,ja olen kasvanut toimintaan mukaan.”Hän on luennoinut, vetänyt veteraaniarkistokursseja ja neuvonutja ohjannut arkistotoimijoita 1980-luvulta saakka.”1990-luvun alkuvuosina olin laatimassa ensimmäistä opasta kotiseutuarkistoilleja 2000-luvun alussa olin mukana ajantasaistamassaarkistoja koskevaa Kotiseutuliiton suositusta”, Joki mainitsee.Sittemmin hän on tehnyt työtä arkistojen kartoittamiseksi jatallentamiseksi Arvi-tietokantaan.”Näen palkinnon tunnustuksenakaikissa maakuntaarkistoissatehtävälle työlle.”Vuokko JokiKotiseutuarkistot ovatpaikallishistorian aarreaittojaKotiseutuarkistot ovat paikallisia, yksityisluontoista aineistoa sisältäviäarkistoja. Yleensä ne käsittävät yhden kunnan alueen janiitä ylläpitää joko kunta tai jokin yksityinen taho kuten kotiseutuyhdistys.”Vastaavia arkistoja on myös maakunta-arkistoissa ja Kansallisarkistossa”,Joki kertoo.”Etenkin maakunnissa on tyypillistä, että mitä kauempana maakunta-arkistostaollaan, sitä vähemmän aineistoa luovutetaanmaakunta-arkistoon. Lisäksi elää sitkeästi käsitys, että aineistoaluovuttaakseen tulee olla merkittävä tai poikkeuksellinen henkilö.”Joen mukaan kotiseutuarkistot ovat hyvin erilaisia.”Arkiston ylläpitäjästä riippuu, miten arkistot ovat asiakkaiden ulottuvilla.Vakaalla pohjalla toimivissa arkistoissa vierailevat koululais-ryhmät ja paikalliset toimittajat. Löytyy myös sellaisia arkistoja,jotka kiinnostavat historiantutkijoita, koska niiden laaja aineisto onhyvin järjestetty ja luetteloitu ja niiden tietopalvelu toimii.”Arvi-tietokanta edistääarkistojen tunnettuuttaKeskeinen väline kotiseutuarkistojen saavutettavuuden ja tunnettuudenedistämiseen on vuonna 2007 avattu Arvi-tietokanta.Sinne on tallentanut luettelotietojaan noin 20 kotiseutuarkistoa.Työtä riittää, sillä kaikkiaan kotiseutuarkistoja on Suomessa noin100–150 kappaletta.”Pelkkä tietokannan käyttöönotto ei riitä, vaan se edellyttää arkistojenjärjestämistä ja luetteloimista”, Joki muistuttaa.Viime vuonna Joki oli vetämässä Arvi-tietokannan seminaarikierrostaympäri Suomea. Tänä vuonna pidetään kutsuseminaari,jossa tarkastellaan kotiseutuarkistojen kokonaistilannetta. Senjälkeen laaditaan koulutuspaketti, jolla tartutaan monen kotiseu-Oulun maakunta-arkisto saa vuonna 2012 uuden toimipisteen,kun Inariin avataan Saamelaisarkisto. Saamelaishistoriantallentamiseen keskittyvä arkisto tuleeosaksi Saamelaiskulttuurikeskusta, jota rakennetaanparhaillaan.Oulun maakunta-arkistosta siirretään uuteen arkistoonjonkin verran saamelaisaineistoja. Saamelaisarkistoontoivotaan erityisesti yksityisarkistoja, joita Oulun maakunta-arkistossaei juuri ole ollut.”Tämä on ymmärrettävää, sillä kuinka moni luovuttaisiarkistoja 550 kilometrin päähän asuinpaikastaan?”Vuokko Joki toteaa.Hän kertoo, että eräs utsjokelainen asiakas aloittaakinpuhelunsa aina sanoilla: ”Mitäs sinne puolieteläiseenSuomeen kuuluu?”Saamelaisarkisto parantaa saavutettavuutta kertaheitolla,ja arkistojen kerääminen helpottuu huomattavasti.Teksti: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto