16.07.2015 Views

35 vuotta - Kemia-lehti

35 vuotta - Kemia-lehti

35 vuotta - Kemia-lehti

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

TÄTÄ MIELTÄKohti ekologistaveroremonttiaTYÖPAIKKOJEN luominen ja säilyttäminen Suomessa on hyvinvointimmekannalta olennaista. Silti verotamme työtä ankarasti.Toisaalta puhdas luonto ja elinympäristö ovat meille tärkeitä.Silti emme verota tarpeeksi ympäristölle vahingollista toimintaa.Suomi tarvitsee verotukseen perustavanlaatuista paradigmanmuutosta. Verotuksen ympäristöperusteet on ajateltava kokonaanuudelleen. Tätä nykyä ympäristöverotus tarkoittaa pääasiassakulutuksen verotusta, esimerkkeinä polttoaine- ja sähkövero.Verot tuovat kyllä tasaisesti rahaa valtionkassaan, muttakulutusta ne eivät hillitse.VARSINKIN kotitalouksien kulutusjousto eli reagoiminen hinnannousuun kulutusta vähentämällä on suhteellisen pientä. Bensanhinta saa kohota todella korkeaksi, jotta ihmiset rajoittaisivat autonkäyttöä. Sähkön hinnankorotuksista jupistaan kyllä, muttaeivät ne loppujen lopuksi ole muuttaneet keskivertosuomalaisenkäyttäytymistä.Kulutusverojen korotukset eivät vaikuta käyttäytymiseen varsinkaansilloin, jos kuluttajan tulotaso ja ostovoima nousevat.Sähkölaitteiden energiatehokkuudessa voitettu sähkönsäästösyödään nopeasti ostamalla uutta elektroniikkaa, joka puolestaanlisää sähkönkulutusta.MYÖNTEISTÄ muutosta kuluttajan käyttäytymiseen on saatuporrastamalla autovero hiilidioksidipäästöjen mukaan. Kuluttajatostavat mielellään vähemmän verotettuja vähäpäästöisiä autoja.Autoilun päästöihin vaikutetaan paremmin autokaupassa kuinbensa-asemalla. Tämä on opiksi myös verottajalle.On aika valjastaa verotus palvelemaan ympäristön asiaa. Kulutusverojensijaan ympäristöverouudistuksen tulee perustua ympäristöhaittaanja investointien ekotehokkuuden edistämiseen.TEOLLISUUDEN jätevero on ympäristöverotuksen käyttämätönmahdollisuus. Se jos mikä pureutuisi ympäristöhaittaan, silläkaatopaikoilla on monia haitallisia ympäristövaikutuksia. Lisäksine vievät yhä enemmän tilaa.Tällä hetkellä jätevero koskee kunnallisia kaatopaikkoja, joillekuitenkin sijoitetaan vain murto-osa vuosittaisesta jätekuormasta:1,4 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Loput 37 miljoonasta kaatopaikoillejoutuneesta jätetonnista vietiin muille, kuten suuryritystenyksityisille kaatopaikoille. Ne ovat verosta vapaita.Teollisuuden jäteverovapautta on perusteltu kilpailukyvyn säilyttämisellä.Kilpailukyvyllemme olisi hyväksi myös ansiotuloverotuksenalentaminen. Valtion veropohjaa ei kuitenkaan voida nakertaaloputtomiin ilman uusia tukipilareita. Mieluummin sitä siirtääkinverotuksen painopistettä työnteosta ympäristöhaittaan.TOISAALTA verotuksella voidaan kannustaa ekotehokkaisiininvestointeihin. Teollisuudessa energiatehokkuuden lisäysmahdollisuuson merkittävä, vaikka kannattavimmat parannukset onjo tehty. Yritykset tarvitsevat lisäpotkua energiatehokkuusinvestointeihin,jotka eivät ehkä enää tuota niille heti näkyvää hyötyä.Lakialoitteeni energiatehokkuusinvestointien vauhdittamiseksipureutuu tähän ongelmaan. Aloite sallisi investointien kertapoistonyritysten kirjanpidossa ja verotuksessa. Energiatehokkuudenedistämisen lisäksi laki vahvistaisi uuden teknologianmarkkinoita.YMPÄRISTÖPERUSTEISILLA veroilla on mahdollista kerätämiljardiluokan vuosittaiset tulot valtion kassaan. Niillä voidaankompensoida elvytystoimien johdosta syntyvää vajetta, kun taloudenalamäki panee myös valtiontalouden ahtaalle.Lopulta on kyse arvoista: verotammeko työtä vai ympäristöhaittaa.Kerro ihmeessä, kumpaa sinä verottaisit.Sanna Perkiöwww.sannaperkio.netSanna Perkiö on tekniikantohtori ja kansanedustaja.10 <strong>Kemia</strong>-Kemi Vol. 36 (2009) 1

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!