13.07.2015 Views

Numero 15 /2009 - Kauniainen

Numero 15 /2009 - Kauniainen

Numero 15 /2009 - Kauniainen

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

2 <strong>15</strong>.12.<strong>2009</strong>.–18.1.2010Suuret odotukset kohdistuvat Kööpenhaminanilmastokokoukseen, jokakäynnistyi viime viikon maanantaina.Kahden viikon ajan lähes 200 maanedustajat yrittävät löytää keinoja ilmastonmuutoksentorjumiseksi.Mukana kursimassa kokoon historiantoistaiseksi monimutkaisinta kansainvälistäympäristösopimusta on myös ympäristöjärjestöWWF, jota Suomessa johtaakauniaislainen kauppatieteen tohtori LiisaRohweder. Hänen näkemyksiään esittelemmesivuilla 6–7.Rohweder toteaa, että Kauniaisissa asuukorkeasti koulutettuja, valistuneita ihmisiä.He voivat omalla esimerkillään toimiavaikuttajina arjen teoissa. Esimerkiksi kaupassavoi tehdä monia ympäristöystävällisiävalintoja, joilla on globaalia merkitystä:Ostamalla MSC-sertifioituja ulkomaisiakaloja tai suosimalla kotimaista ahventa,muikkua ja silakkaa, voimme vaikuttaa kalakantojenromahduksen estämiseen. Monetsademetsistä peräisin olevat puulajitovat kauniita ja haluttuja sisustuksessa.FSC-merkintä on ainoa tae sille, että nämätuotteet eivät tuhoa sademetsää ja vaikutasiten ilmastonmuutokseen. Sademetsäthänovat tärkeä hiilinielu ja vaikuttavat sitenilmastonmuutosta hidastavasti. Näinarkipäivän kulutusvalinnoilla on maailmanlaajuistamerkitystä.PÄÄKIRJOITUSSäästä luontoa arjen pienilläteoilla, myös joulupyhinäKauniaislaiset voivatvalistuneina ihmisinäomalla esimerkillääntoimia vaikuttajinaarjen teoissa.Kauniaisten ympäristötoimen Anna-LenaGranlund-Blomfelt kiinnittää puolestaanhuomiomme siihen, että Kauniaisissaja muualla pääkaupunkiseudulla jopa 80prosentissa pientaloista poltetaan puuta takassa,kiukaassa, leivinuunissa tai muussatulisijassa pääasiallisen lämmitystavan rinnalla.Puu on oikein käytettynä hyvä lämmitysaine.Se on kotimainen, uusiutuva polttoaine.Sen polttaminen ei myöskään voimistailmaston lämpenemistä, koska uudenpuun kasvu sitoo poltosta vapautuvan hiilidioksidintakaisin biomassaan.Vääränlainen poltto aiheuttaa kuitenkinmerkittäviä hiukkaspäästöjä ja paikallistailmanlaadun heikkenemistä sekä siitä seuraaviaviihtyvyys- ja terveyshaittoja. Erityisesti,jos poltetaan jätteitä tai märkääpuuta, savupiipusta tupruaa runsaastihiukkasia, häkää ja hiilivetyjä. Nämä ovathaitallisia ympäristölle, terveydelle ja vähentävätmyös viihtyisyyttä. Pieneltä tuntuvasavunhaju voi merkittävästi heikentääesimerkiksi hengitystie- tai sydänsairauttasairastavan naapurin terveyttä ja elämänlaatua.Oikein ja hyvällä polttoaineella toteutettupoltto on kuitenkin varsin puhdasta japäästöt ovat murto-osa huonosti toteutetunpuunpolton päästöistä. Jokainen takkatulestanauttiva voi vaikuttaa oman puunpolttamisensa onnistumiseen ja vähentäämuodostuvien epäpuhtauksien määrääseuraamalla seuraavia ohjeita: Polta tulisijassa pelkästään kuivaa, puhdastapuuta. Kuivan puun tunnistaa äänestä:kaksi kuivaa pilkettä helähtää terävästiniitä vastakkain lyötäessä. Tuorepuu sihisee palaessaan. Muista ottaa sisätiloihinriittävästi polttopuuta kuivumaanjo edellisenä iltana. Syttymis- ja palon alkuvaiheessa syntyyeniten päästöjä. Päältä sytyttäminen, elisytykkeiden asettaminen polttopuidenpäälle, on osoittautunut parhaaksi sytyttämistavaksi,koska tällöin puun ainesosatleimahtavat sytykkeiden lämmöstä,ja kaikki mikä kaasuuntuu myöspalaa. Jos sen sijaan kylmiä puupilkkeitäkuumennetaan alhaaltapäin, ne tokikaasuuntuvat, mutta eivät pala kokonaan.Tällöin muodostuu runsaasti haitallisiapäästöjä. Hyvässä palamisessa paloilmaa on riittävästisaatavilla, jotta palamisnopeus jatulipesän lämpötila pysyvät sopivina.Liian pienellä ilmamäärällä toteutetussaniin sanotussa kitupoltossa päästöjämuodostuu runsaasti. Toisaalta myös liiannopea palaminen on epätäydellistä. Tarkastele silloin tällöin savupiipustasi tulevaasavua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksija heikosti näkyväksi muuttava savu,joka ei haise pahalle, on merkki onnistuneestaja hyvästä palamisesta. Huolehdi tulisijasi säännöllisestä huollosta,puhdistamisesta ja nuohouksesta.Kiinteällä polttoaineella toimiva tulisijaja sen hormi on syytä nuohota kerranvuodessa. Savun leviämiseen ja laimenemiseenvaikuttavat muun muassa tuulensuunta-ja nopeus, säätila sekä talon sijainti japiipun korkeus. Huolehdi, ettei naapurisija oma perheesi altistu pahalle haisevalleja ärsyttävälle savulle.Lisää ohjeita pienpolttoon löytyy Savumerkit-oppaasta,jota saa maksutta ympäristökeskuksistaja YTV:ltä sekä suomen-että ruotsinkielisenä. Opas löytyymyös YTV:n internet-sivuilta http://www.ytv.fi/FIN/ilmanlaatu/aineistot/esitteet/.Kaunis Granin toimitus ja Kauniaistenympäristötoimi haluavat näiden neuvojenmyötä toivottaa kaikille asukkaillerauhallista ja savutonta joulua!NINA WINQUISTpäätoimittajakaunisgrani@kauniainen.fiLEDARENKöp och elda rätt under julen,minska på utsläppenKlimatmötet i Köpenhamn inleddesför åtta dagar sedan med höga förväntaningar.Under två veckors tideftersträvar närmare 200 länder sämja i allasvår kamp mot klimatförändringen.Med om att pussla ihop historiens hittillsmest komplicerade internationella miljöavtalfinns även WWF, som i Finland leds avgrankullabon, ekonomiedoktor Liisa Rohweder.Vi presenterar hennes vision omGrankulla år 2020 och berättar om WWF:sarbete på sidorna 6–7.Rohweder konstaterar att det bor högt utbildade,upplysta mänskor i Grankulla. Dekan föregå med gott exempel i vardagensmiljöval.Att gå till butiken handlar om mer än attkolla vad som fattas i kylskåpet och sedanhastigt rafsa ner en inköpslista. Att gå tillbutiken handlar om val med konkreta följderför våra barns och barnbarns liv på dennajord.Genom att köpa MSC-certifierad utländskfisk eller gynna inhemska abborrar, mujkoreller strömming kan vi motverka att fiskbeståndetrasar ytterligare. Virke från regnskogenutgör ett vackert inslag i hemmets inredning,men FSC-märket är den enda garantinför att dessa produkter inte förstörregnskogsarealen och därmed påskyndarklimatförändringen.Anna-Lena Granlund-Blomfelt vid stadensmiljöenhet fäster vår uppmärksamhetvid att fyra av fem eller 80 procent av småhuseni Grankulla och den övriga huvudstadsregionenbränner ved i en spis, bastuugn,bakugn eller annan eldstad vid sidanom det huvudsakliga uppvärmningssättet.Om man eldar på rätt sätt är trä en bravärmekälla. Trä är ett inhemskt, förnybartbränsle som inte förstärker klimatförändringen,eftersom den koldioxid som frigörsdå veden brinner, på nytt binds i trädenstillväxt.Fel brännteknik ger dock upphov till betydandepartikelutsläpp och en lokal försämringav luftkvaliteten med därtill hörandetrivsel och hälsolägenheter. Särskilt då manbränner avfall eller våt ved släpper skorstenenut en stor mängd partiklar, os och kolväten.Dessa är skadliga för människors hälsaoch de minskar också på trivseln i ett område.Röklukt som du tycker att är obetydlig,kan avsevärt försvaga din lung- eller hjärtsjukagrannes hälsa och livskvalitet.Vedeldning som genomförs på rätt sättoch med bra bränsle är rätt ren och utsläppenär bara en bråkdel av de utsläpp som bildasvid illa genomförd vedeldning. Var ochen som njuter av en brasa kan påverka hurden egna förbränningen lyckas och minskapå mängden orenheter som bildas genomatt följa dessa råd: Bränn endast torr, ren ved i eldstaden.Man känner igen torr ved på ljudet: tvåtorra vedträn klingar skarpt då de slåsmot varandra. Färsk ved fräser då denbrinner. Kom ihåg att ta in tillräckligtmed brännved redan föregående kväll.Att gå till butikenhandlar om val medkonkreta följder förvåra barns ochbarnbarns livpå denna jord. Det bildas mest utsläpp vid antändningenoch i början av förbränningen. Det harvisat sig att det bästa sättet att antändaveden är ovanifrån, d.v.s. att man placerartändet ovanpå veden. Då gör värmen fråntändet att ämnena från träet som förgasasflammar upp, och allt som förgasasockså förbränns. Om man däremot hettarupp kalla vedträn underifrån, förgasasnog veden men förbränningen blirofullständig och det bildas mängder avutsläpp. Ren förbränning kräver tillräcklig tillförselav förbränningsluft för att hålla förbränningshastighetenoch eldstadens temperaturpå lämplig nivå. I s.k. ofullständigförbränning där lufttillförseln är otillräckligbildas det en stor mängd gaser. Åandra sidan är en alltför snabb förbränningockså ofullständig. Kontrollera då och då röken från din skorsten.En rök som, strax efter att man hartänt elden, blir ljus och genomskinlig ochsom inte luktar illa, är ett bra tecken pålyckad eldning och god förbränning. Se till att eldstaden regelbundet underhålls,rengörs och sotas. Det är skäl att låtasota en eldstad för fast bränsle ochdess rökgång, en gång per år. Se till, att varken din granne eller din egenfamilj blir utsatta för illaluktande och irriteranderökgaser. På hur rökgasernasprider sig och späds ut inverkar blandannat vindens riktning och hastighet,vädret, samt husets läge och skorstenenshöjd.Tilläggsuppgifter om småskalig förbränningfinns i Röksignaler-broschyren somkan fås gratis på svenska eller finska frånmiljöcentralerna eller SAD. Broschyrenfinns även på SAD:s internetsidahttp://www.ytv.fiKaunis Grani och Grankulla miljöenhetvill med dessa råd önska alla invånareen Fridfull och Rökfri Jul!NINA WINQUISTchefredaktörkaunisgrani@kauniainen.fiKustantaja/UtgivareKauniaisten Paikallislehti OyAb Grankulla LokaltidningPainos/Upplaga: <strong>15</strong> 000 kplPäätoimittaja/ChefredaktörNina Winquistpuh./tel. 050 555 1703Faksi/Fax: (09) 505 6535ToimitussihteeriRedaktionsekreterareMarkus Jahnssonpuh./ tel. 505 6248Avustajat / MedarbetareNina Colliander-NymanAnnika MannströmMarko UusitaloTimo KirvesSähköposti/E-postkaunisgrani@kauniainen.fiToimituksellinen aineistoMaterialKaupungintalo/StadshusetUlkoasun suunnitteluGrafisk formgivningHagnäs DesignIlmoitukset/AnnonserNina Winquistpuh./tel. 050 555 1703kaunisgrani@kauniainen.fiIlmoitushintaAnnonspris0,84 e/pmm + alv 22 %Tilaushinta/Prenumeration<strong>15</strong> e/vuosi/årSivunvalmistus/SidframställningTR-Latomo OyPaino/TryckeriKSF Media <strong>2009</strong>ISSN 1236-23360Tämä lehti painettuDetta nummer presslagt14.12.<strong>2009</strong>JakeluhäiriötDistributionsstörningarpuh./tel. 505 6248Seuraava numeroilmestyy 19.1.2010Aineisto viimeistään 11.1.2010Nästa nummerutkommer 19.1.2010Materialet senast 11.1.2010Lehti ei vastaa tilaamatta toimitetunaineiston säilyttämisestä eikä palauttamisesta.Toimitus pidättää itselleen oikeudenmuokata aineistoa.Tidningen svarar inte för uppbevaringoch returnering av inlämnat materialsom inte beställts.Redaktionen förbehåller sig rätten attredigera materialet.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!