IT2-2021_kevyt
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
digi ja tekniikka // Teksti Maarit Krok<br />
Pakko pelata<br />
Rahapeliautomaatti, velkaongelmat, pienet tulot,<br />
syrjäytynyt pelaaja. Tämän kaltaisiin mielleyhtymiin<br />
tiivistyvät monen ajatukset rahapeliongelmista.<br />
Todellisuudessa ongelmat näkyvät harvoin päällepäin,<br />
ja voi viedä pitkään ennen kuin kukaan saa tietää ongelmasta.<br />
Suomalaisista jopa kolmella prosentilla<br />
on rahapeliongelma, miehillä kaksi<br />
kertaa tavallisemmin kuin naisilla.<br />
Ongelmapelaamisesta puhutaan silloin,<br />
kun pelaamiseen kuluu liikaa rahaa<br />
tai aikaa ja pelaamisella on negatiivisia vaikutuksia<br />
elämään. Peliongelman vaikutukset voivat<br />
olla hyvin moninaisia: taloudellisia, sosiaalisia sekä<br />
terveyteen tai työhön liittyviä.<br />
Suomalaisessa kulttuurissa harvinaisen tuttu ilmiö<br />
ovat rahapeliautomaatit kaupoissa ja pienissäkin<br />
kioskeissa. Pelaajia niissä riittää aina. Koronapandemia<br />
pakotti Veikkauksen kuitenkin sulkemaan<br />
automaatit maaliskuussa 2020. Se oli helpotus<br />
monelle pelaajalle.<br />
– Tosi monelle kivijalkapelaajalle tämä on ollut<br />
iso helpotus. Voi mennä kauppaan, eivätkä automaatit<br />
ole ensimmäinen, mihin pysähdyt, Peliklinikan<br />
asiakastyöntekijä ja Perheklubien tukiohjaaja<br />
Hanna Karmakka-Asare kertoo.<br />
Peliongelma ei katso<br />
yhteiskuntaluokkaa<br />
Eniten peliongelmia Suomessa aiheuttavat juuri<br />
raha-automaatit. Pitkän linjan rahapeliasiantuntija<br />
Tapio Jaakkolan mukaan automaateilla pelaavat<br />
eniten ne, joilla tulotaso on heikompi.<br />
– Miksi ihminen, jonka kuukausipalkka on viidestä<br />
kymmeneen tuhanteen euroa, pelaisi rahaautomaattia,<br />
jonka pääpalkinto on 75 euroa?<br />
14 IT INVALIDILIITTO
Change language