35 vuotta - Kemia-lehti

Rokote riisissäTomonori Nochin johtama tutkijaryhmäTokion yliopistosta kehittipari vuotta sitten muuntogeenisenriisilajin, joka sisältää rokotteenkoleraa vastaan. Asiasta kirjoittiYhdysvaltain tiedeakatemian julkaisuProceedings of the NationalAcademy of Sciences. Hiirikokeissarokote on toiminut hyvin.Japanilaistutkijat siirsivät riisinperimään koleratoksiini B-subuniittiakoodaavan geenin ja jouduttimen,jonka tehtävä on tehostaasiirtogeenin toimintaa.Geenimuunneltu riisi estää B-subuniittia hajoamasta mahassaja lisää vasta-aineiden erittymistäsuolen seinämän limakalvolle. Eiinvasiivisenamikrobina koleravibrioei tunkeudu elimistöön suolenseinämän läpi.Nykyisen suun kautta otettavanrokotteen haittoja on sen sulaminenruoansulatuksessa, jolloin suoja koleraavastaan jää heikommaksi.Riisirokotteen antama suojaRiisinjyviin istutetusta kolerarokotteestasaattaa tullakehitysmaiden pelastus.osoittautui erittäin tehokkaaksi.Kun riisiä nauttineille koehiirillemyöhemmin syötettiin koleratoksiinia,ne eivät sairastuneet.Keksinnöllä saattaa olla mullistavavaikutus kehitysmaissa, joissakoleraongelma on suurin. Innovaatiotavoidaan ehkä hyödyntää myösmuita tartuntatauteja vastaan käytettävissärokotteissa.Erityinen etu on, että riisirokotettaei tarvitse jäähdyttää, silläköyhissä maissa ei yleensä olevaraa jäähdytyslaitteisiin. Nochinmukaan 18 kuukautta huoneenlämmössävarastoiduilla riisinjyvilläsaatiin yhtä hyviä tuloksiakuin tuoreella riisillä.Rokotteen antaminen ruoka-aineenvälityksellä on myös helpompija halvempi tapa kuin ruiske.Kolera on erityisestiAfrikanvitsaus, joka leviääsaastuneenveden välityksellä.Eläimiintautia aiheuttavabakteeriei kuitenkaantartu.Hiljattain on osoitettu, että bakteeri voi elää vapaanaplanktonia sisältävässä lämpimässä vedessä.Vibrio ehkä kehittyi Gangesissa elävästälajista, tarttui kalan tai kotieläimen kautta ihmiseenja sopeutui elämään tämän suolistossa.Intian ulkopuolelle kolera alkoi levitä1800-luvulla. Miksi tauti pysyi niin kauan paikallisenaongelmana ja alkoi tuottaa pandemioitavasta silloin, on mysteeri.Yhden selitysmallin mukaan vibriobakteerissatapahtui geneettinen muutos, joka teki sairaudestatarttuvamman. Toisaalta yhteydet Intiastamuualle maailmaan paranivat ja vilkastuivat,kun maa liitettiin Britannian imperiumiin.Sata vuotta EuroopassaMaailman ensimmäinen kolerapandemia käynnistyiBengalista vuonna 1817. Vuonna 1823hiipunut kulkutauti ei vielä ehtinyt Eurooppaansaakka.Seuraavat, vuosien 1826–1837, 1841–1862,1864–1875 ja 1882–1896 epidemiat sen sijaankylvivät kauhua ja kuolemaa myös maanosassa,joka oli uskonut jo päässeensä eroon keskiajanruton kaltaisista menneisyyden vitsauksista.Uuden ajan kolera päinvastoin käytti hyväkseenmodernia kehitystä eli entisiä sujuvampiatalous- ja liikenneyhteyksiä. Kuudes, vuonna1899 käynnistynyt pandemia jaksoikin riehuaperäti vuoteen 1923.Euroopassa ensimmäiset pandemiat olivatkuudetta – täällä toistaiseksi viimeistä – tuhoisammat.Tarkkaa tietoa kokonaiskuolleisuudestaei ole, mutta paikallisia lukuja eri puoliltamannerta on saatavana runsaasti.Historioitsija Richard Evans julkaisi kirjassaanDeath in Hamburg (1987) tilaston vuosien1831–1873 Berliinistä. Ensimmäisenä koleravuotena1831 kaupungissa todettiin 2 274 tautitapausta,joista kuolemaan johti 1 423. KoskaBerliinin väkiluku oli tuolloin noin 230 000,sairastuneita oli 9,9 ja kuolleita 6,2 tuhatta henkeäkohden.Suhteellisesti pahin vuosi oli 1837, jolloinsairaustapauksia tilastoitiin 13,4 ja kuolleita8,8 tuhatta henkeä kohden. Eniten koleraansairastuneita, 8 186, kirjattiin vuonna 1866.Menehtyneitä oli 5 457. Hampurin luvut olivatsamansuuntaisia kuin Berliinin.Lontoossa laskettiin vuosina 1848–1849 koleraanmenehtyneen 53 000 ihmistä. Pariisissamaaliskuusta syyskuuhun 1849 raivonnut tautivei hautaan 19 000 uhria.Suomen pahimpina koleravuosina 1853–1854 meillä kuoli yli 3 000 henkeä. Sotavuonna1866 kolera tappoi Itävallassa 106 000 jaPreussissa ainakin 110 000 henkeä.Kairossa vuonna 1831 koettu 13 prosentinkuolleisuus oli kuitenkin epätavallinen, eivätkäväestötappiot Euroopassa olleet koskaan yhtäsuuria.Kirjoittaja on historioitsijaja vapaa toimittaja.15