35 vuotta - Kemia-lehti

More documents

Recommendations

Info

Puoli vuotta Zimbabwessa raivonnut kolera on tappanut jo tuhansiaihmisiä. Euroopassa lähes vuosisata sitten voitettu tauti on edelleenongelma erityisesti Afrikassa.KOLERAkylvää yhä kuolemaaPekka T. HeikuraKolera roihahti eteläafrikkalaisessa Zimbabwessaelokuussa 2008. Maanosansynkin epidemia 15 vuoteen on vienyt joyli 4 000 henkeä. Sairastuneita on rekisteröitynoin 90 000, mutta todellisuudessaheitä lienee huomattavasti enemmän.13 miljoonan asukkaan sekasortoisenmaan terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanutkokonaan.Hiljattain tauti levisi myös Sambiaan,Mosambikiin ja Botswanaan. Nyt vaaravyöhykkeessäon maailman terveysjärjestönWHO:n mukaan Etelä-Afrikka.Afrikan vitsausMuuallakin kolerapesäkkeitä kytee.WHO:n tuoreimmat, vuoden 2005 tilastotkertovat, että tautia todettiin tuolloin52 maassa. Sairaustapauksia ilmoitettiin132 000, kuolonuhreja koko maailmastakaikkiaan 2 300.Ankara suolistotautiKolera on jo pitkään ollut afrikkalainenvitsaus. Vaikka tautia esiintyy Aasiassakin,sairaustapauksista 95 prosenttiaraportoidaan Afrikasta.Vuonna 1961 Intiasta alkunsa saanutmaailmanhistorian seitsemäs kolerapandemiajätti taudin kotoperäiseksi myösEtelä- ja Keski-Amerikassa. Siellä tapauksetovat kuitenkin vähentyneet viimeaikoina merkittävästi.Euroopassa koleraa on viime vuosikymmeninätavattu vain matkailijoidenendeemisiltä kolera-alueilta tuomina hajatapauksina.Vuonna 2005 eurooppalaisiasairastui kymmenen, muiden muassayksi suomalainen. Venäjältä paljastuusilloin tällöin paikallisia epidemioita.Kaikki kolerapandemiat ovat olleetVibrio cholerae -bakteerin O1-serotyypinaiheuttamia. Se on ollut vallitsevakanta myös viime vuosina. Kannantorjuntaan on käytetty suun kauttaKolerabakteeri tuottaa toksiinia, joka aiheuttaa erittäin voimakkaan ripulin. Siihenliittyy yleensä myös ankara oksentaminen.Kolera leviää, kun sairastuneiden ihmisten ulosteet saastuttavat juomavedentai ruoan, jotka toimivat tartunnan lähteinä. Taudin saattaa saada myös pelkästäkosketuksesta taudinkantajaan, jolloin voi syntyä räjähdysmäisiä joukkotartuntoja.Oireet alkavat muutaman tunnin tai viimeistään muutaman vuorokauden kuluttuatartunnasta. Tauti saattaa rauhoittua itsestäänkin, mutta noin joka kymmenessairastunut menettää ripuloidessaan huomattavia määriä nestettä. Aikuisellanestehukka voi olla jopa 20 litraa vuorokaudessa. Niin nopeaan nestevajaukseenkuolee muutamassa tunnissa.Koleran hoitona käytetään nesteytystä ja mikrobilääkkeitä. Hoitamaton tautivoi tappaa 50–60 prosenttia sairastuneista, lapsista ja vanhuksista jopa 90 prosenttia.annettavaa Dukoral-rokotetta.Vuonna 1992 Bengalinlahden rannaltaIntiasta lähti liikkeelle serotyyppiO139:n eli Bengal-tyypin aiheuttamakoleraepidemia, josta on uumoiltu jopakahdeksatta pandemiaa. PelottavaaO139-bakteerissa on se, että sairastettuO1-infektio ei anna suojaavaa immuniteettiasitä vastaan. Myöskään Dukoralei siihen tehoa.Lähtöisin IntiastaKolera on piinannut ihmiskuntaa mahdollisestijo tuhansia vuosia. Taudin alkukotinapidetään nimenomaan Ganges-joensuistoaluetta Bengalissa. Portugalilaisetkirjoittivat ensimmäisinäeurooppalaisina intialaisesta epidemiastavuonna 1503.Tauti voi silti olla paljon vanhempi,sillä sanskriitinkielisissä teksteissä2 500 vuoden takaa kerrotaan sairaudesta,jonka oireet olivat voimakas oksenteluja ripuli, riutuneet kasvot, huultensinertyminen ja lihaskouristukset.Myös antiikin ja arabialaiset lääkäritovat kuvailleet vaikeita ripulitauteja, joitahe nimittivät koleraksi. Kolera ei kuitenkaanjätä jälkiä luustoon, joten ainoatlähteet sen historian selvittämisessä ovatkirjallisia. Ei olekaan varmoja todisteitasiitä, että sairaus olisi ollut meidän koleranatuntemamme.Vibrio cholerae -bakteeri tarttuu vainihmiseen, mutta sillä on useita veteen jamereneläviin sopeutuneita sukulaisia.Sivulle 1512Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 2
Zimbabwen koleraepidemiaja yhteiskunnallinenkriisiovat karkottaneetmaasta viimeisetkinmatkailijat. Viktorianputouksilla on tätänykyä autiota.ScanstockphotoKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 2 13
Page 1 and 2: KEMIA35 vuotta Kemi2/2009TÄSSÄNUM
Page 3: WE INVENTED THE FORMULA.NOW WE’VE
Page 7 and 8: Kuva: Ahti KangasTeam Kyntäjätsy
Page 9 and 10: hinkään muuhun kuin kehon hallint
Page 11: Älykkäämpi ratkaisuKaikki välin
Page 15 and 16: Rokote riisissäTomonori Nochin joh
Page 17 and 18: Verkkotyökalu avaaReachia pienyrit
Page 19 and 20: Mullistava muistivastusHewlett-Pack
Page 21 and 22: Koivutisle tappaarikkakasvitKoivuti
Page 23 and 24: TAKE PART IN SHAPING THE AGENDA FOR
Page 25 and 26: Uusi palvelukonseptiReach-rekister
Page 27 and 28: Ympäristökomissaari DimasHelsinki
Page 29 and 30: Peruskorjattu pumppuon varteenotett
Page 31 and 32: SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA90-vuot
Page 33: ”Loistava johtaja ja persoona”,
Page 37 and 38: tiedekunnassa kasvatuskammioita ja
Page 39 and 40: Kemikaalipäällyksenmerkinnät•
Page 41 and 42: ScanstockphotoViime vuonnavalvottii
Page 43: Parin millimetrin pituiset, 30-40 m
Page 47 and 48: TUOTEUUTISIASertifioitukaasudetekto
Page 49 and 50: SAN FRANCISCO SIIRTYY SÄHKÖAUTOIH
Page 51 and 52: Muoviyhdistyksen Jari Salonen:”Mu
Page 53 and 54: Helsingin yliopistoFM Kaarina Lukka
Page 55 and 56: SuomalaisetKemistitNanotalossaSuoma
Page 57 and 58: Aikataulu ja teemat 2009LEHTITOIM.A

35 vuotta - Kemia-lehti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?