Suuri Taistelu

“Hyljätkäämme tämä päätös”, sanoivat ruhtinaat; “omantunnon asioissa ei enemmistöllä
ole valtaa”...Valtion velvollisuutena on suojella omantunnonvapautta, ja tähän rajoittuu sen
valta uskonnon asioissa. Jokainen maallinen hallitus, joka yrittää määrätä tai pakottaa
noudattamaan uskonnon piiriin kuuluvia sääntöjä, hylkää tärkeän periaatteen, jonka
puolesta evankeliset kristityt ovat niin jalosti taistelleet.
Tämän kuuluisan vastalauseen johtavat periaatteet muodostavat protestanttisuuden
perusolemuksen. Vastalausehan kohdistuu kahteen väärinkäyttöön uskon asioissa: toinen
on maallisen vallan sekaantuminen niihin, toinen kirkon rajaton valta. Protestanttisuus
asettaa omantunnonvapauden maallisen vallan yläpuolelle. Edellisessä kohdassa se kieltää
maalliselta vallalta oikeuden puuttua uskonnollisiin asioihin ja sanoo profeettojen ja
apostolien tavoin: “Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” Kaarle V: n kruunun
edessä se korottaa Jeesuksen Kristuksen kruunua. Meneepä se vieläkin pitemmälle: se
esittää periaatteen, jonka mukaan kaikki ihmisten opit on alistettava Jumalan sanan alle.
183Ibid.Vastalauseen esittäjät olivat lisäksi varmistaneet itselleen oikeuden vapaasti
ilmaista vakaumuksensa. He eivät saisi vain uskoa ja totella, vaan myöskin opettaa, mitä
Jumalan sana neuvoo; ja he kielsivät papiston ja esivallan oikeuden estää tätä työtä.
Speierin vastalause oli juhlallinen todistus uskonnollista suvaitsemattomuutta vastaan ja
vakuutus kaikkien ihmisten oikeudesta palvella Jumalaa omantuntonsa määräysten
mukaan.