Pohjanmaan Opettaja 1/2018

1/2018 20.04.2018

Kuntokortti 2018 

Opettaja:______________________________________________________________________ 

Osoite:________________________________________________________________________ 

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________ 

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 13–22 (26.3.–31.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. 

Minimiaika on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika. 

Palauta kuntokortti 31.5.2018 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie 

98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut 

kolmeen á 50e lahjakortin arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja 

-lehden syksyn numerossa. 

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht. 

13 

14 

15 

16 

17 

18 

19 

20 

21 

22 

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________ 

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo 

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit 

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti 

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji

Osaamistason 

nostaminen vaatii 

satsauksia 

S 

uomessa on koulutusta pitkään 

pidetty lähes itseisarvona. On 

ajateltu, että riittävä koulutukseen 

resursointi antaa jokaiselle lapselle ja 

nuorelle mahdollisuuden kasvaa ja 

oppia omista lähtökohdistaan sellaiseen 

mittaan kuin omat kyvyt antavat 

myöten. Koulutukseen panostaminen 

onkin ollut yksi keskeisimmistä 

Suomen menestystekijöistä. 

Yhtenä osoituksena koulutuksen 

tärkeydestä säädettiin 1960- ja 1970-luvuilla 

kaksi koulutuksellista tasa-arvoa lisäävää lakia: 

perusopetus- ja opintotukilaki. Perusopetuslaki 

takasi lapsille yhtenevät oppimismahdollisuudet 

asuinpaikasta riippumatta. Opintotuki ja 

korkotuettu opintolaina mahdollisti paremmat 

opiskeluedellytykset toisella asteella ja korkeakouluissa. 

Suunta muuttui viime vuosikymmenten lamojen 

aikana ja koulutuksesta on leikattu suuria 

summia. Perusteena rahoitusleikkauksille on 

ollut mm. julkisen sektorin liian nopea velkaantumistahti. 

”Talous pitää saada nousuun, minkä 

jälkeen on varaa satsata koulutukseen” on todettu 

monen päättäjän suusta. Kyseessä on arvovalinta: 

talouden tasapainottaminen nähdään 

tärkeämpänä kuin lapsiin ja nuoriin panostaminen. 

Tämän seurauksena peruskoulun tasa-arvo 

on rapautunut ja ammatillinen koulutus on syvässä 

ahdingossa. 

Olen ihmetellyt moneen kertaan, mitkä 

ovat ne (erityisesti pitkän tähtäimen) keinot 

talouden vahvistamiselle. Lyhyellä tähtäimellä 

leikkaaminen on tehokas keino, mutta talouden 

vahvistaminen pitkällä tähtäimellä vaatii 

muita lähestymistapoja. Suomella ei ole esim. 

sellaisia luonnonvaroja, joiden myynnin avulla 

saataisiin julkinen talous tasapainoon. Yksi keskeinen 

keino on vientituotteiden jalostusasteen 

nostaminen, mikä vaatii nykyisin yhä vahvempaa 

osaamista. 

Osaamistason nostaminen vaatii satsauksia. 

Hyvää ei saa halvalla. Viime vuosien koulutusuudistukset 

eivät ole parantaneet koulutuksen 

För att öka 

kompetensnivån 

krävs satsningar 

Finland har man länge ansett att 

I utbildning är så gott som ett värde 

i sig. Man har tänkt att tillräckliga 

utbildningsresurser ger varje barn 

och ungdom en möjlighet att lära sig, 

växa och uppnå en sådan nivå som 

den egna förmågan ger förutsättningar 

till. Satsningarna på utbildningen 

har varit en av de viktigaste framgångsfaktorerna 

för Finland. 

På 1960- och 1970-talen stiftades 

två lagar som ökar jämlika utbildningsmöjligheter 

för att påvisa vikten av utbildning: lagen om 

grundläggande utbildning och lagen om studiestöd. 

Med hjälp av lagen om grundläggande 

undervisning garanterades barn jämlika läromöjligheter 

oberoende av boendeort. Studiestöd och 

studielån med räntestöd skapade bättre förutsättningar 

för studier på andra stadiet och i högskolor. 

Under de senaste årtiondenas lågkonjunkturer 

blev riktningen en annan, och stora summor 

har skurits ner på utbildningen. Motiveringen 

till nedskärningarna i finansieringen har varit 

bland annat den offentliga sektorns alltför snabba 

skuldökning. ”Ekonomin måste bli bättre, därefter 

kan vi satsa på utbildning” är uttalanden vi 

fått höra från många beslutsfattare. Det är frågan 

om ett värdeval: att få ekonomin i balans anses 

vara viktigare än att satsa på barn och unga. Följden 

av detta är att jämlikheten i grundskolan har 

vittrat sönder och yrkesutbildningen befinner sig 

i en djup kris. 

Jag har många gånger förundrats över vilka 

metoder (särskilt långsiktiga) som kunde användas 

för att förstärka ekonomin. På kort sikt 

är nedskärningar ett effektivt sätt, men att stärka 

ekonomin på lång sikt kräver andra tillvägagångssätt. 

Finland har till exempel inga sådana 

naturresurser som kunde säljas för att få den offentliga 

ekonomin i balans. En central metod är 

att öka förädlingsgraden av exportprodukterna 

och för detta behövs allt starkare kompetens. 

För att öka kompetensnivån krävs satsningar. 

Kvalitet kostar pengar. De senaste årens utbild- 

1/2018 

3

laatua vaan ovat olleet naamioituja tapoja leikata 

koulutuksen rahoituksesta. Näitä leikkauksia 

OAJ on vastustanut ja pyrkinyt tuomaan esille 

niiden seurauksia. OAJ poikkeaakin tässä suhteessa 

monista muista ammattiliitoista. Opettajien 

palvelussuhteen ehtojen parantamisen 

ohella OAJ toimii vahvasti koulutuspoliittisena 

vaikuttajana sekä koulutuksen merkityksen ja 

koulutusresurssien lisäämisen puolestapuhujana. 

Näiden tehtävien merkitys on kasvanut vuosi 

vuodelta. 

Vaikuttamista tehdään OAJ:ssä kaikilla tasoilla. 

OAJ:n toimiston asiantuntijat puheenjohtajan 

johdolla tekevät avauksia koulutuspoliittisiin 

keskusteluihin, tuovat esille koulutuksen 

tärkeyttä yhteiskunnalle ja tuottavat taustamateriaaleja 

päätöksenteon tueksi. OAJ:ltä pyydetään 

lausuntoja lukuisiin lakiesityksiin. Lausunnoilla 

vaikuttaminen on yksi järjestön perustehtävistä. 

Erilaista yhteistyötä tehdään jatkuvasti ministerien, 

kansanedustajien, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen 

sekä monien muiden tahojen kanssa. 

OAJ:n alue- ja paikallisyhdistysten tehtävänä 

on toteuttaa vaikuttamistyötä omilla alueillaan. 

Keskeistä on monipuolinen vuoropuhelu kasvatus- 

ja koulutusasioista niin virkamiesten kuin 

päättäjienkin kanssa. Esimerkiksi OAJ Pohjanmaan 

toimijat tapaavat kansanedustajia ja maakuntajohtajia. 

Näissä tapaamisissa tuodaan esille 

koulujen arkea ja kipupisteitä opettajan näkökulmasta 

ja pohditaan mm. keinoja, millaisin 

toimin koulutetun työvoiman riittävyys pystytään 

turvaamaan alueellamme. Vastaavaa työtä 

tekevät paikallisyhdistysten toimijat omissa kunnissaan 

valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten 

kanssa. Opetuksen tuntikehys, erityisopetuksen 

järjestäminen ja päiväkotien tilat ovat esimerkkejä 

keskustelun aiheista paikallisissa tapaamisissa. 

Tärkeintä on kuitenkin tuoda esille, millaista 

opettajan työ on. Opettajan työ on pitkälle tulevaisuuteen 

vaikuttavaa. Siksi se on niin arvokasta. 

Tänä vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä 

vielä tämän vuosisadan loppupuolella. Opettajat 

haluavat antaa heillekin parhaat mahdolliset 

eväät elämään. Se ei onnistu ilman yhteiskunnan 

tukea. Tämän tiedon levittäminen on OAJ:n 

kaikkien tasojen jatkuvaa työtä. 

Kari Nieminen 

puheenjohtaja 

OAJ Pohjanmaa 

ningsreformer har inte förbättrat utbildningens 

kvalitet, utan har endast varit sätt att kamouflera 

nedskärningar i utbildningen. OAJ har motsatt 

sig nedskärningarna och strävat efter att framhäva 

deras konsekvenser. I denna bemärkelse skiljer 

sig OAJ från många andra fackförbund. Förutom 

att förbättra villkoren för lärarnas tjänsteförhållande 

arbetar OAJ aktivt som en utbildningspolitisk 

påverkare och som en förespråkare 

av utbildningens betydelse och för ökade utbildningsresurser. 

Betydelsen av dessa uppgifter har 

ökat för varje år. 

OAJ arbetar med påverkan på alla nivåer. De 

sakkunniga på OAJ:s kontor tar under ledning av 

ordförande upp utbildningspolitiska teman till 

diskussion, berättar om utbildningens betydelse 

för samhället och producerar bakgrundsmaterial 

som stöd för beslutsfattandet. Från OAJ begärs 

utlåtanden till åtskilliga lagförslag. Att påverka 

genom utlåtanden är en av organisationens 

grundläggande uppgifter. Olika slag av kontinuerligt 

samarbete bedrivs tillsammans med ministerier, 

riksdagsledamöter, arbetsgivar- och arbetstagarorganisationer 

och många andra parter. 

OAJ:s regionföreningar och lokalavdelningar 

har i uppgift att bedriva påverkan inom sina 

egna områden. En viktig uppgift är att föra en 

mångsidig dialog om fostrings- och utbildningsfrågor 

både med tjänstemän och beslutsfattare. 

Aktörerna på OAJ Österbotten träffar till exempel 

riksdagsledamöter och landskapsdirektörer. 

På dessa möten berättar man om skolornas vardag 

och smärtpunkter ur lärarens perspektiv och 

funderar på metoder för hur man till exempel 

kan trygga tillgången till utbildad arbetskraft i 

regionen. Lokalavdelningarnas aktörer utför 

motsvarande arbete tillsammans med ledamöter 

och nämnder i sina egna kommuner. Timramarna 

för undervisningen, arrangemangen av 

specialundervisning och daghemsutrymmena är 

exempel på diskussionsämnen på lokala träffar. 

Det viktigaste är emellertid att berätta om 

hurdant lärarnas arbete är. Lärarens arbete verkar 

långt in i framtiden. Det är därför det är så 

värdefullt. De barn som föds i dag befinner sig i 

arbetslivet ännu i slutet av århundradet. Lärarna 

vill också ge dem den bästa vägkosten i livet. Det 

går inte utan samhällets stöd. Att sprida denna 

insikt är en av OAJ:s uppgifter på alla plan. 

Kari Nieminen 

ordförande 

OAJ Österbotten 

4 1/2018

Järjestötoiminnan 

ytimissä 

Den fackliga 

kärnan 

OAJ elää erityisesti kuluvan vuoden 

toiminnassaan järjestötyön 

ytimissä. Olemme juuri käyneet liittokohtaiset 

sopimusneuvottelut työja 

virkaehtosopimuksista. Olemme 

julkistaneet oman oppivelvollisuusmallimme 

ja valmistaudumme seuraaviin 

eduskuntavaaleihin. Jäsenet 

ovat juuri valinneet OAJ:lle ylimmän 

päättävän elimen, valtuuston, joka 

valitsee kevätkokouksessaan järjestölle 

johdon ja uusi hallitus nimeää uudet toimikunnat 

ja työryhmät. Nuo kaikki ovat ammattijärjestön 

kovinta olemassaolon ydintä. 

Sopimuskierros oli edellisiin sopimuskierroksiin 

verrattuna erilainen, koska nyt käytiin pitkästä 

aikaa liitto- ja neuvottelujärjestökohtaiset 

neuvottelut. 

Kaikkien OAJ:n ja JUKOn nimissä olevien 

sopimusten osalta päästiin ratkaisuun. Kaikki 

tehdyt sopimukset ovat jo myös voimassa. Tämän 

myötä jäseniämme koskeva työrauha vallitsee 

pääsääntöisesti 31.3.2020 saakka. Sivistan 

yksityisellä opetusalalla ja aikuiskoulutuskeskuksissa 

on lisäksi sovittu yhdestä optiovuodesta, 

jonka osalta palkankorotuksista on mahdollista 

sopia erikseen. 

Saimme parannuksia moniin tärkeisiin tekstikysymyksiin. 

Esimerkiksi varhaiskasvatuksen 

vaativimpien tehtävien hinnoittelua uudistettiin 

ja lastentarhanopettajat saivat lisää suunnitteluaikaa. 

Perusopetuksessa uudistettiin muun muassa 

koulun johdon työaikamääräyksiä. Kaikki 

ammatilliset opettajat siirtyvät muutaman vuoden 

kuluessa vuosityöaikaan. Tällä muutoksella 

vastataan ammatillisen opettajan muuttuneeseen 

työkuvaan ja koulutusreformiin. Muutos on 

opetusalalla historiallinen. 

Sopimusneuvottelujen päätyttyä on alkanut 

jonkinmoista kohinaa siitä olisiko lakolla ollut 

saatavissa enemmän. Siihen absoluuttista vastausta 

on mahdotonta antaa. On kuitenkin huomattava, 

että syksyn 2017 jälkeen yksikään ammattijärjestö 

Suomessa ei ole työtaistelu-uhalla, 

lakolla tai sovittelulla saanut yhtään enempää. 


I 

år sysslar OAJ med facklig kärnverksamhet. 

Vi har just förhandlat 

fram nya arbets- och tjänstekollektivavtal, 

lanserat vår nya läropliktsmodell 

och förbereder oss inför nästa 

riksdagsval. Medlemmarna har nyligen 

valt en ny fullmäktigeförsamling, 

som är OAJ:s högsta beslutande 

organ. Fullmäktige väljer vid sitt 

vårmöte organisationens ledning och 

den nya styrelsen utser nya kommittéer 

och arbetsgrupper. Här talar vi om den hårda 

kärnan i det fackliga arbetet. 

Avtalsrörelsen var annorlunda jämfört med 

tidigare års rörelser, eftersom man nu förde för 

första gången på länge förbundsvisa förhandlingar 

samt mellan förhandlingsorganisationerna. 

OAJ och FOSU rodde alla sina avtal i hamn. 

Avtalen som ingicks är redan i kraft och arbetsfreden 

för medlemmarna gäller huvudsakligen 

fram till den 31 mars 2020. För privata undervisningssektorn 

och vuxenutbildningscenter där 

Bildningsarbetsgivarna är part, har man dessutom 

avtalat om ett optionsår då man separat kan 

avtala om löneförhöjningar. 

Vi lyckades förbättra många viktiga textfrågor. 

Till exempel förnyades lönesättningen av de 

mest krävande uppgifterna inom småbarnspedagogiken 

och av barnträdgårdslärarnas arbetstid 

ska mera användas till planering. Inom den 

grundläggande utbildningen förnyades bland annat 

arbetstidsbestämmelserna för skolledningen. 

Alla yrkeslärare kommer inom några år att övergå 

till årsarbetstid. Med den här förändringen svarar 

vi på yrkeslärarnas förändrade arbetsuppgifter 

och på utbildningsreformen. Förändringen är 

historisk inom utbildningssektorn. 

Efter avtalsförhandlingarna har det talats om 

huruvida en strejk skulle ha resulterat i något 

mera. Ett absolut svar är omöjligt att ge. Det bör 

dock noteras att ingen fackförening i Finland har 

efter hösten 2017 fått ut mera genom hot om 

konfliktåtgärder, strejk eller medling. Och kommer 

antagligen inte heller att få, för så pass hård 

är den nationella linjen beträffande löneförhöjningsnivåerna. 

5

En usko, että tulee saamaankaan, niin kova on 

kansallinen linja palkankorotustasoista. 

Lakko ei koskaan voi olla itsetarkoitus, neuvottelut 

ovat aina paras tie. Neuvotteluilla saadaan 

aina parempi lopputulos kuin riitelyllä. Mutta jos 

oikeudenmukaisiin tavoitteisiin ei päästä ilman 

työtaisteluja, on niihin oltava valmis. Koulutus-, 

kasvatus- ja tutkimussektorin palkkataso ei nykyisin 

ole työn vaativuuden ja sen edellyttämän 

koulutuksen edellyttämällä tasolla. 

OAJ on aloittanut omien eduskuntavaalitavoitteittensa 

asettamisen. Tarkoituksenamme 

on nostaa esille yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä, 

joihin on haettava ratkaisuja ja joissa ratkaisuissa 

koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla 

on keskeinen rooli. Tässä suhteessa on oltavakin 

nyt liikkeellä, koska puolueet ovat jo työstämässä 

omia kantojaan ja tavoitteitaan. 

Osana eduskuntavaalityötämme julkistimme 

OAJ:n näkemyksen oppivelvollisuuden kehittämisestä. 

Siinä esitämme esiopetuksen aloittamista 

kaikkien lasten osalta jo 5-vuotiaana ja 

oppivelvollisuuden ulottamista 19-vuotiaisiin 

tai siihen saakka kunnes toisen asteen tutkinto 

on suoritettu. Noiden rakenteellisten uudistusten 

lisäksi tarvitaan luonnollisesti myös perusopetuksen, 

varhaiskasvatuksen ja toisen asteen 

koulutuksen sisällöllistä ja toiminnallista kehittämistä. 

Niihinkin on OAJ tehnyt lukuisan joukon 

esityksiä. 

Edessä oleva OAJ:n valtuustokausi tulee 

olemaan merkittävä sen suhteen, kuinka hyvin 

pystymme ammattijärjestönä uudistumaan ja 

uudistamaan. Opetusvelvollisuustyöaika ei enää 

toimi ajassa, jossa opettajan professio muuttuu ja 

jossa samankaan opettajaryhmän opettajat eivät 

enää entisessä määrin tee samaa työtä. Profession 

muutos ei tarkoita sitä, että OAJ olisi luopumassa 

siitä periaatteesta, että oppimisen edistäminen 

on opettajuuden sielu. 

Lisäksi meidän on ymmärrettävä, että digitalisaatio 

muuttaa sekä opettajan työtä että myös 

järjestöjen toimintatapoja. Toimintaympäristön 

muutoksen tulee näkyä myös järjestön toimintalogiikassa, 

jotta se oikealla tavalla puhuttelee 

yksittäistä jäsentä. Tässä työssä on kaikille jäsenaktiiveille 

varmasti työtä ja tehtävää tarjolla. 

Meidän tulee olla tulevaisuuden suhteen avarakatseisia, 

mutta samalla äänekkäitä ja toimintavalmiita 

puolustamaan ammattikuntamme oikeutettuja 

tavoitteita. 

En strejk kan aldrig vara ett mål i sig. Det är 

alltid bäst att nå resultat förhandlingsvägen och 

då uppnås också de bästa resultaten. Men man 

måste vara beredd på att tillgripa konfliktåtgärder, 

ifall rättvisa mål inte annars uppnås. Lönenivån 

inom utbildning, fostran och forskning 

är för närvarande inte på den nivå som arbetets 

svårighetsgrad och utbildningsnivån förutsätter. 

OAJ har börjat uppställa sina mål för riksdagsvalet. 

Vårt syfte är att ta upp frågor av samhällsbetydelse, 

där lösningar inom utbildning, 

fostran och forskning spelar en viktig roll. Det 

här är på agendan nu, då också partierna utarbetar 

sina ställningstaganden och målsättningar. 

Som en del av organisationens valarbete har 

OAJ presenterat sin syn på hur läroplikten ska utvecklas. 

Enligt den nya läropliktsmodellen skulle 

förskoleundervisning ges redan till femåringar 

och läroplikten förlängas tills den unga fyller 19 

år eller har examen från andra stadiet. Förutom 

dessa strukturreformer är det givetvis nödvändigt 

att se över innehållet i och utvecklingen av den 

grundläggande utbildningen, småbarnspedagogiken 

och andra stadiets utbildning. OAJ har gett 

många förslag också beträffande dessa. 

Nya fullmäktige kommer att prägla hur vi 

som fackförening kan förnyas och förnya. En 

arbetstid, som är baserad på undervisningsskyldigheter, 

fungerar inte längre i en tid då professionen 

förändras och inte ens lärare inom samma 

lärargrupp utför samma arbete så som förr. 

Det att läraryrket förändras betyder inte att OAJ 

skulle slopa principen om att grunden i lärararbetet 

är att främja lärandet. 

Dessutom måste vi förstå att digitaliseringen 

förändrar både lärarens arbete och organisationens 

verksamhetssätt. När arbetsmiljön förändras 

måste det även återspeglas i organisationens 

verksamhet, så att den på rätt sätt tilltalar den 

enskilda medlemmen. I det här arbetet finns det 

utan tvekan uppgifter för varje medlemsaktiv. 

Vi måste vara öppna för framtiden. Ibland 

måste vi ändå vara beredda att högt och ljudligt 

försvara medlemskårens legitima mål! 

Olli Luukkainen 

Ordförande 

Olli Luukkainen 

Puheenjohtaja 


Då ett steg är taget tar nästa vid 

Årets förhandlingsrunda har avslutats 

och avtalen undertecknades 

i samband med OAJ-styrelsemöte 

i mars. Ordförande Olli Luukkainen 

uttryckte tacksamhet till alla över de 

förhandlingar som nu rotts i land. 

Resultatet ses som förhållandevis 

gott, med tanke på den allmänna linjen 

och mot bakgrund av de allmänna 

värderingarna kring den offentliga 

sektorn som enbart en kostnad för 

samhället Vi aktiva har alltid en roll, vår uppgift 

är att diskutera upp resultatet och få med de stora 

massorna och utåt påverka opinionen via målmedvetet 

arbete. I media klarade OAJ sig bra 

i ”avtalsrundan”, vi fick publicitet och stöd för 

det resonemang som fördes. De sociala mediernas 

starka påverkan är i dagens förhandlingar en 

faktor att beakta. Det är här opinionen formas. 

I dag när jag skriver den här texten så skulle en 

del av universitetslärarna ha strejkat. Så blev det 

inte, man uppnådde enighet. Avtalandet handlade 

inte enbart om tid och pengar, det handlade 

också om ett jättestort missnöje mot regeringens 

politik och dåliga inställning till universiteten i 

landet. Avtalsprocessen kan också ses som ett 

ställningstagande för landets framtida utbildning. 

Varför ska vi ha universitet, vilken nytta har 

samhället av att ha högavlönade forskare och 

universitetspersonal? Varför är utbildning ett 

trumfkort och varför är högskoleutbildad undervisningspersonal 

en garanti för landets goda 

utbildningskvalitet? 

Vi glömmer lätt bort att universiteten 

har en annan uppgift än att 

utbilda ungdomar till en högskoleutbildning. 

Universiteten har också i 

uppdrag att bilda, ta fram nytt kunnande 

som gagnar Finland oy . Kunnande 

som är framtaget med tydliga 

metoder och beskrivna metoder. 

Kunnande som är granskat av neutrala 

granskare och processat under givna 

former. Kunnande som fötts utan 

någon som helst koppling till vad samhället just 

då tänker. 

Samhället av i dag har så oerhört lätt för 

att hacka på forskning och utbildning. Debatten 

föds på fb och kritiska rösters gillande om misslyckanden 

på individnivå föder en destruktiv 

debatt mot skolan. Och synen på en överbetald 

yrkeskårs tafatta insatser stärks En debatt där 

bättre praxis inte bottnar i forskning och kunnande 

utan i individbaserat tänkande 

Landets sjunkande kunskapsnivå gör att vi 

alla kliar oss i huvudet. Hög tid att tänka: Utan 

satsning forskning och utbildning höjs ingen 

nivå. 

Forskning och utbildning är landets stomme. 

Det är nu vi måste få våra beslutsfattare att se 

vikten av det arbete som görs för utbildningen. 

Vi knallar åv! 

Inger Damlin 


Toimituskunta: 

Lasse Mansikka-aho 

päätoimittaja 

mansikkalasse@gmail.com 

040 559 4033 

20.04.2018 

Heli Katajamäki, YLL 

Merja Tomperi-Olkkonen, OAO 

Tiina Kankkonen, OAY 

Antti Hynönen, OAY 

Mikko Metsäranta, OAY 

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL 

Hanna Ikonen, LTOL 

Taina Saikkonen 

ISSN: 

0785-9260 

Painopaikka: 

Waasa Graphics Oy 

Kansikuva: 

Silkkiuikku, Charles Svanbäck 


7

Uusi opetussuunnitelma 

asiantuntijoiden hampaissa 

Syksyllä 2016 käyttöön otettua 

peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa 

on viime aikoina kritisoitu 

varsinkin lapsen psykologisen kehityksen 

asiantuntjoiden toimesta. 

Varsinkin opetussuunnitelmaan kirjattu 

lapsen itseohjautuvuus on saanut 

kehityspsykologit takajaloilleen. 

Äänekkäimmin ovat asiasta mielipiteensä 

lausuneet julki lastenpsykiatrian 

erikoislääkäri, lääketieteen 

tohtori Jari Sinkkonen sekä Helsingin yliopiston 

psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen, 

joiden mielestä uuden opetussuunnitelman 

tavoitteet eivät ole kehittyvän lapsen aivokapasiteetin 

mukaisia. 

Kriittisiä arvioita uudesta opetussuunnitelmasta 

on esittänyt myös Helsingin yliopiston 

opettajainkoulutuslaitoksen emeritusprofessori 

Kari Uusikylä. Maaliskuussa Seinäjoella Naisten 

Suomen Iltakoulu – tapahtumassa puhunut Keltikangas-Järvinen 

moitti uutta opetussuunnitelmaa 

siitä, että se ei noudata kehityspsykologian 

tietoja ja siinä on keskitytty pelkästään pedagogiikkaan 

huomioimatta laajemmin eri tieteenaloja. 

Uudessa opetussuunnitelmassa käyttöön 

otettua ilmiöoppimista ei Keltikangas-Järvisen 

mukaan sovi pienille lapsille lainkaan. 

Sanomalehti Ilkassa 14.3 ilmestyneessä jutussa 

Keltikangas-Järvinen menee arvostelussaan 

jopa niin pitkälle, että uskoo nykyisten opetusmetodien 

noudattamisen johtavan vähitellen 

luokkayhteiskunnan paluuseen maahamme. Jos 

perinteisen opetuksen sijasta painotetaan oppilaan 

itseohjautuvuutta ja sen mukana 

vastuunottoa koulunkäynnistään, 

tulevat koulunkäynnistä selviämään 

vain hyvin koulutettujen lasten vanhemmat. 

Hyvin harvalla koululaisella 

on esimerkiksi matematiikassa 

itseohjautuva motivaatio sillä tasolla, 

jolla saavutetaan tuloksia. 

Toisenlaisiakin mielipiteitä uutta 

opetussuunnitelmaa kohtaan on. Pitkään 

erityisopettajana toiminut alajärveläisen 

Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu 

vastaa asiantuntijakritiikkiin toteamalla, että 

uusikaan opetussuunnitelma ei estä opettamista 

eikä oppilaalle annettavaa tukea. Oppimisvaikeuksista 

kärsiville oppilaille voidaan luoda yksilöllisiä 

opintopolkuja kuten ennenkin, jolloin 

Keltikangas-Järvisen esille nostamaa oppilaan 

sosiaalisista lähtökohdista johtuvaa syrjäytymisvaaraa 

voidaan torjua tehokaasti. 

Uuden opetussuunnitelman vaikutuksia suomalaislasten 

koulusaavutuksiin voidaan kuitenkin 

luotettavasti arvioida vasta vuosien päästä. 

Kaiken arvostelun keskellä on muistettava, että 

koulutuksen tulee sopeutua yhteiskunnassa 

tapahtuviin muutoksiin. Samaa latua ei voi loputtomiin 

hiihtää. 

Hyvää kevättä ja tulevaa kesälomaa kaikille 

lehden lukijoille! 


päätoimittaja 

mansikkalasse@gmail.com 

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto 

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa 

ma–pe klo 9–16 

Puh. 050 533 9949 

taina.saikkonen@netikka.fi 

www.oajpohjanmaa.fi 


”Opinpolku uusiksi” 

Matti Sippola, OAJ:n hallituksen jäsen, OAJ:n pedagogisen toimikunnan jäsen (hallituksen edustajana) 

Kulunut alkuvuosi OAJ:n toiminnassa 

tuntuu keskittyneen pääosin 

eri opetusalojen uusien sopimusten 

neuvotteluihin. Ohessa on ollut eri toimikunnissa 

valmisteluissa useita isoja 

koulutuspoliittisia asioita. Näitä ovat 

mm. vaikuttaminen uuteen lukiolakiin, 

ammatillisen reformin käyttöönotto ja 

seuranta, kielivarannon laajentaminen, 

uusi varhaiskasvatuslaki sekä oppivelvollisuuden 

uudistaminen. 

OAJ julkisti 14.3.2018 oman mallinsa oppivelvollisuuden 

uudistamiseksi. ”Opinpolku uusiksi” 

-malli hakee uusia keinoja nostaa osaamistasoa 

ja vähentää koulupudokkuutta. OAJ on 

valmistellut omaa ehdotustaan lähes vuoden ja 

siihen ovat saaneet vaikuttaa OAJ-aktiivit mm. 

valtuustossa, toimikunnissa ja seminaareissa. 

OAJ on halunnut luoda oman mallinsa oppivelvollisuuden 

uudistamiseen, koska asia noussee 

keskeiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi seuraavissa 

eduskuntavaaleissa. 

Suomessa säädettiin laki kaikkien 7-13 -vuotiaiden 

oppivelvollisuudesta vuonna 1921. Siirryttäessä 

peruskouluun 1972 oppivelvollisuus 

piteni yhdeksään vuoteen. Kolme vuotta sitten 

2015 siirryttiin velvoittavaan esiopetukseen. 

OAJ ehdottaa oppivelvollisuuden muuttamista 

sekä alku- että loppupäästä. Esiopetuksen kestoksi 

esitetään kahta vuotta, eli se alkaisi velvoittavana 

5-vuotiaana ja lapsi voisi siirtyä 1. koululuokalle 

1-3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta. 

Koulutuspolun toisessa päässä OAJ esittää, 

että oppivelvollisuus jatkuisi niin pitkään, että 

nuori suorittaisi toisen asteen opinnot tai siihen 

saakka, kun nuori täyttää 19 vuotta. Opetuksen 

etenemistä seurattaisiin tarkemmin määrittämällä 

esiopetuksen ja 2. luokka loppuun kriteerit 

vähimmäisosaamiselle ja -valmiuksille. Lisäksi 

määritettäisiin kriteerit arvosanoille 5 ja 

8 vuosiluokille 4,6 ja 9. Arviointi perustuisi 

näihin kriteereihin. 

Uusi varhaiskasvatuslaki on lausuntokierroksella. 

OAJ pitää luonnosta uudeksi 

laiksi hyvänä. Nyt samaan lakiin 

ollaan kokoamassa kaikki varhaiskasvatusta 

koskevat säädökset. Keskeisin 

varhaiskasvatuksen laatua edistävä uudistus 

on päiväkotien henkilöstön osaamis- ja 

koulutustason nosto. Tämän vuoksi yliopistojen 

varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta tulee 

lisätä määrätietoisesti, jotta esitetty päiväkodin 

henkilöstörakenne saavutetaan. Myös varhaiskasvatuksen 

erityisopettajilta tulee aina edellyttää 

opettajankoulutusta. 

OAJ kannattaa uudistuksen säädöstä, joka 

edellyttää päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten 

nostamista kasvatustieteen maisteriksi. 

On myös tärkeää, että päiväkodin johtajalta edellytetään 

varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus 

kasvatustieteen maisterin tutkinnon ohella. OAJ 

pitää tärkeänä, että siirtymäsäännöksin turvataan 

kelpoisuuksien säilyminen henkilöillä, jotka 

ovat aiemmin olleet tehtäviin kelpoisia. 

OAJ on aloittanut jo valmistautumisen tuleviin 

eduskuntavaaleihin. Vaaliprojektilla halutaan 

vahvistaa yleistä kuvaa opettajan profession 

merkityksestä ja koulutukseen panostamisen tärkeyttä. 

Lisäksi tarjotaan puolueille konkreettisia 

työvälineitä edistää opetusalalle tärkeitä asioita. 

Koulutus halutaan nostaa vahvasti esiin puolueiden 

eduskuntavaalitavoitteissa. 

On tärkeää, että myös Pohjanmaan alueyhdistys 

osallistuu osaltaan eduskuntavaalikampanjaan 

ja suunnittelee oman vaalipiirin ehdokkaille 

tilaisuuksia, joissa voidaan nostaa kasvatuksen ja 

koulutuksen alueellisia ja paikallisia asioita esille. 


9


Kummitoimintaa myös 

paikallisyhdistyksiin! 

Mitä on kummitoiminta? 

Kummitoiminta on kahden tai useamman paikallisyhdistyksen 

yhteistoimintaa, jonka tavoitteena 

on jakaa tietoa tai kokemuksia sekä toimia 

yhdessä jäsenistön parhaaksi. Kummitoiminta 

voi liittyä edunvalvonnan vahvistamiseen tai 

virkistystoiminnan toteuttamiseen. Kummitoimintaan 

liittyy säännölliset yhteydenpidot ja 

yhteistyö. 

Mitä kummipaikallisyhdistyksen kanssa voisi 

tehdä? 

Kummipaikallisyhdistys voisi olla avuksi ja kaivatuksi 

mentoriksi niin esim. puheenjohtajalle kuin 

pääluottamusmiehelle ajankohtaisissa, haasteellisissa, 

edunvalvonnallisissa ja vaikuttamiseen liittyvissä 

kysymyksissä. Kummipaikallisyhdistykset 

voisivat yhdessä miettiä, miten toimia, vertailla 

omia ratkaisumallejaan ja jalostaa niitä vertaismentoroinnin 

keinoin uusia toimivia ratkaisuja 

tai vaikuttamisen tapoja. Usein jo puhuminen samassa 

tilanteessa olevan kanssa auttaa omaa ajattelua 

ja paljastaa uusia mahdollisuuksia. Paikallisyhdistyksen 

toimijat kaipaavat usein tukea ja kummitoiminta 

antaisi sitä monessa eri muodossa. 


OAJ Pohjanmaan puheenjohtaja 

ja alueasiamies 

ideoivat yhdessä 

alueyhdistyksen 

toimintaa. Paikallisyhdistysten 

kummitoiminta 

rikastuttaisi 

myös paikallisyhdistystoimintaa. 

Miten kummipaikallisyhdistyksestä hyötyisi 

tavallinen jäsen? 

Kummipaikallisyhdistykset voisivat järjestää jäsenilleen 

yhteistä koulutusta esim. yhteysopettajakoulutusta, 

jäseniltoja tai sopimuksiin liittyvää 

koulutusta vuorotellen, jolloin kunkin paikallisyhdistyksen 

taakka koulutusten järjestämisessä 

kevenisi ja tarvittavat osallistujamäärät saataisiin 

täyteen. Jokainen jäsen saisi kaipaamaansa koulutusta 

ja tapaisi samalla uusia opettajia. 

Virkistystoiminnassa esim. retkissä ja matkoissa 

usein toteutuminen jää kiinni vähäisestä 

osallistujamäärästä. Kummitoiminnan kautta 

useampi paikallisyhdistys yhdessä saisi paremmin 

vaadittavan ryhmän kokoon vaikkapa kauan 

odotetulle ulkomaanmatkalle, jääkiekkoreissulle 

tai oopperaan. Odotettu virkistystoiminta toteutuisi 

ja jäsen saisi vastinetta jäsenmaksulleen ja 

paikallisyhdistys voisi hyödyntää tilaisuuden pieneen 

edunvalvonnalliseen infoon. 

Mitä kummitoiminnan aloittamiseen vaaditaan? 

Kummitoiminnan aloittamiseen vaaditaan vain 

paikallisyhdistyksen hallituksen rohkea päätös 

kysäistä lähellä olevaa paikallisyhdistystä, täysin 

vierasta paikallisyhdistystä tai paikallisyhdistystä, 

jonka toimijoissa on joku tuttu tulemaan 

kummipaikallisyhdistykseksi. Yhdessä voitaisiin 

sitten miettiä, millaista toimintaa olisi hyvä 

kehitellä. Millaisia odotuksia ja toivomuksia 

kummallakin on toiminnan suhteen ja miten 

jatketaan yhdessä eteenpäin. Kummipaikallisyhdistystoiminnasta 

on paljon hyviä kokemuksia. 

Kannattaa aloittaa! 

Kummipaikallisyhdistystoimintaa lämpimästi 

suositellen 

Tuula Ala-Lantela 

alueasiamies 

11

Pohjanmaan opetta 

Järjestyksessään toinen Pohjanmaan luokanopettajapäivä veti Seinäjoen 

Framin auditorion tupaten täyteen. Päivän aikana oli tasokkaiden luentojen 

seuraamisen ohella mahdollisuus tutustua myös uusimpiin oppimateriaaleihin. 

Opettajapäivän avauksen suorittanut luokanopettajaliiton 

puheenjohtaja Marko Jokinen 

muistutti, että kaiken koulutuksen uudistamisen 

keskiössä tulee olla lapsi. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori FM 

Niinan Maunun aiheena oli toiminnallinen 

kielen oppiminen ja arviointi. Toiminnallisella 

arvioinnilla tarkoitetaan lähinnä formatiivista 

arviointia. Formatiivisen arvioinnin ei ole tarkoitus 

olla työkalu, joka tuottaa arvosanan. Maunun 

mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan 

ja kannustamaan sekä kehittämään oppilaan 

edellytyksiä itsearviointiin. 


japäivä 10.2.2018 

OAJ:n työmarkkina-asiamies Laura Nurminen 

puhui opetuksen resurssoinnista ja vuosityöajasta. 

Nurmisen mukaan resurssien riittävyys on 

aina kiinni rahasta, jota kunnat käyttävät opetukseen 

eri tavalla. Valmisteilla olevan vuosityöaikamallin 

osalta OAJ:n tavoitteena on kaiken 

opettajan tekemän työn saattaminen palkanmaksun 

piiriin. 1520 tunnin vuosityöajasta 25 - 

40 % on sitomatonta työaikaa, jolloin opettajalla 

ei ole velvollisuutta olla työpaikallaan. 1520 h/v 

on vähimmäismäärä palkan perusteena olevaa 

työtä, mutta tuntimäärä voi olla suurempikin. 

Ylimääräisestä työstä on kuitenkin maksettava 

muistutti Nurminen. 

Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja 

Ulla Siimes kertoi vanhempainliiton ydintehtävänä 

olevan vanhempien osallisuuden tukeminen 

päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, 

vanhempainyhdistysten toiminnan uudistaminen 

sekä kasvatukseen ja koulutukseen vaikuttaminen. 

Huoltajien osallisuus ja mahdollisuus olla 

mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on 

keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Vastuu 

kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä 

on opetuksen järjestäjillä, korosti 

Siimes. 


13

Lastenpsykiatrian dosentti, lääketieteen tohtori 

Jari Sinkkonen puhui opettajan roolista lapsen 

turvallisuuden tukijana. Sinkkosen mukaan lapsen 

turvallisuuden tunteen kehittymiseen vaikuttaa 

ns. sisäinen työskentelymalli, joka syntyy 

vuorovaikutuskokemusten pohjalta ja muuttuu 

ja kehittyy iän myötä. Jos lapsi on kasvanut ympäristössä, 

jossa hän on saanut rakkautta sekä 

sensitiivistä huolenpitoa sekä sopivasti rajoja, 

niin hänen sisäinen työskentelymallinsa on joustava 

ja avara. Mitä vaarallisempi kasvuympäristö 

on ollut sitä ahtaampia ja joustamattomampia 

työmallit ovat. 

Päivän päätteeksi kertoi oman selviytymistarinansa 

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo. 

Isotalo kertoi koskettavasti kouluaan pari 

vuotta sitten kohdanneesta murhenäytelmästä, 

jossa koulun oppilas koki koulun jälkeen kyläreissulla 

väkivaltaisen kuoleman oppilastoverinsa 

toimesta. 

Isotalon kaikki paikallaolijat liikutukseen 

saakka hiljentäneen luennon vaikuttavuutta kohotti 

taustalla kauniisti pianoa soittanut Timo 

Saarimäki. 

Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina 

Jakobsson nosti esityksessään esille erilaiset ihmistyypit. 

”Sitkulla” on aika kortilla, elää sitten 

myöhemmin. ”Mutku” siirtää vastuun toiselle ja 

elää korvike-elämää. ” Voiku ” ajaa kauas todellisuudesta 

ja ”nytkun” elämä on tässä ja nyt. Generalistilla 

on monta rautaa tulessa ja hän haluaa 

kokeilla eri asioita, kun taas erikoistuja keskittää 

voimavaransa. Kumpikin on ok. 

Opettajapäivien päätössanat lausui Etelä- 

Pohjanmaan luokanopettajat ry:n puheenjohtaja 

Karita Koskinen. 

Teksti & kuvat: Lasse Mansikka-aho 


Uusi tietosuoja-asetus vaatii myös 

yhdistyksiä tarkastelemaan 

toimintaansa tietosuojan kannalta 

Uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa 

25.5.2018 alkaen. On tärkeää, että yhdistyksissä 

otetaan tämä huomioon ja mietitään 

tietosuojakäytännöt kuntoon. Kysyin aiheesta 

OAJ:n työmarkkinalakimies Tuomas Tuokolta, 

joka on perhetynyt tietosuoja-asioihin yhdistysten 

kannalta. 

Miten uusi asetus vaikuttaa yhdistysten 

tietosuoja-asioihin? Ammattiyhdistyksen 

jäsenyyshän on salassa pidettävää tietoa. 

Tietosuoja-asetus ei estä yhdistysten toimintaa. 

Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaan sellaisten 

henkilötietojen käsittely, joista ilmenee esim. 

ammattiliiton jäsenyys on kielletty, paitsi jos kyseinen 

jäsen on antanut suostumuksensa tietojen 

käsittelyyn. Kyseessä voi käytännössä esim. olla 

tilanne, jossa jäsen on sopimuksen perusteella 

tietyn yhdistyksen jäsen. 

Mihin toimiin yhdistysten on ryhdyttävä 

asetuksen takia? 

Yhdistyksen on järkevää laatia tietosuojaseloste, 

jossa ilmoitetaan mm. mistä, millaista ja 

mihin käyttötarkoitukseen tietoa kerätään. Syytä 

on myös ilmoittaa luovutetaanko tietoja kolmansille 

osapuolille, kuinka kauan tietoja säilytetään, 

miten henkilötiedot suojataan ja ilmoitetaan rekisteröidyn 

oikeuksien käyttämisestä. 

Selosteessa kannattaa kertoa myös, miten tietoturvallisuus 

henkilötietojen käsittelyn yhteydessä 

on huomioitu. Lisäksi tarvitaan dokumentaatio 

toimitilojen sekä virustorjunnan turvallisuudesta. 

Kannattaa myös valmistautua sellaisiin 

tilanteisiin, joissa yhdistys voi joutua kertomaan 

rekisteröidylle mahdollisista tietoturvaloukkauksista. 

Mikäli yhdistys käyttää palveluntarjoajia 

henkilötietojen käsittelyyn, on syytä laatia sopimus, 

jossa huomioidaan henkilötietojen asetuksen 

mukainen käsittely. 

Jokaisen rekisterinpitäjän on myös syytä lukea 

yleinen tietosuoja-asetus huolella. Ohessa linkki kyseiseen 

asetukseen. https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679 

Lisäksi kannattaa tutustua tietosuojaviranomaisen 

laatimaan materiaaliin. Hyvä lähtökohta 

on lukea tietosuojavaltuutetun sivuilta löytyvä 

opas: Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen?) 

Kuka yhdistyksissä saa käsitellä 

henkilötietoja? 

Yhdistyksen pitää määritellä nämä henkilöt. 

Miten henkilötiedot voi suojata riittävällä 

tavalla? 

Asetus edellyttää teknisiä ja organisatorisia toimia. 

Tämä tarkoittaa ajanmukaista virustentorjuntaohjelmistoa, 

palomuureja ym. sellaisia teknisiä 

toimenpiteitä, joilla tietoturvallisuusnäkökohdat 

on otettu huomioon. Organisatoriset toimenpiteet 

viittaavat puolestaan mm. siihen, että 

rekisterinpitäjä varmistaa esim. koulutusteitse, 

että henkilötietoja käsitellään huolellisesti. 

Missä henkilötietoja voi säilyttää? Ja miten 

suhtautua esim. sähköpostituslistoihin jokaisen 

jäsenen sähköpostissa, koska tiedotus hoituu tätä 

kautta? Entä kokouspöytäkirjat yms, joissa on jäsenten 

henkilötitoja? 

Henkilötietoja voi säilyttää rekisterinpitäjän 

määrittelemissä järjestelmissä. Olennaista tässä 

on, että tietojen suojaus näissä järjestelmissä on 

suojattu tarvittavin toimin (palomuurit, salaus) 

sekä ettei ulkopuolisilla ole pääsyä ko. tietoihin. 

Edellytyksenä on myös, että tietoja ei tule säilyttää 

kauempaa kuin asian käsittely on tarpeen. 

Edelleen rekisterinpitäjän tulee määrittää mitä 

tietoja kerätään. 

Tiedot keräsi yhdistyskouluttaja 

Outi Pyykkö 


15

Educa-messut 26.-27.01.2018 

kuvin 


Huomaa hyvä - opettajan 

hyvinvoinnin lähteillä! 

Erityisopettaja ja tohtorikoulutettava Kaisa 

Vuorinen Helsingistä luennoi positiivisesta 

pedagogiikasta pohjalaisille opettajille Kuortaneen 

Urheiluopistolla helmikuussa 2018. Luennosta, 

kuten muistakin koulutuksista tavallisesti, 

tiedotettiin jäsenille paikallisyhdistysten yhteysopettajien 

välityksellä, OAJ Pohjanmaan nettisivuilla 

www.oajpohjanmaa.fi ja OAJ Pohjanmaan 

Facebook-sivuilla. Paikalle kerääntyi lähes 

50 kiinnostunutta kuulijaa ja tällaista palautetta 

he antoivat: 

Kiitos antoisasta luennosta! 

Oli mukavaa saada hyvä ja ajanhermolla oleva 

luennoitsija paikan päälle. Ruokailu lämmitti 

sydäntä ja teki oikeastaan lauantaipäivästä 

virkistyspäivän tuntuisen! Kiitos! :-) 

Hienoa, että tällaisia 

luennoitsijoita tuodaan 

myös lakeuksille. Kiitos! 

Hyvä, hyvä! Harmittaa kun väki 

ei huomaa hyödyntää näin hyviä 

luentoja. 

Kiitos järjestelyistä, kiitos 

upeasta kouluttajavalinnasta! 

Palautteen keräsi ja puhekuplat kokosi koulutussihteeri Miia Raunio 


17

Valtuustoon vaikuttamaan 

Teksti: Tuula Ala-Lantela, vaaliasiamies / alueasiamies 

Tämän kevään aikana on käyty OAJ-valtuustovaalit. 

On ollut ehdokasasetteluja, tiin ja tuskailtiin mm. jäsenlistojen kanssa, mutta 

Paikallisyhdistyksissä tiedotettiin, niissä järjestel- 

vaalikoulutuksia, sähköistä ennakkoäänestystä, hyvin toimi sähköinen äänestys ja tuli ääniä Vaasaan 

asti laskettavaksikin. Alueyhdistyksemme 

sähköisiä varsinaisia vaaleja ja uurnavaaleja. Vaikuttamisesta 

on puhuttu ja sopivia vaikuttajia on taipaleella nämä todennäköisesti olivat viimeiset 

etsitty. Varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, vaalit, joissa käytettiin perinteistä uurnavaalia. 

ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeastakin 

on löytynyt rohkeita ehdolle asettujia. luan onnitella ja rohkaista. Alueyhdistys kaipaa 

Nyt valituksi tulleita uusia valtuutettuja ha- 

Demokratia on myös puhunut ja eniten kannatusta 

saaneet oman alueemme eri kouluasteiden valtuutettuja, jotka osallistuvat alueyhdistyksen 

juuri alueellisen näkökulman omaavia aktiivisia 

edustajat saavat nyt mahdollisuuden vaikuttaa. kokouksiin tuoden tietämystään yhteiseksi hyväksi. 

Toivon, että jokainen valtuutettu ottaa 

Vaalisihteerinä haluan vielä tässäkin yhteydessä 

kiittää kaikkia ehdokkaita ja kaikkia paikallisyhdistyksiä, 

jotka tunnollisesti hoitivat yhteyttä alueensa opettajiin ja alueyhdistyksen 

vakavasti valintansa omalta alueeltaan ja pitää 

vaaliin liittyvät velvoitteet ja tehtävät. Ehdolle hallitukseen sekä toimijoihin. Kaipaamme teidän 

läsnäoloanne ja puheenvuorojanne hallituk- 

asettuneet opettajat kertoivat itsestään ja asettivat 

oman vaikuttavuutensa toisten arvioitavaksi. sen ja jaostojen kokouksissa. Teillä on meidän 

kaipaamamme tieto. 

Paikallisyhdistyksen toimijat saivat koulutusta valtuustovaalien toteuttamisesta ja hypistelivät juuri ilmestynyttä 

Vaalilehteä 31.1.2018 Vaasassa. 


Valtuutettujen tehtävänä on kuulostella alueellisia 

erityisyyksiä ja nostaa niitä OAJ:n eri 

toimielimissä keskusteluun ja osaksi tehtyjä päätöksiä. 

Kehä kolmosen ulkopuolisista asioista on 

jaksettava pitää ääntä. Valtuustossa asioiden esittely 

ei ole helppoa, mutta valtuustoaloitteiden ja 

rohkean esiintymisen kautta on Pohjanmaalta 

ennenkin saatu asioita esille. Älä siis pelkää asioiden 

esille nostamista; me olemme kaikki sinun 

takanasi. Aina ei kuitenkaan mene niin kuin toivoisi 

ja senkin ymmärrämme; arvostamme sitä, 

että yrität. Viestintä on siis hyvä olla kaksisuuntaista 

ja vilkasta, jotta kaikki tiedämme missä 

mennään. 

Toivon myös, että mahdollisimman moni 

alueeltamme valtuutetuksi päässyt pääsee mukaan 

eri toimikuntien toimintaan: tulo- ja palkkapoliittiseen, 

koulutuspoliittiseen tai vaikkapa 

pedagogiseen toimikuntaan. Niissä on parhaat 

mahdollisuudet vaikuttaa siinä vaiheessa kun asioita 

valmistellaan. Työtä ja matkoja Helsinkiin 

se tietää tiuhemmin, mutta samalla pysyy paremmin 

perillä ratkaisujen vaiheista ja taustoista. 

Myös tätä tietoutta odotamme valittujen valtuutettujen 

tuovan meille alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen 

väelle, jotta osaamme ymmärtää 

ja arvostaa sitä työtä, mitä OAJ oikeasti tekee. 

Mitä me alueyhdistyksen väki ja paikalliset 

toimijat voimme antaa valtuutetuille? Varmaankin 

sitä arkitietoa koulutyön muutoksista ja tietoa 

niistä kipupisteistä, joita kannattaa nostaa 

toimikunnissa ja valtuustossa esille. Me kaikki 

voimme tukea ja kannustaa sekä odottaa valtuutettuja 

mukaan toimintaamme. Onnea uudet 

valtuutetut ja menestystä tulevalle valtuustokaudelle! 

OAJ Pohjanmaan 

toimihenkilöitä 

2018 

Tuula Ala-Lantela, Paula Kotirinta, 

Lasse Mansikka-aho, Miia Raunio, Outi Pyykkö 

(puutuu kuvasta), Sirpa Kota mäki, Antti Hynönen, 

Risto Haverinen, Timo Rajaniemi ja toimistosihteeri 

Taina Saikkonen. 


19

Työyhteisösovittelulla 

solmut auki 

Teksti: Katja Jokinen ,KT, erityisluokanopettaja, työnohjaaja ja työyhteisösovittelija 

Työyhteisösovittelu on menetelmä, jossa 

sovittelija vastuuttaa riidan osapuolet ottamaan 

vastuun sovun synnystä. Työyhteisösovittelussa 

riidan osapuolet istuvat saman pöydän 

ääressä. He saavat kertoa kokemuksiaan ja 

tuntemuksiaan työyhteisöstä. Sovittelija toimii 

kuuntelijana ja kannustajana, ei vastausten ja 

ratkaisujen tarjoajana. 

Filosofian tohtori Timo Perhman on kehittänyt 

restoratiivisen sovittelun menetelmän. 

Hänen väitöskirjansa Paremmin puhumalla - restoratiivinen 

sovittelu työyhteisöissä (Lapin yliopisto 

2011) on ensimmäinen teos Euroopassa työyhteisösovittelun 

saralla. Kun työyhteisössä on 

konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen 

ja tilanteen korjaamiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen 

puolueettoman sovittelijan rooli voi 

olla keskeinen, jotta ihmiset kykenisivät taas puhumaan 

toisilleen ja keskittymään olennaiseen - 

työhönsä. Työyhteisössä konfliktit alkavat usein 

pienistä asioista. Useimmiten ne perustuvat 

väärinkäsityksiin ja juoruihin. Ne saattavat kasvaa 

suuriksi ja paisuvat, koska niihin ei puututa 

ajoissa. Koska työyhteisössä ei kommunikoida 

avoimesti ja muita arvostavalla tavalla, saattaa 

konfliktin aiheuttama ahdistus johtaa lopulta 

siihen, että joku joutuu jättämään työnsä tai jää 

pitkälle sairauslomalle. 

Kuvassa, vasemmalta: Merenkurkun apulaisrehtori 

Sanna Järvinen, pääluottamusmies Jarmo Juupaluoma 

ja erityisluokanopettaja Katja Jokinen Isolahden 

koulusta 

Perhmannin menetelmä perustuu selkeään 

prosessiin. Esimies voi kutsua sovittelijan 

työyhteisöön. Hän pitää koko työyhteisölle alkuinformaation, 

johon jokaisen tulee osallistua. 

Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat vapaaehtoisuus, 

luottamus, joustavuus, avoimuus, puolueettomuus, 

toisten kunnioittaminen, sopiminen 

ja asioiden korjaaminen. Sovittelija kertoo 

myös sovittelun vaiheista: alkuinfo, erillistapaamiset 

sovittelijan ja jokaisen työntekijän kanssa, 

sovittelukokous eli konfliktin ratkaiseminen 

koko työyhteisön kanssa, yhteisen sopimuksen 

laatiminen ja sopimuksen seurantakokous. 

Erillistapaamisissa korostetaan keskustelujen 

luottamuksellisuutta ja rohkeutta kertoa omista 

kokemuksistaan sovittelijalle. Prosessin aikana 

voidaan järjestää myös parisovitteluja. 

Sovittelukokouksessa, johon yleensä varataan 

aikaa useita tunteja, päästään yleensä sopimukseen. 

Lähtökohtana on, että sovittelija ei itse 

ehdottele ratkaisuja vaan työyhteisö pyrkii sopuun 

ja etsii keskustellen ratkaisuja. Ainoastaan 

silloin, kun osapuolet eivät pääse minkäänlaiseen 

sopuun ratkaisun suhteen, voi sovittelija esittää 

ratkaisuvaihtoehdon. Aina ei sovittelu päädy 

sopimukseen. Tällöin työnantaja joutuu miettimään 

muita keinoja konfliktien ratkaisemiseksi. 

Vaasalaiset opettajat Katja Jokinen, Sanna 

Järvinen ja Jarmo Juupaluoma osallistuivat viime 

vuoden aikana TAKKin järjestämään vuoden 

kestävään työyhteisösovittelukoulutukseen. 

Koulutus sisälsi läsnäolopäiviä Tampereella, 

vertaistyönohjauksia, yhden aidon sovitteluprosessin 

ohjaamisen ja sovittelunäytön. Ohjaajana 

toimivat Timo Pehrman ja Heli Sundell. Osallistujia 

oli ympäri maata. 

Koulutus oli todella mielenkiintoinen. Työnohjaustaustamme 

antoi meille syvyyttä ymmärtää, 

miten toimia, kun kaikki keinot on jo työyhteisössä 

käytetty ja konfliktit edelleen jatkuvat. 

Prosessi on mielestämme hyvin selkeä ja toimiva. 

Pehrmannin kokemuksen mukaan 90 prosenttia 

sovitteluista päättyy sopimukseen. Yhteydenotot 

sovittelijoihin saa Vaasan kaupungin Henkilöstöpalvelujen 

kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä 

sovittelijoihin. 


Uusi NOPE-kouluttaja esittäytyy 

Olen Leena Lavonen, matemaattisten aineiden 

lehtori Laihian yhtenäiskoulusta. Opetan 

yläkoululla matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa 

ja tietotekniikkaa. Työlle hyvää vastapainoa tuo 

perhe, liikuntaharrastus ja opiskelu. 

Toimin vuosia Laihian paikallisyhdistyksen 

hallituksessa ja sitä kautta innostuin hakemaan 

NOPE-kouluttajan tehtävään. Koen ammattijärjestötoiminnan 

luonnolliseksi osaksi opettajana 

oloa ja olen nähnyt vuosien varrella, miten 

konkreettisesti yhdistys vaikuttaa paikallisella 

tasolla. OAJ:n toiminta on minulle tuttua paikallisyhdistystoiminnan 

lisäksi erilaisten koulutusten 

kautta: viime vuosina olen käynyt edunvalvonta-, 

hyvinvointi- ja NOPE-koulutuksissa 

sekä yhdistysten toimijoille suunnatuissa koulutuksissa 

Vaasassa ja Kauhavalla. 

NOPE-kouluttajana saan olla aallonharjalla 

opetusalaa koskevissa asioissa. Onkin tärkeää, 

että nuoret opettajat saavat koulutusten kautta 

uusinta tietoa ammattiliiton tarjoamista palveluista 

ja siitä, miten ammattijärjestö vaikuttaa 

koulutuspolitiikkaan. Toivon myös, että 

NOPE-koulutukset herättävät nuorissa opettajissa 

kipinän paikallisyhdistystoimintaan. 

Kaikki nuoret opettajat, tervetuloa kouluttautumaan! 

Teksti & kuva: Leena Lavonen 

NOPE NOPE NOPE 


21

Lakon kautta sovintoon 

Yliopistoväki sopi työ 

Teksti: Heli Katajamäki Kuva: Tiina Sorvali 

Kevään työehtosopimuskierros oli yliopistoväen 

osalta vaativa, sillä yliopistojen työnantajia 

edustava Sivistystyönantajat ry olisi halunnut 

lisätä työnantajien valtaa työehtojen ja 

palkkauksen määrittämisessä. Työntekijäpuoli 

sen sijaan halusi, että jatkossakin työehdoista 

sovitaan yhdessä ja että paikallisen sopimisen 

lisääntyessä kuunnellaan myös työntekijöitä. Sopimusneuvottelujen 

vauhdittamiseksi yliopistojen 

opettajat, tutkijat ja professorit olivat lakossa 

ensimmäistä kertaa Suomen yliopistohistoriassa. 

Lakko pidettiin pistelakkona Helsingin yliopistossa. 

Myös muissa yliopistoissa valmistauduttiin 

vastaaviin lakkoihin, mutta sopimus syntyi 

päivää ennen seuraavaa lakkopäivää. 

Sopimusneuvotteluissa OAJ Pohjanmaahan 

kuuluvia Vaasan yliopistossa työskenteleviä opettajia 

edusti Julkisten alojen neuvottelujärjestö 

JUKO ry, jonka puheenjohtajana toimii Olli 

Luukkainen. JUKO ry edustaa myös yliopistojen 

professoreiden ja tutkijoiden henkilöstöyhdistyksiin 

kuuluvia jäseniä. JUKO ry:n lisäksi työntekijäpuolta 

edustivat Palkansaajajärjestö Pardia ry ja 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. 

Hieman yli kaksivuotinen työehtosopimus 

laadittiin 6.3.2018 valtakunnan sovittelija Janne 

Metsämäen sovintoehdotuksen pohjalta. 

Sopimus sisältää yhteensä 3,45 prosentin palkankorotukset, 

joten se on linjassa muiden tällä 

sopimuskierroksella tehtyjen palkankorotusten 

kanssa. Palkankorotuksista osa on kohdennettu 

palkkausjärjestelmän muuttamiseen. Sopimuksen 

mukaan palkkausjärjestelmää kehitetään 

työryhmissä, joissa on sekä työntekijöiden että 

työnantajien edustajia. Vain jos muutoksista 

päästään yhteisymmärrykseen, järjestely- ja paikalliset 

erät maksetaan täysimääräisesti. 

Kehittämiskohteena kontaktiopetuksen 

määritelmä 

Yksi palkkausjärjestelmää kehittävä työryhmä 

keskittyy erityisesti työaikaan, mihin liittyy myös 

kontaktiopetuksen määritelmä. Juuri kontaktiopetuksen 

käsite on erityisen tärkeä yliopistossa 

kokonaistyöajassa työskentelevän opettajan näkökulmasta, 

sillä nykyisiin työehtosopimuksiin 

useimmilla on kirjattu 396 tunnin kontaktiopetuksen 

enimmäismäärä. Työryhmän tehtävänä 

on pohtia työehtosopimuksen kontaktiopetuksen 

enimmäistuntimääriä koskevien kirjauksien 

sisältöä ja niiden uudistamista siten, että otetaan 

huomioon uudet opetusmenetelmät ja -tavat. 

Kontaktiopetuksen käsite on selkeästi sellainen, 

että se ei enää toimi samoin kuin ennen, 

koska maailma on muuttunut. Aiemmin monet 

kurssit suunniteltiin siten, että annettava kontaktiopetus 

varmisti, että kurssin sisällöt käytiin läpi 

lähiopetuksena, kasvotusten opiskelijoiden kanssa. 

Riittävä kontaktiopetuksen määrä varmisti 

siten paitsi opiskelijalle oppimisen, myös opettajalle 

kohtuullisen ja tasapuolisen työmäärän. 

Digitalisoituminen on muuttanut asetelman: 

aiemmin 30 tuntia lähiopetusta sisältänyt 

kontaktiopetus on voinut muuttua verkkokurssiksi, 

jossa ei ole laisinkaan kontaktiopetusta, 

mikäli se määritellään kasvokkaiseksi lähiopetukseksi. 

Verkko-opetuksena pidetty kurssi saat- 


ehdoista 

taa työmäärällisesti olla paljon työläämpi kuin 

lähiopetuksena annettu, sillä verkkoon tuotettavan 

materiaalin täytyy olla ajantasaista, viimeisteltyä 

ja tuotettu kohdennetusti tietylle opetusryhmälle. 

Nykyisin kurssi saattaa osittua esimerkiksi 

sähköpostien lähettämiseen, verkon oppimisympäristön 

tekemiseen ja kehittelemiseen, 

verkkovälitteisiin tapaamisiin, lähiopetukseen, 

verkkokeskustelujen ja muiden tekstien lukemiseen, 

kommentointiin ja arvioimiseen ja kurssipalautteen 

keräämiseen. Näitä kaikkia vaiheita 

yhdistää ja määrittää pedagoginen päämäärä 

asioiden tekemiselle. 

Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen johtaja 

Peppi Taalas pohtii kielikeskusten verkoston 

Finelcin johtajien blogitekstissä pedagogisen 

läsnäolon käsitettä. Pedagogisella läsnäololla 

viitataan kaikkeen opintopisteytettyyn opiskelijan 

toimintaan, jonka opettajan on pedagogisesti 

suunniteltava. Taalaksen esittelemän käsitteen 

hyvä puoli on se, että se vapauttaa siitä 

ajatuksesta, että lähiopetus olisi lähtökohtaisesti 

parempaa. Moni opettaja tietää kokemuksesta, 

että opiskelijan läsnäolo tunnilla ei välttämättä 

tarkoita läsnä olemista. 

Työehtosopimuksen kehittämisryhmällä on 

haasteellinen tehtävä. Heidän pitäisi keksiä työkaluja 

ja kenties uusia käsitteitä, joilla monimutkainen 

todellisuus otetaan huomioon siten, että 

se olisi paitsi eri osapuolia tyydyttävä, myös varmistaisi 

tasapuolisen työmäärän tunnistamisen. 

Lumiukot Vaasan yliopiston pihalla viestittivät 

tuesta Helsingin yliopiston lakkopäivänä. 


23

Katsaus ammatillisen koulutuksen 

Teksti: Antti Ylinen, OAJ Pohjanmaan ja OAO-jaoston pj. 

Ammatillisen koulutuksen taloudelliset resurssileikkaukset 

ovat tuoneet koko joukon 

haasteita ammatilliseen koulutukseen OAJ 

Pohjanmaan alueella. Ellei rahoitukseen saada 

korjausta, arvioimme jopa 10 yksikön sulkevan 

ovensa kolmen maakunnan alueella. Koulutuksen 

saatavuus maakunnissa heikkenee ja tämä ei 

voi olla vaikuttamatta myös yhteiskunnan muihin 

toimintoihin. 

Koulutuksen keskittäminen ei ole 

ratkaisu, jolle ammatillisen osaamisen 

tulevaisuus voidaan rakentaa. 

Koulutuksen tarjonnan keskittäminen 

vain suuriin kaupunkeihin vie Suomen 

taantumuksen tielle pysyvästi. 

Olemme tavanneet alueemme ammatilliset 

opettajat ja luottamusmiehet. Oppilaitosvierailujen 

satoa olemme koonneet ja käynnistäneet 

erilaisia yksittäisiä toimia edunvalvonnan 

toimiksi yhdessä OAJ:n erityisasiantuntijoiden 

kanssa. Valmistaudumme mm. tuleviin vaaleihin 

ja teemme kaiken mahdollisen rahoituksen 

lisäämiseksi. Keskusteluja työnantajien kanssa 

tulemme järjestämään. 

Ammatillinen reformi -uudistus käynnistyi 

1.1.2018. Näin mittavan uudistuksen käynnistämiseen 

olisi tarvittu ja tullaan tarvitsemaan 

riittävästi taloudellisia resursseja. Nyt ammatillisia 

opettajia on irtisanottu ja lomautettu. YLE:n 

ammatillisille opettajille suunnattu kysely kertoo 

vakavasta tilanteesta, johon nyt ollaan uudistusten 

myötä joutumassa. Ammatilliset opettajat 

kokevat, että heitä ei kuultu, eikä heidän osaamistaan 

otettu uudistuksessa huomioon – ei ainakaan 

riittävissä määrin. 

Olemme nyt tilanteessa, jossa toimintaa uudistetaan 

resursseja leikkaamalla. Kaksi kolmesta 

ammatillisesta opettajasta ei tällä hetkellä usko 

ammatillisen reformin onnistumiseen. Esimerkiksi 

työturvallisuusasiat eivät ole riittävän tarkasti 

huomioitu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto 

onkin ottanut kantaa moniin puutteisiin, 

joita reformissa ei ole huomioitu. 

Onko lisääntyville oppimisjaksoille työnantajilla 

aikaa ja resursseja. Perheyrityksistä toivotaan 

perusasiat hallitsevaa, itsenäiseen työskentelyyn 

kykenevää ja vastuuta ottavaa työssä oppijaa 

harjoitteluun. Myös vastuukysymykset ja opettajien 

työpaikkakäynnit herättävät keskustelua. 

Reformin valmistelu työnantajien kanssa jäi vähintäänkin 

”puolitiehen”. 

Positiivisiakin asioita alueeltamme löytyy 

Etelä-Pohjanmaan Opisto on ottanut vahvan 

roolin maahanmuuttajataustaisten kouluttamisesta. 

Oppilaitos tarjoaa hyvin monipuolista 

koulutusta yhdessä yliopistojen kanssa. Elokuussa 

2017 alkoi kauppatieteiden opintoja yhteistyössä 

Vaasan yliopiston kanssa. 

Alueellamme toimii kolme ammattikorkeakoulua, 

jotka ovat tarjonneet monipuolisesti 

AMK-opintoja alueemme työelämän ja elinkeinoelämän 

tarpeisiin. Elintarvikkeiden vientiosaamiseen 

tuntuisi nyt olevan koulutustarvetta. 

Biotalouden, rakentamisen, sähkö- ja elektroniikka-alan, 

automaation, kemian alan sekä 

sosiaali- ja terveysalan osaamiselle on runsaasti 

kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. 

Kurikan kampus on rakennusvaiheessa tuoden 

lukion ja ammattioppilaitoksen saman katon 

alle. Hanketta toteuttavat Seinäjoen Koulu- 


alasajon lyhyeen historiaan! 

tuskuntayhtymä ja Kurikan kaupunki. Rakennushanke 

on nyt edennyt ”harjakaisiin”. 

Suomen talouden elpyminen kasvu-uralle 

on näkynyt eri rekrytointien lisääntymisenä jo 

viime vuonna. ”Tie” uuteen työhön vaatii uutta 

osaamista, jota ammatillinen koulutus eri muodoissaan 

tarjoaa. 

Nyt on elintärkeää se, että rahoitusta 

lisätään. Puutteellisesti hoidettu 

koulutusten rahoitus voi vaarantaa 

Suomen ja Pohjanmaan taloudellisen 

kasvun. 


25

Uusi työsuojeluvaltuutettu 

Satu-Maarit Alho 

Vuoden alusta alkoi kunnissa uusi työsuojelutoimikausi 

ja työn aloitti moni uusi työsuojeluvaltuutettu. 

Tosin Vaasassa on kausi alkamassa 

vasta 1.4.2018 sote-uudistuksesta johtuvan yhtiöittämisen 

vuoksi. 

Kerro vähän kuka olet ja ketä edustat 

sekä kuinka paljon edustettavia 

työntekijöitä työsuojelupiiriisi kuuluu? 

Olen työsuojeluvaltuutettu Satu-Maarit Alho, 

varhaiserityisopettajaksi kouluttautunut lastentarhanopettaja 

Seinäjoelta. Olen työskennellyt 

varhaiskasvatuksen eri tehtävissä lähes 20 vuotta. 

Edunvalvontatyö on minulle tuttua KVTESluottamusmiestehtävän 

kautta, jota hoidin lastentarhanopettajatyön 

ohella. Tämän vuoden alusta 

tehtäväni muuttui täysin, kun aloitin työt päätoimisena 

työsuojeluvaltuutettuna. Tähän tehtävään 

minut valittiin vaalilla toimikaudeksi 2018-2021. 

Edustan vähän yli 1400 Seinäjoen kaupungin 

työntekijää. Näistä suurimman kokonaisuuden 

muodostaa kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät, 

mutta heidän lisäkseen edustan muun sivistystoimen 

(kirjasto-, museo-, nuoriso- ja liikuntatoimi) 

ja konsernipalvelujen sekä elinvoima- ja 

kilpailukykytoimialojen kaikkia työntekijöitä. 

On hienoa edustaa itselle tuttua ja turvallista 

varhaiskasvatuksen kenttää, mutta toisaalta juuri 

edustamieni toimialojen erilaisuus on yksi suurimmista 

asioista, joiden johdosta koen tämän 

työn niin mielenkiintoisena. 

Miten tulit hakeneeksi 

työsuojeluvaltuutetun vaaleihin ja sitä 

kautta työhön? 

Työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua jo 

kauan. Olen toiminut oman yksikköni työsuojelun 

yhdyshenkilönä vuodesta 2013 saakka, siirryttyäni 

silloin Lapuan kaupungin palveluksesta 

Seinäjoen kaupungille. Lisäksi työsuojeluasiat 

tulivat esimiesaseman kautta tutuiksi jo toimiessani 

vastaavana lastentarhanopettajana Lapualla. 

Kun työsuojeluvaalien ehdokasasettelu oli 

konkreettisesti käynnissä viime syksynä, heitti 

meidän pääluottamusmies Kari Nieminen eräässä 

tapaamisessamme ilmaan ajatuksen ehdolle 

asettumisestani ja siitä se ajatus sitten lähti, ihan 

kuten sanonta kuuluu. Pienen harkinnan jälkeen 

asetuin ehdolle sillä ajatuksella, että mikäli luottoa 

edustettavilta tulee, niin toki minä tehtävään 

ryhdyn. Suureksi ilokseni sain ryhtyä tähän työhön 

laajan luottamuksen saattelemana. 

Mitä tiesit entuudestaan 

työsuojeluvaltuutetun työstä? 

En mitenkään erityisen paljon. Tiesin lähinnä 

sen, että tulen kiertämään yksiköitä työntekijöiden 

työturvallisuuden näkökannalta katsoen 

sekä tiedottamaan heitä työturvallisuuteen 

liittyvistä asioista. Tämä tehtävä on kuitenkin 

vahvasti sellainen, jossa työ tekijäänsä opettaa eli 

lähdin työhön luottavaisin mielin, avoimen innostuneena 

oppimaan uutta. 


Millaista työsuojeluvaltuutetun työ on 

käytännössä? 

Hyvin monipuolista ja mielenkiintoista! Kun lähdetään 

siitä, että työturvallisuus ja työhyvinvointi 

rakentuu fyysisestä-, sosiaalisesta- ja psyykkisestä 

ympäristöstä, niin se kertoo jo aika paljon. Valvon 

ja otan kantaa yhtä hyvin esimerkiksi niihin surullisen 

kuuluisiin sisäilmaongelmiin kuin työn psykososiaaliseen 

kuormittavuuteen, ergonomiaan tai 

ristiriitatilanteisiinkin. Yleisesti ottaen työsuojelutoiminnan 

tarkoituksena on huolehtia työympäristöstä 

ja työolosuhteista turvaten siten työntekijöiden 

työkyky sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia ja 

ammattitauteja sekä muita työstä johtuvia työntekijöiden 

fyysisen ja psyykkisen terveyden haittoja. 

Yksi tavoitteeni työsuojeluvaltuutettuna on tehdä 

työsuojelua työpaikoilla entistä tutummaksi. Vielä 

tulee vastaan asennetta, että kun työsuojelusta tullaan 

paikalle, niin ajatellaan jotain olevan pahasti 

pielessä ja yhteydenottoni saatetaan kokea jopa 

paineena. Toivon, että minut aletaan nähdä yhteistyökumppanina, 

joka on tukena varmistamassa 

turvallista, tervettä ja hyvinvoivaa työympäristöä ja 

johon on helppo ottaa tarvittaessa yhteyttä. 

Onko tullut vastaan jotain yllättävää? 

Ehkä suurimpana yllätyksenä on tullut se, että 

yksilöiden konfliktien selvittäminen liittyy niin 

moneen tehtävään. Ratkaisemattomat erimielisyydet 

kuormittavat työntekijöitä ja koko työyhteisöä 

merkittävästi ja monesti ulkopuolisen 

näkemystä tarvitaan, että asia voi mennä eteenpäin. 

Olen ottanut vakituiseen käyttööni presidentti 

Ahtisaaren lausuman viisauden: ”Riidat 

ratkotaan puhumalla”. Näissä tilanteissa tuntee 

tekevänsä yksilön kannalta hyvinkin tärkeää työtä. 

Huumorilla höystettynä voi silti todeta, että 

yllättävänkin paljon löytyy välillä yhtäläisyyksiä 

lasten hiekkalaatikkoriitojen selvittelyn kanssa. 

Miten lastentarhanopettaja ja 

luottamusmiestausta on eduksi 

nykyisessä työssä? 

Koen, että hyvinkin paljon! Näissä tehtävissä 

yhteistä on eri työtehtävien monipuolisuus ja 

erilaisuus, kahta samanlaista päivää ei ole. Kaikissa 

saa laittaa likoon niin neuvottelijan, teknisen 

asiantuntijan, terapeutin kuin ennustajankin 

taitonsa. Myös kyky toimia erilaisten ihmisten 

kanssa, erilaisuuden ja eri kantojen kunnioittaminen 

sekä empatiataidot samoin kuin toisaalta 

tietynlainen jämäkkyys ja periksiantamattomuus 

ovat kaikki ominaisuuksia, joita vaaditaan kaikissa 

näissä tehtävissä. 

Ketkä ovat tärkeimpiä 

yhteistyökumppaneitasi? 

Ehkä tärkeimmät yhteistyökumppanit toisten 

työsuojeluvaltuutettujen ohella ovat pääluottamusmiehet, 

koska he työsuojeluvaltuutettujen 

tapaan toimivat henkilöstön edustajina. Tärkeitä 

yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminnan osapuolia 

ovat työnantajan edustajina mm. henkilöstöpäällikkö, 

työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö, 

työhyvinvointipäällikkö, toimialajohtajat 

sekä ylipäätään kaikki esimiehet. Tärkeitä ovat 

myös työterveyshuollon edustajat, terveystarkastajat 

ja AVI:n tarkastajat. 

Millaista koulutusta olet saanut tehtävään? 

Heti toimikauden alussa sain perehdytystä käytänteisiin 

niin kollegoilta kuin työsuojelu- ja 

turvallisuuspäälliköltäkin, joka piti meille työsuojelutoimijoille 

koulutuspäivän perusasioista. 

Näiden lisäksi minulla on reilusti koulutusoikeutta 

eli olen tämän ensimmäisen vuoden aikana 

käytännössä yli neljä viikkoa erilaisissa koulutuksissa, 

joista osa on OAJ:n ja osa esimerkiksi 

Työturvallisuuskeskuksen järjestämiä. Seuraavaksi 

olen menossa Helsinkiin OAJ:n työelämäkoulutukseen 

ja pian sen jälkeen Hyvinkäälle 

TTK:n työsuojelun peruskurssille. Uuden oppimisen 

lisäksi koulutusten mahdollistama iso 

etu on verkostoituminen ja tutustuminen toisiin 

työsuojelutoimijoihin. 

Millaisista asioista olet joutunut itse 

hankkimaan lisätietoa? 

Opeteltavaa on niin paljon, että toki hyvinkin 

monista asioista! Esimerkkinä voisin mainita 

vaikka tutustumisen Seinäjoen kaupungin henkilöstölleen 

antamiin toimintaohjeisiin erilaisissa 

tilanteissa, kuten vaikkapa henkisen väkivallan, 

työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämisen 

toimintaohje tai ohje mukautetusta työstä. Opeteltavaa 

riittää myös työelämää ohjaavissa lukuisissa 

valtioneuvoston asetuksissa ja laeissa, kuten 

Työsuojelulaki, Laki työsuojelun valvonnasta ja 

työpaikan yhteistoiminnasta, Yhdenvertaisuuslaki, 

Työtapaturma- ja ammattitautilaki ja Työterveyshuoltolaki 

ym. 

Kuva & teksti: 

Monika Koivumäki 


27

Barnträdgårdsarbetet i Finland 

Text: Christel Sandell 

2018 firar vi 130 års jubileum med anledning av 

barnträdgårdsarbetet i Finland. 

Hanna Rothman (1856 – 1920) grundade 

Nordens första folkbarnträdgård 

(Fröbelinstitutionen i Helsingfors) år 1888. 

Daghemmet fungerade till att börja med som 

halvdagsverksamhet men ändrades till heldagsverksamhet 

i början a 1890 talet på begäran av 

fattigvårdens tjänstemän och föräldrar. Barnen 

serverades en varm måltid om dagen. Det tog tid 

innan de arbetande mödrarna fick förtroende för 

verksamheten, många trodde att det var välgörenhet 

och / eller fattighjälp. 

När Hanna Rothman grundade sin andra 

barnträdgård i Sörnäs fick hon Elisabeth Alander 

(1859 – 1940) till arbetskamrat. Båda damerna 

hade avlagt barnträdgårdslärarexamen vid 

Pestalozzi-Fröbel-Haus i Berlin. 

Ebeneserstiftelsen (före detta stiftelsen för 

Hanna Rothmans och Elisabeth Alanders anstalter) 

representerar den finländska småbarnspedagogikens 

och barnträdgårdslärarutbildningens 

historia. 

Verksamheten utvidgades och fortsatte från 

år 1908 i Ebeneserhuset där en barnkrubba, en 

barnträdgård, ett daghem för skolelever och Ebenesers 

barnträdgårdsseminarium verkade. 

Barnträdgårdslärarna fick ofta kämpa för 

förståelse och ekonomiskt stöd för sina barnträdgårdar. 

Det fanns inte då någon lagstiftning som 

stödde barnträdgårdsarbetet, inte heller allmän 

praxis att hänvisa till. 

När Hanna Rothman avgick från Ebeneserhemmet 

bl.a. på grund av sin dåliga syn 1917 

fanns i Finland 80 barnträdgårdar där 7000 barn 

vistades dagligen. 

Elsa Borenius (1881 - 1958) arbetade vid Socialministeriet 

som barnträdgårdsinspektionsassistent 

1929 - 1949 och vann barnträdgårdslärarnas 

förtroende på sina inspektionsresor runt 

om i Finland. Hon var en orädd förespråkare för 

barnträdgårdsarbetet och bland barnträdgårdslärarna 

en stark påverkare 

”Man förstår fortfarande inte vad en 

barnträdgård egentligen är, utan man vill 

nödvändigt lyfta fram den sociala omsorgen i 

förgrunden på bekostnad a de pedagogiska 

principerna. Vi måste se till att det ursprungliga 

syftet att bistå hemmen i barnens fostran bibehålls 

också under vår tid och efter den” 

Lastentarha 6/1948 

Källor: 

Ebenesersäätiö 

Arbetet är vår glädje - lönen vår sorg – 

Barnträdgårdslärarförbundet 

Internet 


Lähiesimieskierrokset tällä 

Kuva & teksti: Tuula Ala-Lantela 

konseptilla päätökseen 

Alueyhdistys on tarjonnut kouluastekohtaisia 

(LTO, YSI, OAO, AMK& YLL ja vapaa sivistystyö) 

lähiesimieskeskusteluillallisia lukuvuosina 

2015-16 Seinäjoella, 2016-17 Vaasassa ja 2017- 

18 Kokkolassa. Jatkossa Rehtori- ja lähiesimiesillat 

ovat teemakohtaisia ja niihin ovat tervetulleita 

kaikkien eri kouluasteiden rehtorit ja lähiesimiehet. 

Ensimmäinen uuden mallinen teemoitettu Rehtorija 

lähiesimiesilta on todennäköisesti 4.10.2018 

Seinäjoella teemalla Esimiesten edunvalvonta ja 

jaksaminen. 

Lähiesimiesillallisille on kolmena vuotena kutsuttu 

paikallisia edunvalvojia (paikallisyhdistysten puheenjohtajie, 

luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja) 

yhdessä lähiesimiesten kanssa. Yhteinen ilta 

matkustaen ja samojen tärkeiden asioiden äärelle 

pysähtyen on tukenut paikallista päätöksentekoa. 

Samalla on voinut keskustella kollegoiden kanssa ja 

vaihtaa monenlaisia ajatuksia. Puheet ovat olleet 

usein avoimia ja erilaisia näkemyksiä on nostettu 

esille. Silti tunnelma on ollut aina leppoisa ja osallistujat 

tyytyväisiä. 

Jokaiseen kouluastekohtaiseen lähiesimiesiltaan 

on pyydetty illan alustajaksi asiantuntijoita. Alustajina 

ovat vuosien varrella toimineet LTOL:n 

puheenjohtaja Anitta Pakanen, sivistystoimenjohtaja 

ja Opsian puheenjohtaja Peter Johnson, 

OAJ:sta mm. Kirsti Hietaranta, Niku Tuomisto, 

Timo Mäki ja Kristiina Johansson. Kokkolassa 

15.3.2018 järjestetyssä YSI lähiesimieskeskusteluillallisilla 

keskustelua johti OAJ:n uusi erityisasiantuntija 

Tuomo Laakso, jonka erityisalaa ovat 

perusopetus ja lukio. 


Illallisten keskustelut jatkuivat aina pitkään. Kokkolan 

Länsipuiston koulun rehtori Riitta Liias- 

Lepistö keskusteli Tuomo Laakson kanssa erittäin 

pitkään ja toi esille Kokkolan näkemyksiä illan aikana 

esiteltyihin peruskoulufoorumin tutkijoiden 

ja asiantuntijoiden linjauksiin tasa-arvoisen peruskoulun 

tulevaisuudesta sekä OAJ:n uuteen oppivelvollisuusmalliin. 

Taloudellisia haasteita sekä 

opettajien täydennyskoulutustarvetta on jatkossa 

varmasti odotettavissa. Rehtoreiden työtaakka ei 

myöskään ole hellittämässä. 

29

LASTENTARHANOPETTAJAN TYÖ 

Kuva & teksti: Monika Koivumäki 

Uuteen kunnalliseen virkaehtosopimukseen 

saatiin vihdoinkin parannuksia lastentarhanopettajien 

työajan sisältöön. Työnantajapuoli 

KT myöntyi ja on tunnutstanut sen, että 

pedagogisen laadun takaamiseen, uusien varhaiskasvatuslakien 

ja normien velvoittaviin tehtäviin 

tarvitaan lisää aikaa. Lastentarhanopettajien 

säännöllisestä työajasta on jatkossa sidottu 

suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen 13 % 

entisen 8 % sijaan. Tämä tarkoittaa käytännössä 

5h/viikko. Tämän lisäksi sopimuksen tekstiosaan 

on kirjattu, että suunnittelu-, arviointi ja 

kehittämisajan lisäksi viikkotyöajasta pitää varata 

riittävästi aikaa työtiimin moniammatilliseen 

yhteistyöhön, vanhempien tapaamiseen ja asiantuntijatyöhön 

muun muassa neuvoloiden ja 

koulujen kanssa. Tiimityöaika ja talon yhteiset 

palaverit eivät siis ole omaa suunnitteluaikaa. 

Julkisessa keskustelussa nyt nousseen palkkakohun 

aikana on noussut esiin, että lastentarhanopettajilla 

olisi kuntasektorilla huonon 

palkkauksen kompensaatioksi etuja, joita muilla 

ei ole. Nämä kommentit ovat viitanneet lastentarhanopettajien 

lapsiryhmän ulkopuolisen 

työajan olevan etu sekä KVTES:n 5 liitteen erityismääräyksen 

myöntämiin 5:een ylimääräiseen 

vapaapäivään. 

Suunnitteluaika ei ole etu vaan velvollisuus. 

Suunnitteluajalla opettaja suunnittelee lapsiryhmän 

opetus- ja kasvatustoimintaa ottaen huomioon 

kullekin lapselle asetetut tavoitteet. Hän 

pitää huolen siitä, että kaikki varhaiskasvatuslain 

sisältöalueet toteutuvat vuoden aikana. Opettaja 

arvioi ja miettii uusia keinoja totuttaa toimintaa 

ja tavoitteita entistä paremmin. Jokaiselle lapselle 

laaditaan myös henkilökohtainen varhaiskasvatus- 

tai esiopetussuunnitelma. Vanhempien 

tapaamiseen on valmistauduttava ja tapaamisen 

jälkeen kirjattava yhdessä sovitut asiat. Opettaja 

toimii myös tiiminsä vetäjänä ja myös tiimipalavereita 

on suunniteltava. Opettaja osallistuu 

myös moniin yksikkönsä yhteisiin kehittämis- ja 

yhteistyöpalavereihin ja työryhmiin. Oppimateriaaleja 

hankitaan ja valmistetaan itse sekä oman 

opetus ja oppimisympäristön muokkaamiseen 

tarvitaan aikaa. Uuden opetussuunnitelman mukaan 

monia asioita voi suunnitella myös yhdessä 

lasten kanssa, mutta kaiken edellä kuvaamani 

koordinointiin täytyy olla selkeästi työvuorolistaan 

merkittyä työaikaa. Uutena työtehtävänä 

lastentarhanopettajilla on myös kasvatustoiminnan 

kokonaisarviointi. Kansallinen koulutuksen 

arviointikeskus KARVI antaa kevään aikana tarkempia 

ohjeita, mitä siihen kuuluu. 

Suunnitteluaikaa kotona vai työpaikalla? 

Tämä vaihtelee suuresti eri kunnissa sekä kuntien 

sisällä. Työn luonne on muuttunut siten, että 

kaikkea ryhmän ulkopuoliseen työaikaa kuuluvaa 

ei voi tehdä kotona ja toisaalta monilta työpaikoilta 

puuttuu rauhallista työtilaa tai laitteita. 

Työnantaja ei suosittele työn ja lasten papereiden 

viemistä kotiin, mutta keskustelemalla oman tiimin 

ja esimiehen kanssa pitäisi kaikille löytyä 

sopiva aika, paikka ja raamit miten ja milloin voi 

ryhmän ulkopuolista aikaa käyttää. Missään päiväkodissa 

ei enää voida kiistää tai kyseenalaistaa 

tätä työn osuutta. Mikäli näin on, ota asia esille 

esimiehesi kanssa ja tarvittaessa luottamusmieheen. 

Uusien sopimusten tullessa voimaan myös 

Teeriniemen päiväkodissa on hyvät tilat ryhmän 

ulkopuoliseen työskentelyyn. Suunnittelutyössä 

lastentarhanopettajat Elisa Tuominen, Nina Södergård, 

Monika Koivumäki ja Laura Hynninen. 

OAJ:ssä uusi työaika on nimetty SAK-Ki ajaksi. 

(Suunnittelu, arviointi ja kehittäminen) 


AIKA MUUTTUU 1.5.2018 

KT:n yleiskirjeisiin tulee tarkat ohjeistukset työantajalle, 

kuinka asia tulee järjestää. 

Vielä vähän historiaa ja meidän hyvistä eduista. 

Ensimmäisessä KVTES:issä 1970-luvulla tulivat 

voimaan vuosilomamääräykset ja 40 tuntinen 

työviikko, josta 5 tuntia oli suunnittelua. Eli 

nyt palaamme taas vähän samaan eli kun siirryttiin 

aikanaan 38,15 yleistyöaikaan, niin vähennys 

otettiin juuri lapsiryhmän ulkopuolisesta työstä. 

70-luvun vuosilomamääräyksissä luovuimme 

pitkästä kesäkeskeytyksestä ja siitä hyvityksenä 

saimme nuo 5 ylimääräistä vapaapäivää, koska 

silloinkaan ei hyvityksiä tehty palkan muodossa. 

eli vapaapäivät eivät ole ylimääräistä etua, vaan 

niistä on aikoinaan maksettu kalliisti. 

Miten nyt sitten onnistuu olla poissa ryhmästä, 

kun muutenkin päiväkotien aukioloajat 

pitenee ja henkilökuntaa on liian vähän??? Tämä 

ongelma on työnantajan ratkaistava. Työntekijöitä 

on vain palkattava lisää, työvuoroja tulee 

kehittää ja suunnitella uudelleen ja eri tavalla 

kuin ennen. Työvuorojen kiertoa ei saa sanella 

sääntö, että kaikki tekevät tasapuolisesti kaikkia 

vuoroja. Talon sisällä ryhmien kesken on tehtävä 

yhteistyötä esim. yhdistämällä ryhmiä aamulla 

ja iltapäivällä. Kysykää vinkkejä, kuinka muualla 

on saatu toiminaan. Viime kädessä tämänkin 

asia kiteytyy hyvään johtajaan ja esimieheen, 

jolla on näkemystä koota oman yksikkönsä palapeli 

toimivaksi, joustavaksi kokonaisuudeksi. 

Helppoa se ei tule olemaan… Stemppiä meille 

kaikille tähän haastavaan, mutta positiiviseen 

muutokseen! 

Vuoden lastentarhanopettaja Vaasassa 

Valtakunnallisena varhaiskasvatuspäiväna Vaasan 

seudun lastentarhanopettajat valitsivat ehdotusten 

perusteella keskuudestaan "vuoden lastentarhanopettajaksi 

2018" Heidi Ahonpään Punahilkan 

päiväkodista. Perusteluina olivat seuraavat: 

- innostaa ja kannustaa lapsia 

- suunnittelee ja toteuttaa uusia oppimisen tapoja 

- toimii uuden vasun periaatteiden mukaan ja 

huomioi lasten mielenkiinnon kohteet ryhmän 

toiminnassa 

- siirtää lapsiin ja aikuisiin liikunnan iloa 

- kannustava ja tsemppaava, 

työlleen omistautunut työkaveri 

- kehittää jatkuvasti itseään ja osaamistaan 

- positiivinen ja lämmin ihminen. 

Heidi Ahonpää, joka valittiin 15.3.2018 Vaasanseudun 

lastentarhanopettajista "Vuoden lastentarhanopettajaksi". 

Kuva & teksti: Monika Koivumäki 


31

Om min väg mot 

Den här kolumnen är inte en vägkarta 

till framgång för någon 

som avser att doktorera. Min avsikt 

är endast att uttrycka några ärliga och 

högst personliga funderingar kring 

forskningsprocessen och sådant som 

bidrog till att jag inte gav upp trots 

många uppehåll, krokar och återvändsgränder 

på vägen. Jag tog nämligen 

det första steget från matematiklärarens 

värld till forskningsvärlden 

redan under 1990-talet, men disputerade 

först i december i fjol med avhandlingen "Skolmatematisk 

praktik i förändring – en fallstudie". 

Hör du till den skara mänskor som blir yra 

i huvudet av höga höjder? Kanske du trots din 

höjdrädsla någon gång har bestämt att du skall 

klättra upp på en riktigt hög stege. Du klättrar 

raskt allt högre och högre upp. Sedan tittar du 

ner och det svartnar för ögonen. Du är ju såå 

högt uppe nu!! Stegen svajar, du kan inte backa 

men hur skall du klara av att klättra vidare?? Om 

du har varit med om det här eller något liknande 

så anar du vilka känslor som riskerar slå till under 

en forskningsprocess. Känslor av upprymdhet 

och beslutsamhet som finns speciellt i början 

av processen, men som åtminstone i mitt fall 

alltmer blandades med förvirring då forskningen 

redan hade rullat på en ganska lång tid och 

jag hade grävt ner mig djupt i forskningsarbetet. 

Doktoranden har kanske, i likhet med mej, redan 

intervjuat och samlat material tillsammans 

med lärare och gjort många och återkommande 

intervjuer med deras elever både under och efter 

högstadiet. Man har läst in sig på sitt forskningsområde, 

prövat problemställningar, metodologier 

och analysmetoder. Datamaterialet har 

analyserats och problematiserats från alla möjliga 

håll och kanter och avhandlingstexterna fyller 

både mappar och papperskorgar. Frågan "när 

skall du disputera" har börjat kännas pinsam. 

Och då, bland alla färdiga och nästanfärdiga texter, 

finns det risk för att den stora yrseln slår till, 

för mig med en vidhängande ängslan över att 

den metodologiska ansatsen inte skall betraktas 

som legitim eller att ens slutsatser skall upplevas 

som triviala. Man känner sig samtidigt 

förvirrad, utmattad och uttråkad 

och frustrerad över sina egna texter. 

Man är mitt i ett stampa-på-stället– 

syndrom. Man våndas över alla lösa 

trådar, över hur texterna sist och slutligen 

borde tråcklas ihop så att slutresultatet, 

avhandlingen, skall berätta 

just den signifikanta berättelse man 

vill berätta och samtidigt leva upp till 

de (föränderliga!) akademiska legitimitetskraven. 

Man vet att det analyserade materialet 

skulle tillåta en att säga så mycket mera än 

vad de metodologiska ramarna medger. Någon 

har helt riktigt konstaterat att "not being able to 

follow up results, ideas and theories is a constant 

source of dissatisfaction and frustration for most 

postgraduates". Ens ansvar att anpassa sig till de 

formella kraven och balansera mellan objektivitet 

och subjektivitet börjar kännas kvävande. I den 

situationen förefaller det mycket mera lockande 

att göra något annat än att avsluta avhandlingen. 

Som att läsa ännu en bok eller artikel, eller att 

skriva om texterna ännu en gång. Eller att skriva 

ännu en text om något som förefaller superviktigt 

att betona, men som kanske ändå visar sig 

vara irrelevant. Dragningen blir stark mot att 

strunta i alltihop och ägna uppmärksamheten åt 

sin försummade familj i stället för att i tid och 

otid sitta som uppslukad och onåbar bakom en 

datorskärm eller böjd över en text. Men vad är 

det som får den yra doktoranden att fortsätta 

och inte låta yrseln bli ett oöverstigligt hinder? 

Vad var det som fick mig att fortsätta? 

Incitamenten var av både social och psykologisk 

natur. För mig hörde stödet från forskningsmiljön 

och min familj till de främsta. Även om 

familjen i mitt fall inte varje dag utstötte explicita 

hejarop (de håller antagligen med om att det 

själsliga priset jag betalade för min doktorsexamen 

blev väl högt, jag har inte frågat) så visste 

jag att de förstod och stödde mitt måste-bli-klarkosta-vad-det-kosta-vill 

– tänkande. Att inte lämna 

ett påbörjat arbete på hälft, utan envist sträva 

vidare, det lärde jag mig redan som barn. Dessutom 

framstod det som allt tydligare att min 


doktorsexamen 

fallstudie skulle resultera i en berättelse som var 

synnerligen viktig att berätta ur skolmatematikens 

och speciellt ur elevernas synvinkel. Envishet 

kan löna sig för en doktorand ifall envisheten 

går samman med insikten om att framgångsrika 

doktorandstudier inte nödvändigtvis handlar 

om någon speciell fallenhet, utan mycket mer 

om målinriktning och realism. Som ny doktorand 

trodde jag att forskningsprocessen måste 

resultera i något alldeles unikt, något som ingen 

annan upptäckt eller förstått. Tids nog lärde jag 

mig att vägen fram till doktorsexamen främst av 

allt är en lärprocess som i och för sig betyder hårt 

och fokuserat intellektuellt arbete, men där arbetet 

måste vägas upp av perioder med vila för att 

den ovannämnda yrseln inte skall bli bestående 

(som den de facto höll på att bli i mitt fall). 

Den främsta belöning man som doktorand 

har att se fram emot är av immateriell natur i 

form av tillfredsställelse över att projektet har 

rotts i hamn och över att doktorstiteln innebär 

att de akademiska kretsarna börjar ta ens röst på 

allvar. Det finansiella utfallet av en doktorsexamen 

är tyvärr minst sagt magert och betyder 

knappast att lönepåsen ökar speciellt mycket. 

Mot bakgrund av dagens effektivitetsinriktade 

akademiska värld där forskningens produkter 

och doktorsexamina lyfts fram som inkomstposter 

framstår min forskningsprocess och dess 

långsiktiga ansats som en udda företeelse. Men 

faktum är att det blev just studiens metodologiska 

långsiktighet som i slutändan erbjuder en trovärdig 

grund för läsaren att bedöma stabiliteten 

i dess resultat och slutsatser. Studiens syfte är att 

öka förståelsen för varför även högpresterande 

elever riskerar utveckla negativa förhållningssätt 

till skolmatematik, främst under sin högstadietid. 

Om du är intresserad av att ta del av studiens 

resultat hittar du den på adressen https://www. 

doria.fi/handle/10024/146813 

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FD, universitetslärare i 

matematikdidaktik vid Åbo Akademi i Vasa 


33

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry 

Hallitus 2018 

Varsinainen jäsen 

OAY 

Kari Nieminen, lukio, Seinäjoki 

Tiina Hagström, lo, Kokkola 

Jyrki Jokinen, lo, Vaasa 

Felix de Silva, ao, Alajärvi 

Paula Kotirinta, lo, Jalasjärvi 

Pia Latomäki, eo, Lapua 

Kyösti Pihlajamäki, lo, Soini 

Aino Sillanpää, lo/ao, Veteli 

OAO 

Antti Ylinen, AKOL, Seinäjoki 

Marja-Liisa Saariaho, AMK, Sjoki 

Dieter Heiermann, AO, Kokkola 

Seppo Säätelä, YA, Vasa 

LTO 

Christel Sandell, Jakobstad 

Marika Horila, Seinäjoki 

YLL 

Heli Katajamäki, Vaasa 

FSL 

Inger Damlin, Korsholm 

Cecilia Hägglund-Nygård, Jakobstad 

OAY 

Varajäsen 

Mikko Metsäranta, ao, Kokkola 

Anne Kärki, lo, Vaasa 

Jaakko Syrjänen, ao, Kauhajoki 

Tiina Kuivanto, ao, Kauhava 

Outi Pyykkö, ao, Kuortane 

Ari-Jukka Katajisto, lo, Kauhajoki 

Eija-Liisa Jänkä, ao, Perho 

OAO 

Jussi Kuoppala, AO, Seinäjoki 

Heikki Heiskanen, AMK, Sjoki 

Risto Puskala, AMK, Kokkola 

Markku Kuure, AO, Vaasa 

LTO 

Marina Loo, Korsholm 

Monika Koivumäki, Vaasa 

YLL 

Sirpa Kotamäki, Vaasa 

FSL 

Linda Felixson, Korsholm 

Maria Hagberg, Pedersöre 


OAJ POHJANMAA KOULUTTAA 

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA 

21.3. Työsuojeluilta. Sisäilma-asiat, Kauhajoki 

15.3. YSI Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola 

7.4. Liikettä Keholle, Vöyri 

13.−14.4. 

NOPE, nuoret opettajat, Vaasa 

19.4. LTO Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola 

20.−21.4. 

Varasta Varsinaiseksi, Härmä 

26.4. EduTeemailta: Tietoa ja tuuletusta, uudet sopimukset, Härmä 

2.8 Rehtorien kesäpäivä, Vaasa 

5.−6.10. 

LTO-seminaari, Härmä 

Nuoriso- ja korkea-asteen opettajien seminaari, Härmä UUSI! 

25.-26.10 YT-kurssi, Seinäjoki 

7.11. Eläketietous, Vaasa 

Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan. 

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi 

Koulutussihteeri Miia Raunio @vaasa.fi 

 

OAJ Pohjanmaa liikuttaa 2018 

Hejssan! Talvikelit jatkuvat ainakin tällä hetkellä 

(15.3.) kivasti. OAJ:n tämän vuoden 

liikuntapaletissa on taas perusrunko: Kuntokortit, 

vaellus, Liikettä keholle ja golf. Liikettä keholle 

on tällä haavaa muuttumassa kerta vuoteen 

tapahtumaksi. Tänä vuonna se on 7.4. Vöyrillä ja 

sinne onkin tulossa kivasti yli 50 henkeä. Kuntokortteja 

(löytyy tästä lehdestä) voitte taas täytellä 

tänä keväänä ja lähettää joko sähköisesti tai 

kirjeellä minulle. Vaellus järjestetään toukokuun 

toisena tai kolmantena viikonloppuna Kruunupyy/ 

Pedersöre alueella. Ole kuulolla tapahtuman suhteen 

Pohjanmaan facebook-sivun kautta! Tänä 

vuonna myös ruokaa tarjotaan opastuksen ja 

hyvän seuran lisäksi:) Golfkisat tulevat elokuun 

alussa. Tällä kertaa Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa 

alueella. 

Kevät(hanki)terveisin Risto Haverinen 

Liikuntavastaava 

OAJ Pohjanmaa 


35

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry 

OAJ:s regionförening i Österbotten 

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE 2018 

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ma 23.4.2018 Härmän Kuntokeskuksessa. 

Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00. Årsmötet för 

OAJ:s regionförening i Österbotten hålls må den 23 april 2018 på Härmä Spa Hotel. Från kl. 17.00 

servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl. 18.00. 

Ohjelma/Program 

Avaus/Mötet öppnas: Kari Nieminen 

Huomionosoitukset/Uppvaktningar 

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig 

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare. 

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare. 

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet. 

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista. 

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden 

5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande 

av verksamhetsberättelse för år 2017. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns. 

Päätös/Beslut: 

6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä 

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut 

och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2017 samt fastställande av bokslut och 

beviljande av ansvarsfrihet. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet 

och beviljas ansvarsfrihet 


7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av 

verksamhetsplan för år 2018. 




8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset 

sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi kalenterivuodeksi/Styrelseordförande och övriga 

styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2018. 

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja 

tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt 

TKA och revisorsarvoden enligt räkning. 


9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä 

kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av 

medlemsavgifter för år 2019. 

Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL, 

YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och 

inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter 

medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse. 


10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av 

budgetförslag för år 2018. 



11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan 

kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2019. 

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö 

Ernst & Young/CGR-revisor Ernst & Young. 


12. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n viestintäjohtaja/kommunikationsdirektör Hanna Ottman 

13. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden. 

Seinäjoella 17.1.2018 

Hallitus/Styrelsen 

Kari Nieminen 

puheenjohtaja/ordförande 

Paula Kotirinta 

sihteeri/sekreterare 


37

OAJ Pohjanmaa/Österbotten 

Yhteystiedot 2018 

Hallitus: 

Kari Nieminen 

puheejohtaja 

Christel Sandell 

vice ordförande 

Inger Damlin 

vice ordförande 

Heli Katajamäki 

varapuheenjohtaja 

Antti Ylinen 

varapuheenjohtaja 


sihteeri ja äsen 

Felix de Silva 

jäsen 

Tiina Hagström 

jäsen 

Dieter Heiermann 

jäsen 

Marika Horila 

jäsen 

Cecilia Hägglund-Nygård 

medlem 

Jyrki Jokinen 

jäsen 

Pia Latomäki 

jäsen 

Kyösti Pihlajamäki 

jäsen 

Marja-Liisa Saariaho 

jäsen 

Aino Sillanpää 

jäsen 

Seppo Säätelä 

jäsen 

Vuorenmaanrinne 21 A 1 

60220 Seinäjoki 

Alholmsg. 27 

68600 Jakobstad 

Låtnevägen 186 

66600 Vörå 

Hakatie 5 

66440 Tervajoki 

Ritolantie 428 

60720 Tuomikylä 

Ala-Vallintie 524 

61600 Jalasjärvi 

Apilakaari 8 

62900 Alajärvi 

Tallbackantie 33 

68550 Kokkola 

Linnaleirintie 19 B 5 

67100 Kokkola 

Ruohotie 4 

60560 Halkosaari 

Kisorskatav. 51 

68620 Jakobstad 

Isolahdentie 7 as 11 

65230 Vaasa 

Syliheitontie 6 

62100 Lapua 

Suokonmäentie 54 

63540 Hernesmaa 

Propsikatu 4 


Sepänkatu 2 a 11 

67100 Kokkola 

Eteläniityntie 6 B3 

65610 Mustasaari 

040 577 9984 

kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

044 721 1535 

christel.sandell(at)jakobstad.fi 

045 804 2770 

inger.damlin(at)korsholm.fi 

050 400 7039 

heli.katajamaki(at)uva.fi 

040 868 0845 

antti64.ylinen(at)gmail.com 

050 492 1168 

paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

040 824 9225 

felix.desilva(at)alajarvi.fi 

040 832 3467 

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi 

044 725 0171 

dieter.heiermann(at)kpedu.fi 

044 283 3561 

marika.horila(at)seinajoki.fi 

050 352 8176 

cecilia.nygard(at)gmail.com 

050 386 4959 

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi 

040 521 0360, 044 438 4469 

pia.latomaki(at)lapua.fi 

050 556 6598 

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

040 868 0118 

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi 

045 343 1227 

aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi 

040 515 1194 

seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi 

Alueasiamies: 

Tuula Ala-Lantela 

Länsirannantie 428 C 

62620 Ala-Seppä 

040 842 1484 

tuula.alantela(at)gmail.com 


Toimihenkilöt: 


sihteeri 


tiedotussihteeri 

Miia Raunio 

koulutussihteeri 

Outi Pyykkö 

yhdistystietouskoul. 

Sirpa Kotamäki 

taloudenhoitaja 

Antti Hynönen 

nettivastaava 

Risto Haverinen 

liikuntavastaava 

Valtuutetut: 

Martin Ahlskog 

FSL 

Olli Autio 

OAJ-YSI 

Inger Damlin 

FSL 

Minna Herttua-Niemi 

LTOL 

Hanna Ikonen 

LTOL 

Jarmo Juupaluoma 

OAJ-YSI 

Kari Nieminen 

OAJ-YSI 

Matti Sippola 

OAJ-YSI 

Jaakko Syrjänen 

OAJ-YSI 

Susanne Wickström 

LTOL 

Ulla-Maria Åstrand 

OAJ-YSI 

Ala-Vallintie 524 

61600 Jalasjärvi 

Länsitie 2 

63500 Lehtimäki 

Vennäntie 5 

61500 Isokyrö 

Riskulankaari 13 


Pitkäkatu 54 A 2 

65100 Vaasa 

Putkitie 21 

63680 Hakojärvi 

Aapunkarintie 98 

68210 Marinkainen 

Riippavägen 60 

68410 Nedervetil 

Hovioikeudenp. 2 A 10 

65100 Vaasa 

Låtnevägen 186 

66600 Vörå 

Hämeenlinnank. 8 H 63 

65350 Vaasa 

Kulmatie 6 A 

62100 Lapua 

Pikkukotamäki 4 

65380 Vaasa 

Vuorenmaanrinne 21 A 1 


Metsurinlenkki 16 


Martantie 2 

61800 Kauhajoki 

Markusbackantie 113 

68410 Alaveteli 

050 492 1168 

paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

040 559 4033 

mansikkalasse(at)gmail.com 

050 565 0864 

miia.raunio(at)vaasa.fi 

044 521 2996 

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi 

0400 454 312 

kotamaki58(at)gmail.com 

0400 772 558 

antti.hynonen(at)alavus.fi 

041 545 9202 

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi 

050 377 7188 

martin.ahlskog(at)pedersore.fi 

040 778 2394 

olli.autio(at)edu.vaasa.fi 

045 804 2770 


040 755 2907 

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi 

040 700 9899 

hanna_ikonen(at)hotmail.com 

050 355 3056 

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi 

040 577 9984 

Kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

040 755 2615 

matti.sippola(at)seinajoki.fi 

050 354 9175 

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi 

044 780 9153 

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi 

040 129 2096 

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi 

OAJ:n hallitus: 

Inger Damlin Låtnevägen 186 

66600 Vörå 

Matti Sippola Metsurinlenkki 16 


OAJ:n Pohjanmaan 

aluetoimisto 

Kauppapuistikko 4 as 20 

65100 Vaasa 

045 804 2770 


040 755 2615 

matti.sippola(at)seinajoki.fi 

050 533 9949 

taina.saikkonen(at)netikka.fi 

www.oajpohjanmaa.fi 


39

Pohjanmaan Opettaja 1/2018

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?