Böle II Sveden Kaavaselostus - Mustasaari

Vaasan kaupunki - Vasa stad 

Mustasaaren kunta - Korsholms kommun 

Kaavio: kaavavaihtoehtojen yhdistelmä - Schema: kombination av planalternativen 

Böle II asemakaava - Svedenin asemakaavan laajentaminen, 

Böle 

Böle II detaljplan - utvidgning av detaljplan för Svedenområdet 

i Böle 

Vaasa: ASEMAKAAVA NRO 988, BÖLE II 

KAUPUNGINOSA 40 

KORTTELIT xxx - xxx KVARTEREN xxx - 

xxx 

LÄHIVIRKISTYS- JA KATUALUEET 

KAUPUNKISUUNNITTELU, 

ASEMAKAAVOITUS 

Korsholm: DETALJPLAN NR 10.9, 

UTVIDGNING FÖR SVEDENOMRÅDET I 

BÖLE 

KOMMUNDEL 402 

KVARTEREN 10 … 12 

OMRÅDEN FÖR NÄRREKREATION OCH 

GATUOMRÅDEN 

PLANERING

Asemakaavan laatiminen on ollut esillä vuoden 2012 

kaavoituskatsauksissa. Alueen konsultinvalintaa 

koskevat päätökset on tehty Vaasan kaupunginhallituksen 

suunnittelujaostossa 17.4.2012 ja Mustasaaren 

kaavoitusinsinöörin toimesta 19.4.2012. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut 

yleisesti nähtävillä ilmoitustaululla ja internetissä, 

Mustasaaressa 2.7–5.8.2012 ja Vaasassa 2.- 

16.10.2012. 

Luonnos nähtävillä (MRA 30 §) 5. - 20.12.2012 

Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 §) xx.xx. - xx.xx. 

2013 

Asemakaavan hyväksyminen 

Tekninen lautakunta, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kaupunginhallitus, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kunnanhallituksen kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto, 

xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kaupunginvaltuusto, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kunnanvaltuusto, xx.xx. 2013, 

Asemakaavan selostus koskee 19.11.2012 päivättyä 

asemakaavakarttaa 

Detaljplaneändringen har ingått i års 2012 planläggningsöversikt. 

Beslut om valet av konsult på området 

har fattats i Vasa stadsstyrelsens planeringssektion 

17.4.2012 och av Korsholms planläggningsingenjör 

19.4.2012. 

Program för deltagande och bedömning (PDB) fanns 

till allmänt påseende på anslagstavlorna och Internet 

under perioden 2.7–5.8.2012 i Korsholm och under 

perioden 2.-16.10.2012 i Vasa. 

Planutkastet till påseende (MRA 30 §) 5. - 

20.12.2012 

Planförslaget till påseende (MRA 27 §) xx.xx. - xx.xx. 

2013 

Godkännande av detaljplanen 

Tekniska nämnden, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Stadsstyrelsen, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kommunstyrelsens planläggnings och kommunplaneringssektion, 

xx.xx. 2013, 

§ xx 

Stadsfullmäktige, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Kommunfullmäktige, xx.xx. 2013, 

§ xx 

Planbeskrivningen gäller den 19.11.2012 uppdaterade 

detaljplanekartan

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 

1.1 Tunnistetiedot 

Kaupunki: Vaasa 

Kunta: Mustasaari 

Kaupunginosa: 40 

Korttelit: xxx -xxx 

Kunnanosa: 402 

Korttelit: 10 - 12 

Kaava: Asemakaava 

Kaavan laatija: Arkkitehti Tuomo Sirkiä 

1.2 Kaava-alueen sijainti 

Kaava-alue sijaitsee pääosin Vaasan kaupungin alueella 

runsaat neljä kilometriä keskustasta koilliseen. Pieni osa 

alueesta sijaitsee Mustasaaren kunnan puolella. 

Alue on vuonna 2008 kaavoitetun, rakenteilla olevan Böle I 

alueen välitön jatke. 

Kuva 1.1. Asemakaava-alueen rajaus ilmakuvakartalla. 

Vaasan puoli vasemmalla ja Mustasaaren 

puoli oikealla. 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 

Kaavan nimi on Böle II asemakaava - Svedenin asema- 

KAAVASELOSTUS – PLANBESKRIVNING 

30.11.2012 luonnos - utkast 2 (62) 

1 BAS- OCH 

IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 

1.1 Identifikationsuppgifter 

Stad: Vasa 

Kommun: Korsholm 

Stadsdel: 40 

Kvarteren: xxx- xxx 

Kommundel: 402 

Kvarteren: 10 - 12 

Plan: Detaljplan 

Planens utarbetare: Arkitekt Tuomo Sirkiä 

1.2 Detaljplaneområdets läge 

Planområdet är beläget i Vasa stad, drygt fyra kilometer 

nordost om stadscentrum. En liten del av 

området är beläget på Korsholms kommuns sida. 

Området fortsätter direkt från det år 2008 planläggda 

Böle I området, som håller på att byggas. 

Figur 1.1. Detaljplaneområdets gränsdragning på 

flygbildskarta. Vasas sida till vänster och Korsholms 

sida till höger. 

1.3 Planens namn och syfte 

Planens namn är Böle II detaljplan - utvidgning av

kaavan laajentaminen, Böle. Tässä selostuksessa koko 

alueesta käytetään nimitystä Böle II asemakaava. 

Asemakaavoitettava alue on tarkoitus varata pääosin pientalorakentamiselle, 

minkä lisäksi sinne on tarkoitus sijoittaa 

pääosa Bölen/Svedenin noin 6 000 asukkaan suuralueen 

julkisista ja kaupallisista lähipalveluista. Mitoitus edellyttää 

noin 120-paikkaisen päiväkodin sekä ala-asteen 

koulun sijoittamista alueelle. 

Asemakaavoitettava alue liittää Bölen/Svedenin Mustasaaressa 

olevan kylärakenteen Vaasan katu- ja liikenneverkostoon 

ja toimii Bölen/Svedenin uudisrakennusalueen liikenteellisenä 

solmukohtana. 

Tarkoituksena on Bölen osayleiskaavan mukaisesti asemakaavoittaa 

Böle II -Svedenin alue pientalopainotteiseksi 

asuinympäristöksi. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään 

tarkemmin omakotitonttien, rivitalotonttien, pienkerrostalo- 

ym. tonttien suhteelliset osuudet ja kokonaismäärä 

osayleiskaavan tavoitteisiin pohjautuen. 



detaljplan för Svedenområdet i Böle. I denna beskrivning 

används namnet Böle II detaljplan för 

hela området. 

Området som detaljplanläggs reserveras huvudsakligen 

för småhusbygge. Därtill planeras att huvuddelen 

av Böle/Svedens ca 6 000 invånares 

storområdes offentliga och kommerciella närservice 

placeras på området. Dimensioneringen förutsätter 

ett daghem med ca 120 platser samt ett lågstadium 

byggs på området. 

Området som detaljplanläggs förenar Böles/Svedens 

bystruktur i Korsholm till Vasas gatu- 

och trafiknät och fungerar som trafikens knytpunkt 

på Böles/Svedens nybyggsområde. 

Syftet är att i enlighet med delgeneralplanen för 

Böle detaljplanera Böle II – Sveden området som 

en småhusdominerad bostadsmiljö. I samband 

med planläggningen utreds närmare de proportionella 

andelarna och totalmängden egnahemstomter, 

radhustomter, tomter för små våningshus osv. 

utgående från målen i delgeneralplanen.

1.4 Sisällysluettelo 



1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................................... 2 

1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................................................2 

1.2 Kaava-alueen sijainti ...........................................................................................................................2 

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ......................................................................................................................2 

1.4 Sisällysluettelo .....................................................................................................................................4 

1.5 Luettelo liitteistä ...................................................................................................................................8 

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdeaineistosta ....................8 

2 TIIVISTELMÄ .............................................................................................................................................. 10 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet ....................................................................................................................10 

2.2 Asemakaava ......................................................................................................................................10 

2.3 Asemakaavan toteuttaminen .............................................................................................................12 

3 LÄHTÖKOHDAT ......................................................................................................................................... 13 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ......................................................................................................13 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................13 

3.1.2 Luonnonympäristö..............................................................................................................14 

3.1.2.1 Luonto ............................................................................................................................ 14 

3.1.2.2 Maisema ......................................................................................................................... 14 

3.1.2.3 Maa- ja kallioperä ........................................................................................................... 17 

3.1.2.4 Pinta- ja pohjavedet ........................................................................................................ 18 

3.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................18 

3.1.3.1 Väestö ............................................................................................................................ 18 

3.1.3.2 Palvelut ........................................................................................................................... 18 

3.1.3.3 Rakennuskanta .............................................................................................................. 18 

3.1.3.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta ........................................................................................ 18 

3.1.3.5 Virkistyskäyttö ................................................................................................................ 18 

3.1.3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ........................................................................................ 19 

3.1.3.7 Liikenne .......................................................................................................................... 19 

3.1.3.8 Tekninen huolto .............................................................................................................. 19 

3.1.3.9 Ympäristön häiriötekijät .................................................................................................. 19 

3.1.4 Maanomistus ......................................................................................................................21 

3.2 Suunnittelutilanne ..............................................................................................................................21 

3.2.1 Maakuntakaava ..................................................................................................................21 

3.2.2 Yleiskaava ..........................................................................................................................22 

3.2.3 Asemakaava ......................................................................................................................25 

3.2.4 Rakennusjärjestys ..............................................................................................................25 

3.2.5 Pohjakartta .........................................................................................................................25 

3.2.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .........................................25 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET ............................................................................................... 26 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ......................................................................................................26 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..................................................................26 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ................................................................................................................26 

4.3.1 Osalliset .............................................................................................................................26 

4.3.2 Vireilletulo ...........................................................................................................................27 

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ........................................................................27 

4.3.4 Viranomaisyhteistyö ...........................................................................................................27 

4.4 Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................................27 

4.5 Asemakaavaratkaisu ja tarkastellut vaihtoehdot ...............................................................................29 

4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus .........................................................................................................29 

Maisema-analyysi ..............................................................................................................................32 

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu ....................................................................35 

Havainnepiirros .................................................................................................................................39 

4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ........................................................................39 

4.5.4 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen ...........................................................................40 

4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ......................................................................40 

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................................................... 40 

5.1 Kaavan rakenne ................................................................................................................................40



5.1.1 Mitoitus ............................................................................................................................... 41 

5.1.2 Palvelut .............................................................................................................................. 42 

5.2 Aluevaraukset - Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ......................................... 42 

5.2.1 Korttelialueet ...................................................................................................................... 45 

5.2.2 Muut alueet ........................................................................................................................ 46 

5.3 Kaavan vaikutukset ........................................................................................................................... 48 

5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ............................................................. 48 

5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .............................................................................. 49 

Asemakaavakartta ............................................................................................................................ 50 

5.3.3 Kaupunki- ja maisemakuva ............................................................................................... 50 

5.3.4 Luonnonympäristö ............................................................................................................. 51 

5.3.5 Vaikutukset luonnonvaroihin .............................................................................................. 51 

5.3.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesialueisiin ............................................................................. 51 

5.3.7 Alue- ja yhdyskuntarakenne ............................................................................................... 51 

5.3.8 Melu ................................................................................................................................... 51 

5.3.9 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ......................................................................... 52 

5.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset .............................................................................................. 53 

5.5 Nimistö .............................................................................................................................................. 54 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ......................................................................................................... 55 

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................................... 55 

6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ...................................................................... 56 

6.3 Toteutuksen seuranta ....................................................................................................................... 56 

7 LIITTEET ..................................................................................................................................................... 57 

7.1 Asemakaavan seurantalomake ......................................................................................................... 57 

7.2 Uppföljningfformulär för detaljplanen ................................................................................................ 57 

7.3 Kvartersscheman .............................................................................................................................. 57 

7.4 Korttelkaavioita / ................................................................................................................................ 57

1.4 Innehållsförteckning 



1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER ................................................................................................ 2 

1.1 Identifikationsuppgifter ........................................................................................................................2 

1.2 Detaljplaneområdets läge ....................................................................................................................2 

1.3 Planens namn och syfte ......................................................................................................................2 

1.4 Innehållsförteckning ............................................................................................................................6 

1.5 Bilageförteckning .................................................................................................................................8 

1.6 Förteckning över bilagedokument andra handlingar, bakgrundsutredningar och 

källmaterial som berör planen .............................................................................................................8 

2 SAMMANDRAG .......................................................................................................................................... 10 

2.1 Planprocessens skeden ....................................................................................................................10 

2.2 Detaljplan...........................................................................................................................................10 

2.3 Realisering av detaljplanen ...............................................................................................................12 

3 UTGÅNGSPUNKTER ................................................................................................................................. 13 

3.1 Utredning om planområdets förhållanden .........................................................................................13 

3.1.1 Allmän beskrivning av området ..........................................................................................13 

3.1.2 Naturmiljön .........................................................................................................................14 

3.1.2.1 Naturen ........................................................................................................................... 14 

3.1.2.2 Landskap ........................................................................................................................ 14 

Figur 3.4. Landskapsstruktur i Böle (Delgeneralplan för Böle) ........................................................ 16 

3.1.2.3 Jordmån och berggrund ................................................................................................. 17 

3.1.2.4 Yt- och grundvatten ........................................................................................................ 18 

3.1.3 Den byggda miljön .............................................................................................................18 

3.1.3.1 Tjänster .......................................................................................................................... 18 

3.1.3.2 Områdets byggnader ...................................................................................................... 18 

3.1.3.3 Arbetsplatser och näringsliv ........................................................................................... 18 

3.1.3.4 Rekreationsanvändning .................................................................................................. 18 

3.1.3.5 Bebyggd kulturmiljö ........................................................................................................ 19 

3.1.3.6 Trafik .............................................................................................................................. 19 

3.1.3.7 Tekniskt underhåll .......................................................................................................... 19 

3.1.3.8 Miljöolägenheter ............................................................................................................. 19 

3.1.4 Markägande .......................................................................................................................21 

Karta över markägoförhållandena. ..............................................................................................................21 

3.2 Planeringssituation ............................................................................................................................21 

3.2.1 Landskapsplan ...................................................................................................................21 

3.2.2 Generalplan........................................................................................................................22 

3.2.3 Detaljplan ...........................................................................................................................25 

3.2.4 Byggnadsordning ...............................................................................................................25 

3.2.5 Baskarta .............................................................................................................................25 

3.2.6 Planer, beslut och utredningar gällande planområdet .......................................................25 

4 PLANLÄGGNINGSSKEDEN ...................................................................................................................... 26 

4.1 Planläggningsbehov ..........................................................................................................................26 

4.2 Inledning av planläggningen och beslut ............................................................................................26 

4.3 Deltagande och samverkan...............................................................................................................26 

4.3.1 Intressenter ........................................................................................................................26 

4.3.2 Anhängiggörande ...............................................................................................................27 

4.3.3 Deltagande och samverkan ...............................................................................................27 

4.3.4 Myndighetssamarbete ........................................................................................................27 

4.4 Syftet med detaljplanen .....................................................................................................................27 

4.5 Planlösning och granskade alternativen ............................................................................................29 

4.5.1 Beskrivning av alternativen ................................................................................................29 

Landskpasanalys ...............................................................................................................................32 

4.5.2 Bedömning och jämförelse av alternativens konsekvenser ...............................................35 

Illustration ..........................................................................................................................................39 

4.5.3 Val av detaljplan samt motivering ......................................................................................39 

4.5.4 Åsikter och åsiktsbeaktande ..............................................................................................40 

4.5.5 Planläggningsskeden och beslut .......................................................................................40 

5 BESKRIVNING AV DETALJPLANEN ........................................................................................................ 40



5.1 Planstruktur ....................................................................................................................................... 40 

5.1.1 Dimensionering .................................................................................................................. 41 

5.1.2 Service ............................................................................................................................... 42 

5.2 Områdesreservering - Uppnåendet av målen för miljöns kvalitet ..................................................... 42 

5.2.1 Kvartersområden ............................................................................................................... 45 

5.2.2 Övriga områden ................................................................................................................. 46 

5.3 Planens konsekvenser ...................................................................................................................... 48 

5.3.1 Förhållande till de riksomfattande målen för områdesanvändning .................................... 48 

5.3.2 Konsekvenser för den byggda miljön ................................................................................. 49 

Detaljplankarta .................................................................................................................................. 50 

5.3.3 Stads- och landskapsbild ................................................................................................... 50 

5.3.4 Naturmiljö ........................................................................................................................... 51 

5.3.5 Inverkan på naturresurserna .............................................................................................. 51 

5.3.6 Inverkan på yt- och grundvattenområden .......................................................................... 51 

5.3.7 Områdes- och samhällsstruktur ......................................................................................... 51 

5.3.8 Buller .................................................................................................................................. 51 

5.3.9 Bedömning av konsekvenserna för människor.................................................................. 52 

5.4 Planbeteckningar och bestämmelser ................................................................................................ 53 

5.5 Nomenklatur ...................................................................................................................................... 54 

6 REALISERING AV DETALJPLANEN ......................................................................................................... 55 

6.1 Realisering och tidsschema .............................................................................................................. 55 

6.2 Planer som styr och åskådliggör realiseringen ................................................................................. 56 

6.3 Uppföljning av genomförandet .......................................................................................................... 56 

7 BILAGOR .................................................................................................................................................... 57

1.5 Luettelo liitteistä 

1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

(19.6.2012), liite nro 1 

2 Asemakaavakartta ja -määräykset, liite nro 2 

3 Kaavaselostuksen kuva- ja kaavioliitteet 

• Kaava-alueen sijainti 

• Maisemarakenne 

• Maaperä 

• Liikenteen tavoiteverkko 

• Maanomistuskartta 

• Maakuntakaava, ote 

• Osayleiskaavan asukastavoite 

• 

• Bölen osayleiskaava 

• Böle I:n asemakaava, ote 

• Maisema-analyysi 

• Luonnosvaihtoehdot 

• Kemiran tehdasalueen sijainti 

• Asemakaavan havainnekuva 

• Havainnekuvan ilmakuvaupotus 

• Rakennusoikeuskaavio 

• Maisemanrakennus /yijäämämaiden sijoittaminen 

• Korkeus- ja vesisuhteet 

• Liikennesuunnitelma 

• Lähipalvelukeskuksen tilajärjestelyt 

• 3D-havainnekuvia 

4 Erilliset liitteet 

• Osallistumis-ja arviointisuunnitelma 

• Vastineet asemakaavaluonnoksen 19.11.2012 

lausuntoihin ja mielipiteisiin 

• Vastineet asemakaavaehdotuksen xx.xx.2013 

lausuntoihin ja muistutuksiin 

• Rakentamistapaohjeet 

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, 

taustaselvityksistä ja lähdeaineistosta 

• Naturinventering av Stenhaga - Böle området, 

Vasa stad sommaren 2004. Nature-Invest. 

• Bölen osayleiskaava, 2004 

• Vaasan Bölen maisemarakenneselvitys. Ville 

Lahtinen 2005. Opinnäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulu. 

• Kemiallisten teollisuuslaitosten onnettomuusriskien 

huomioiminen kaavoituksessa, muistio 

11.12.2006, Vaasan kaupunkisuunnittelu 

• Mustasaaren asemakaavat 10.6.2004 (Sve- 



1.5 Bilageförteckning 

1 Program för deltagande och bedömning 

(19.6.2012), bilaga nr 1 

2 Detaljplanekarta och -bestämmelser, bilaga 

nr 2 

3 Till planbeskrivningen bifogade bilder och 

scheman 

• Planområdet läge 

• Landskapsstruktur 

• Jordmånen 

• Målnät för trafiken 

• Markägoförhållandena 

• Landskapsplan, utdrag 

• Mål beträffande invånarmängden enligt delgeneralplanen 

• Delgeneralplanen för Böle 

• Böle I detaljplan, utdrag 

• Analys av landskapet 

• Altervativ till planutkastet 

• Läget på Kemiras fabriksområde 

• Illustration av detaljplanen 

• Montage av illustrationen på flygfoto 

• Schema av byggrätter 

• Landskapbbyggning /placeringen av överskottsmassor 

• Höjd- och vattenförhållandena 

• Trafikplan 

• Utkast till lokalarrangemang i närservicecentral 

• 3D-illustrationer 

4 Separata bilagor 

• Programmet för deltagande och bedömning 

(19.6.2012), bilaga nr 1 

• Bemötanden av utlåtandena och kommentarer 

om de om detaljplaneutkastet 19.11.2013 

• Bemötanden av utlåtanden och anmärkningar 

om detaljplaneförslaget xx.xx.2013. 

• Bygganvisningarna 

1.6 Förteckning över bilagedokument andra 

handlingar, bakgrundsutredningar och 

källmaterial som berör planen 

• Naturinventering av Stenhaga - Böle området, 

Vasa stad sommaren 2004. Nature-Invest. 

• Delgeneralplan för Böle, 2004 

• Utredning om landskapsstrukturen i Böle i 

Vasa: Vaasan Bölen maisemarakenneselvitys. 

Ville Lahtinen 2005. Lärdomsprov vid Vasa yrkeshögskola 

• Beaktande av olycksrisker i anslutning till kemiska 

industrianläggningar inom planläggningen: 

Kemiallisten teollisuuslaitosten onnettomuusriskien 

huomioiminen kaavoituksessa. 

Promemoria 11.12.2006. Stadsplaneringen i 

Vasa 

• Detaljplanerna i Korsholm 10.6.2004 (Sveden)

den) ja 9.11.2006 (Sveden 2) liitteineen. 

• Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvitys, 

Tiehallinto, Vaasan kaupunki, Mustasaaren 

kunta, Vaasa 2007 

• Vaasan alueen kaupan palveluverkkoselvitys, 

Vaasan kaupunki, Suunnittelukeskus Oy, 

30.8.2007 

• Vaasan kaupungin suunnittelualueiden liitooravaselvitys 

keväällä 2006, Suomen Luontotieto 

Oy. 

• Vaasan Bölen pesimälinnusto 2006, Vaasan 

kaupunki, Jouni Kannonlahti, Jan Nyman 

• Vaasan kaupungin suunnittelualueiden liitooravaselvitys 

keväällä 2007. Suomen luontotieto 

Oy 30/2007. 

• Onkilahden - Pukinjärven laakso, maisemaselvitys 

ja ulkoilualuesuunnitelma, Vaasan 

kaupunki, Anna-Kaisa Aalto 2007. 

• Bölen luontoselvitys 2007 

• Evaluaatio Vaasan Bölen alueella tehdyistä 

luontoselvityksistä sekä liito-oravaselvityksen 

päivitys, Suomen Luontotieto Oy 7/2008 

• Bölen asemakaava-alueen luontotyyppi- ja 

kasvillisuusselvitys 2008. Suomen luontotieto 

Oy 48/2008. 

• Vaasan Bölen lepakkokartoitus 2008. Pekka 

Hiekkala, Jan Nyman, Vaasan kaupunki 2008 

• Vaasan yleiskaava 2030 ja sen viheraluejärjestelmä 

(2008) 

• Kivihaan-Bölen maisemarakenneselvitys 2008 

• Böle 2 kasvillisuusselvitys, 2009 

• Böle I:n asemakaava, korttelisuunnitelma ja 

kaavarunkosuunnitelma sekä hulevesisuunnitelmat, 

2009 

• Vaasan Bölen lepakkoselvitys 2009 (Böle 2 

alue) 



och 9.11.2006 (Sveden 2), med bilagor. 

• Utredning om väg- och gatunätet i Vasa och 

Korsholm, Vägförvaltningen, Vasa stad, Korsholms 

kommun. Vasa 2007 

• Utredning om handelns servicenät i Vasaområdet: 

Vaasan alueen kaupan palveluverkkoselvitys. 

Vasa stad. Suunnittelukeskus Oy. 

30.8.2007 

• Utredning om flygekorrarna på Vasa stads 

planeringsområden våren 2006: Vaasan kaupungin 

suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 

keväällä 2006. Suomen luontotieto Oy 

• Häckande fåglar i Böle i Vasa 2006: Vaasan 

Bölen pesimälinnusto 2006. Vasa stad. Jouni 

Kannonlahti, Jan Nyman 

• Utredning om flygekorrarna på Vasa stads 

planeringsområden våren 2007: Vaasan kaupungin 

suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 

keväällä 2007. Suomen luontotieto Oy 

30/2007. 

• Landskapsutredning och friluftsområdesplan 

för dalen mellan Metviken och Infjärden: Onkilahden 

– Pukinjärven laakso, maisemaselvitys 

ja ulkoilualuesuunnitelma. Vasa stad. Anna- 

Kaisa Aalto 2007 

• Naturutredning för Böle, 2007 

• Evaluering av naturutredningarna på området 

Böle i Vasa samt uppdatering av flygekorrutredningen: 

Evaluaatio Vaasan Bölen alueella 

tehdyistä luontoselvityksistä sekä liitooravaselvityksen 

päivitys, Suomen Luontotieto 

Oy 7/2008 

• Utredning om naturtypen och växtligheten i 

Böle detaljplaneområde 2008: Bölen asemakaava-alueen 

luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys 

2008. Suomen luontotieto Oy 48/2008. 

• Kartläggning av fladdermössen i Böle i Vasa 

2008: Vaasan Bölen lepakkokartoitus 2008. 

Pekka Hiekkala, Jan Nyman, Vasa stad 2008 

• Vasan generalplan 2030 och dess system för 

grönområden (2008) 

• Utredning om landsskapsstrukturen i Stenhaga-Böle, 

2008 

• Böle 2 växtinventering, 2009 

• Detaljplan för Böle I, kvartersplan och strukturplan 

samt dagvattenplaner, 2009 

• Utredning om fladdermössen i Böle i Vasa 

(Böle 2 området)

2 TIIVISTELMÄ 

2.1 Kaavaprosessin vaiheet 

Asemakaavan laatiminen on ollut esillä vuoden 2012 

kaavoituskatsauksissa. Alueen konsultinvalintaa koskevat 

päätökset on tehty Vaasan kaupunginhallituksen 

suunnittelujaostossa 17.4.2012 ja Mustasaaren kaavoitusinsinöörin 

toimesta 19.4.2012. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli yleisesti 

nähtävillä Mustasaaressa 2.7–5.8.2012 ja Vaasassa 

2.-16.10.2012. 

Viranomaisneuvottelu pidettiin Vaasassa Pohjanmaan 

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 

xx.xx.2012. 

Asemakaavaluonnoksen käsittely Vaasan teknisessä 

lautakunnassa 27.11.2012 § xx ja Mustasaaren kunnanhallituksen 

suunnittelujaostossa 27.11.2012 § xx. 

Kuulutus asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta: 

(tiedotusväline) xx.xx.2012 ja (tiedotusväline) 

xx.xx.2012. 

Asemakaavaluonnos nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2012. 

Asemakaavaehdotuksen käsittely Vaasan teknisessä 

lautakunnassa xx.xx.2013 § xx ja Mustasaaren kaupunginhallituksen 

suunnittelujaostossa xx.xx.2013 § 

xx. 

Asemakaavaehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013. 

Viranomaisten välinen työneuvottelu Vaasassa 

xx.xx.2013. 

Asemakaavan hyväksyminen: 

Kaupunginvaltuusto xx.xx.2013, § xx. 

Kunnanvaltuusto xx.xx.2013, § xx 

2.2 Asemakaava 

Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 49 ha. Vaasaan 

kuuluvien alueiden pinta-ala on noin 43 ha ja Mustasaareen 

kuuluvien alueiden pinta-ala noin 6 ha. 

Asemakaavaluonnoksen kaupunkikuvalliset ja maisemalliset 

tavoitteet sekä perusrakenne 

Bölen osayleiskaavan asuntoalueiden suunnitteluratkaisujen 

keskeinen lähtökohta on paikallisten luontoolojen 

korostettu huomioiminen sekä veden luontaiseen 

kiertokulkuun perustuva hulevesien paikallinen 



2 SAMMANDRAG 

2.1 Planprocessens skeden 

Detaljplaneändringen har ingått i års 2012 planläggningsöversikt. 

Beslut om valet av konsult på området 

har fattats i Vasa stadsstyrelsens planeringssektion 

17.4.2012 och av Korsholms planläggningsingenjör 

19.4.2012. 

Program för deltagande och bedömning (PDB) fanns 

till allmänt påseende under perioden 2.7–5.8.2012 i 

Korsholm och under perioden 2.-16.10.2012 i Vasa. 

Myndighetsförhandling tog plats på Österbottens närings-, 

trafik- och miljöcentral i Vasa xx.xx.2012. 

Behandling av detaljplaneutkastet i Vasa stads tekniska 

nämnd 27.11.2012 § xx och i kommunstyrelsens 

planläggnings och kommunplaneringssektion i Korsholm 

27.11.2012 § xx. 

Kungörelse om att detaljplaneutkastet finns till påseende: 

(media) xx.xx.2012 och (media) xx.xx.2012. 

Detaljplaneutkastet till påseende xx.xx.-xx.xx.2012. 

Behandling av planförslaget i tekniska nämnden i Vasa 

xx.xx.2013 § xx och i kommunstyrelsens planläggnings 

och kommunplaneringssektion i Korsholm xx.xx.2013 

§ xx. 

Detaljplaneförslaget till påseende xx.xx.-xx.xx.2013. 

Arbetsmöte myndigheterna emellan i Vasa xx.xx.2013 

Godkännande av detaljplanen: 

Stadsfullmäktige xx.xx.2013, § xx 

Kommunfullmäktige xx.xx.2013, § xx 

2.2 Detaljplan 

Detaljplaneområdets yta är cirka 49 ha. Områdena 

som tillhör Vasa omfattar cirka 43 ha och områdena 

som tillhör Korsholm cirka 6 ha. 

Detaljplaneutkastets stadsbildsmässiga och landskapsmässiga 

mål samt grundläggande struktur 

Den centrala utgångspunkten för lösningarna beträffande 

Böle delgeneralplans bostadsområden är att de 

lokala naturförhållandena beaktas i extra stor utsträckning 

och att dagvattnet utgående från vattnets naturli-

palauttaminen tähän kiertokulkuun. 

Myös Böle II – Svedenin asemakaavan korttelirakennetta 

ja katulinjauksia on vahvasti ohjannut hulevesien 

johtaminen niiden luontaisille imeytysalueille, mahdollisimman 

vähän luonnon muotoihin puuttuva katujen rakentaminen 

sekä luontevien viettoviemärireittien muodostaminen. 

Asemakaavan korttelirakenne noudattaa alueen luonnonmuotoja 

ja olosuhteita. Tontit on istutettu karuun 

luontoon tiiviinä rakennettuina nauhoina siten, että alueelle 

ominaiset biotoopit säilyvät mahdollisimman yhtenäisinä 

ja laajoina ja muodostavat maisemarakenteellisesti 

jatkuvan luontotilan. Luontaiset kosteikot on 

pyritty säilyttämään, ja rakentaminen on sijoitettu siten, 

että rakennetun ympäristön hulevedet voidaan palauttaa 

luontaisia reittejä hyväksi käyttäen luontoon ja säilyttää 

alueella veden luonnollinen kiertokulku. Suuralueen 

maisemarakenteelle tunnusomaiset laaksotilat säilyvät 

rakentamattomina. 

Katuympäristö 

Kaavan tavoitteita on, että alueen tonttikadut rakennetaan 

kivisen luonnon hengessä. Rakennettu pihakatu 

ulottuu tontin rajaan/aitaan asti. Kadut ja tontit ovat karun 

kiviseen metsämaisemaan upotettuja keitaita, joiden 

laajennuksia ja aukioita on tarkoitus hyödyntää erilaisiin 

oleskeluaktiviteetteihin. 

Böle II:n sisäisen kokoojakadun luonne on puistokatu 

puuriveineen ja molemminpuolisine jalkakäytävineen ja 

pyöräilyteineen. 

Alueen mitoitus ja asumisen vaihtoehdot sekä tontti- ja 

kortteliratkaisut 

Asemakaava-alue käsittää noin 240 rakennuspaikkaa, 

joista 2/3 on omatoimiseen omakotirakentamiseen tarkoitettuja 

omakotitontteja ja 1/3 tuottajamuotoiseen 

ryhmärakentamiseen tarkoitettuja erillis- ja kytkettyjen 

rakennusten ryhmärakentamistontteja. Aluetta pohjoispuolella 

rajaavan pääkokoojakadun varrella on rakennuspaikkoja 

muutamalle pienkerrostalolle. 

Mustasaaren puolella rakennuspaikkoja on noin 30, 

joista suurin osa on omakotitontteja ja loput rivitalotontteja. 

Ratkaisussa on tavoiteltu monipuolisuutta ja monenlaisiin 

asuntoratkaisuihin soveltuvia tontteja. Alueen kokonaisrakenteen 

kannalta on pidetty ihanteellisena ratkaisuna 

tuottajamuotoisten tiivis-matala ratkaisua hyödyntävien 

kytkettyjen talojen ja rivitalojen sekä erillispientalojen 

rinnakkain eloa. Vapaasti tonteille sijoittuvien 

kerrostalojen rivi sekä Bölen alueen pääkokooja rajaavat 

avointa maisematilaa ja rakennettua ympäristöä. 

(näkymä osa-alueelta X) 



ga kretslopp återförs till kretsloppet på platsen. 

Också i detaljplanen för Böle II – Sveden har kvartersstrukturen 

och gatusträckningarna kraftigt styrts av att 

dagvattnet leds till naturliga infiltrationsområden, gatubyggandet 

ska så lite som möjligt ändra på naturens 

former och naturliga rutter med gravitationsavlopp ska 

bildas. 

Detaljplanens kvartersstruktur följer områdets naturformer 

och förhållanden. Tomterna har placerats i den 

karga naturen i form av täta bebyggda band på så sätt 

att de för området typiska biotoperna bevaras så enhetliga 

och omfattande som möjligt och bildar ett kontinuerligt 

naturrum i landskapsstrukturen. Strävan har 

varit att bevara de naturliga våtmarkerna, och byggandet 

har placerats så att dagvattnet från den byggda 

miljön kan återföras till naturen via naturliga rutter och 

så att vattnets naturliga kretslopp i området kan bibehållas. 

De för storområdets landskapsstruktur typiska 

dalområdena förblir obebyggda. 

Gatumiljön 

Ett av målen i planen är att tomtgatorna i området ska 

byggas präglade av den steniga naturen. Gatorna 

sträcker sig ända fram till tomtgränsen/-stängslet. Gatorna 

och tomterna utgör oaser i det karga, steniga 

skogslandskapet, och deras utvidgningar ochöppna 

platser är avsedda att utnyttjas för olika rekreationsaktiviteter. 

Böle II områdets interna matarleden är till karaktären 

en parkgata med trädrader, trottoarer och cykelvägar 

på bägge sidorna. 

Områdets dimensionering och alternativen för boendet 

samt tomt- och kvarterslösningarna 

På detaljplaneområdet finns ca 240 byggplatser, varav 

2/3 är egnahemstomter och 1/3 tomter för gruppbyggande 

för fristående och kopplade byggnader som 

uppförs i yrkesmässig regi. Längs huvudmataren som 

gränsar området på norra sidan, finns byggplatser för 

några småhöghus. 

Antalet byggplatser på Korsholms sida är ca 30. Flertalet 

är egnahemstomter som kompletteras av några 

radhus. 

I lösningen har mångsidighet och tomter som är lämpliga 

för många olika bostadslösningar eftersträvats. 

Med tanke på områdets helhetsstruktur har det ansetts 

som en idealisk lösning med kopplade hus och radhus 

enligt en lösning med täta och låga byggnader uppförda 

i yrkesmässig regi och fristående småhus sida vid 

sida. En rad av på sina tomter fristående höghus samt 

Böleområdets huvudmatare fungerar som gräns mellan 

det öppna landskapet och den bebyggda miljön. 

(vy över delområde X)

Verkostot ja viherrakentaminen 

Asemakaavassa on pyritty siihen, että julkinen viherrakentaminen 

rajoittuu katujen rakentamiseen, kortteleita 

jaksottavien hulevesien imeyttämistä palvelevien viherkäytävien 

ratkaisuihin, kosteikkojen toimivuuden 

varmistaminen ja mahdollisten tulvavesien edelleen 

johtamiseen sekä lähivirkistysalueiden polkuverkoston 

rakentamiseen. 

Böle I ja Böle II -alueiden välisessä laaksossa rakennetaan 

imeytysaltaisiin liittyen ”itsestään huolehtivaa" 

luontoympäristöä. Rikkaat ja monimuotoiset luontoalueet 

täyttävät puistojen tehtävän. Varsinaisia rakennettuja 

puistoja ei tarvita. Laakson vanhat lietealtaat korvataan 

sadeveden imeytysaltaiden sarjalla. Lietealtaiden 

sedimentin ja rakennekerrosten mahdollinen käsittely 

tai poistaminen edellyttää erillissuunnitelmaa. 

Aluevaraukset ja rakennusoikeus 

Omatoimiseen rakentamiseen tarkoitetut yhden asunnon 

omatonttiset erillistalojen tontit on merkitty AO-1 - 

merkinnällä. AP-1 -merkinnällä merkityt tontit on tarkoitettu 

tuottajamuotoiseen ryhmärakentamiseen ja AKmerkinnällä 

varustetut tontit pienkerrostaloille. 

Alueen virkistysalueet on merkitty lähivirkistyksen VLalueiksi. 

Alueen läheisyydestä kaupungin keskustaan sekä 

kaavataloudellisista lähtökohdista alueen tehokkuusluku 

on katsottu perustelluksi nostaa niin korkeaksi kuin 

ympäristölliset näkökohdat huomioonottaen on mahdollista. 

Kaikkien tonttien rakennusoikeus on vähintään 

e= 0,25. 

Asemakaava-alueen rakennusoikeudet (pyöristettynä): 

− (AO) xx xxx kem2 

− (AP ja AP/PL) xx xxx kem2 

− (AK) xx xxx kem2 

− (Y) xx xxx kem2 

Asemakaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on xx 

xxx kem2. 

2.3 Asemakaavan toteuttaminen 

Alueen liikenneyhteys on Bölen pääkokoojakadun varassa. 

Näin ollen Böle I:n kokoojan jatkaminen sekä 

pääkokoojan osuuden rakentaminen Bole II:n kohdalla 

ovat alueen rakentamisen perusedellytyksiä. 

Alue kokonaisuudessaan rakennetaan neitseelliseen 

maastoon, ja rakentamisen perusedellytyksenä on katujen 

ja muun infran rakentaminen. 



Nätverk och grönstrukturer 

Strävan i detaljplanen är att det offentliga grönbyggandet 

begränsas till anläggande av gator, till lösningar 

med grönkorridorer som indelar kvarteren och tjänar 

dagvatteninfiltrationen, till säkerställande av våtmarkernas 

funktionsduglighet och till vidare avledning av 

eventuella översvämningar samt till anläggande av ett 

nät av stigar i närrekreationsområdena. 

I dalen mellan Böle I och Böle II områdena byggs i anslutning 

till infiltrationsbassängerna en självreglerande 

naturmiljö. Biologiskt rika och heterogena naturområden 

fyller parkernas funktion. Några egentliga, anlagda 

parker behövs inte. De gamla slambassängerna i dalen 

ersätts med en serie infiltrationsbassänger för 

regnvatten. Eventuell behandling eller eventuellt avlägsnande 

av slambassängernas sediment och strukturskikt 

förutsätter en separat plan. 

Områdesreserveringar och byggrätt 

Tomterna för fristående hus med en bostad och egen 

tomt avsedda för byggande i egen regi har fått beteckningen 

AO-1. De tomter som har beteckningen AP-1 

är avsedda för gruppbyggande i yrkesmässig regi och 

tomter med beteckning AK för småhöghus. 

Rekreationsområdena i området har angivits som VLområden, 

dvs. för närrekreation. 

På grund av områdets närhet till stadens centrum samt 

med tanke på de planekonomiska utgångspunkterna 

har det ansetts motiverat att höja exploateringstalet för 

området så högt som det har varit möjligt med tanke 

på miljömässiga synpunkter. Byggrätten är minst e= 

0,25 på alla tomter. 

Detaljplaneområdets byggrätter (avrundade): 

- (AO) xx xxx m2 vy 

- (AP och AP/PL) xx xxx m2 vy 

- (AK) xx xxx m2 vy 

- (Y) xx xxx m2 vy 

Den totala byggrätten på detaljplaneområdet är xx xxx 

m2vy. 

2.3 Realisering av detaljplanen 

Områdets trafikförbindelse är beroende av Böle huvudmatarleden. 

Därmed de grundläggande förutsättningarna 

för bebyggandet av Böle II området är att förlänga 

Böle I matargatan och att bygga sträckan av huvudmataren 

vid Böle II. 

Området i dess helhet byggs i jungfrulig terräng, och 

en grundläggande förutsättning för byggandet är att 

gator och annan infra byggs. 

Att utgångspunkten beträffande området är lokal infil-

Alueen perustuminen hulevesien paikalliseen imeyttämiseen 

edellyttää myös näiltä osin tarvittavan infrastruktuurin 

rakentamisen. Kaavan yleispiirteistä hulevesisuunnitelmaa 

tulee täsmentää yksityiskohtia täydentävällä 

hulevesisuunnitelmalla. 

Ylijäämämaiden minimoiminen vaatii rakennusvalvonnalta 

rakennussuunnitelmien tutkimista erityisesti tästä 

näkökulmasta. Ylijäämämaiden sijoittaminen sitä varten 

osoitetuille alueille sekä kiviaineksen hyötykäyttö 

asemakaava-alueella vaativat myös tarkennetun erillisen 

suunnitelman ja ohjeen. 

3 LÄHTÖKOHDAT 

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 

3.1.1 Alueen yleiskuvaus 

Alue sijaitsee runsaan neljän kilometrin etäisyydellä 

Vaasan keskustasta, uuden Böle I:n asuntoalueen ja 

Länsiniityn peltomaiseman välissä, pääosin Vaasan 

kaupungin ja kaakkoisosaltaan Mustasaren kunnan 

puolella. 

Alueen historiallinen nimi on Forskärrskogen. Se on 

kivikkoinen Bölen, Västerängenin ja Forskärrin viljelyslaaksojen 

väliin sijoittuva selännealue, joka on rakentamaton. 

Ydinalue on metsäistä pienimuotoista, 

karuhkoa ja kivikkoista, ja siihen sisältyy painanteita 

ja kosteikkoja. Alueella ei ole vanhaa rakennuskantaa 

tai luetteloituja muinaisjäänteitä. 

Forskärrskogenin läpi kulkee Forskärriin johtava metsätie, 

joka on osa maanviljelyspohjaista kulttuurimaisemaa. 

Ennen nykyisen Kokkolan valtatien rakentamista 

alueen maanviljelyspohjainen kulttuurimaisemarakentui 

viljelyslaaksoja seuraavien alkuperäisen 

Sepänkyläntien, Bölentien sekä Västerängenintien 

varsille. Forskärrskogenin metsätie johtaa Mittigårdenista 

Forskärriin. 

(valokuva) 

Asemakaava-alueen laajuus on noin 49 hehtaaria. 



tration av dagvattnet förutsätter även att nödvändig infrastruktur 

byggs till denna del. Planens allmänt hållna 

dagvattenplan kräver att en i detalj preciserande och 

kompletterande dagvattenplan görs upp. 

En minimering av överskottsmassorna kräver av 

byggnadstillsynen att byggplanerna granskas framför 

allt ur denna synvinkel. Placeringen av överskottsmassor 

på de för detta anvisade områdena samt återanvändning 

av stenmaterial på detaljplaneområdet kräver 

också en preciserad, separat plan och anvisning. 

3 UTGÅNGSPUNKTER 

3.1 Utredning om planområdets förhållanden 

3.1.1 Allmän beskrivning av området 

Området finns på drygt fyra kilometers avstånd från 

centrum av Vasa, mellan det nya Böle I bostadsområdet 

och Västerängens åkerlandskap. Största delen av 

området ligger på Vasa stads sida och en mindre del i 

sydöst på Korsholms kommuns sida. 

Områdets historiska namn är Forskärrsskogen. Det är 

ett stenigt, obebyggt åsområde mellan odlingsdalar i 

Böle, Västerängen och Forskärret. Kärnområdet är 

skogsbeklätt, småskaligt, relativt kargt och stenigt med 

sänkor och våtmark. På området finns inget gammalt 

byggnadsbestånd och inte heller några upptecknade 

fornminnen. 

Genom Forskärrsskogen går en skogsväg till Forskärret 

som en del av det jordbruksbaserade kulturlandskapet. 

Innan den nuvarande Karlebyvägen byggdes, 

var det jordbruksbaserade kulturlandskapet byggt kring 

följande odlingsdalar och vägar: den ursprungliga 

Smedsbyvägen, Bölevägen och Västerängsvägen. 

Forskärrsskogens skogsväg går från Mittigården till 

Forskärret. 

(foto) 

Detaljplaneområdet omfattar ca 49 hektar.



Kuva 3.1. Ote opaskartasta Figur 3.1. Utdrag ur guidekartan 

3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.2 Naturmiljön 

3.1.2.1 Luonto 3.1.2.1 Naturen 

Alue on erittäin pienimuotoista. Bölen osayleiskaavaa 

2020 tehtäessä alue on tutkittu maastokäynnein ja 

siitä on laadittu maisemaselvitys. Luontoselvityksiä on 

täydennetty vuosina 2007-2009. 

Selvityksissä ei ole tullut esiin kohteita, jotka luonnonsuojelun 

kannalta olisivat erityisen arvokkaita tai 

esteenä alueen rakentamiselle osayleiskaavan mukaisesti. 

Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä 

perinnebiotooppeja. Alueen kasvilajistoon ei myöskään 

kuulu vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä 

eli muinaistulokkaita. 

Maisemarakenteelle ovat tyypillisiä karuiksi huuhtoutuneet, 

pienimuotoiset selänteet ja kapeat, ravinteikkaat 

laaksot. Selänteille on tyypillistä kivikkoisuus. 

Vedenjakajat ovat erityisen karuja, vähäravinteisia ja 

heikosti uusiutuvia. Metsä on osaksi suhteellisen tiheää 

täysikasvuista kuusikkoa, osaksi valoisaa mäntyvaltaista 

metsää. Alueen keskiosa muodostaa laajan 

toisiinsa liittyvien kosteikkojen sarjan. 

(valokuva) 

3.1.2.2 Maisema 

Maisemakuva ja -rakenne, luonnonolot 

Suunnittelualue sijaitsee Forskärrskogenin mo- 

Området är mycket småskaligt. När delgeneralplanen 

2020 för Böle gjordes uppundersöktes området vid besök 

i terrängen, och därav har en landskapsutredning 

uppgjorts. Naturutredningarna har kompletterats under 

åren 2007-2009. 

I utredningarna har inte framkommigt objekt, som ur 

naturskyddets aspekt skulle vara särskilt värdefulla eller 

hinder för att området kan byggas enligt delgeneralplanen. 

På området finns inga traditionslandskapsobjekt 

och inga traditionsbiotoper. Till områdets växtarter 

hör inte heller arkeofyter, dvs. forntida invandrade 

arter, som skulle tyda på gammal bebyggelse. 

Typiskt för landskapsstrukturen är karga, småskaliga 

åsar och smala, näringsrika dalar. Typiskt för åsarna 

är att de är steniga. Vattendelarna är extra karga, näringsfattiga 

och svagt förnybara. Skogen består till en 

del av relativt tätt växande granskog, delvis av ljus, 

talldominerad skog. Områdets mittersta del bildar en 

serie våtmarker med anknytning till varandra. 

(foto) 

3.1.2.2 Landskap 

Landskapsbild och -struktur, naturförhållanden 

Området är beläget på norra sidan om Forskärrsko-

eeniselänteen pohjoisosassa, Västerängenin ja Fjärdsängen-Forskärrin 

laaksojen välissä. Västerängenin 

laajahko viljelylaakso on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. 

Fjärdsängen-Forskärrin on huomattavasti 

edellä mainittua kapeampi ja rikkonaisempi. 

Maisemakuvaltaan alue on maaseutumainen. 

Suunnittelualue on pääosin pienipiirteistä, karuhkoa 

kallioselännettä. Kalliokumpareiden lomassa on kosteita 

painanteita. Koillisessa ja lännessä, Länsiniityntien 

varressa on Västerängenin viljelyalueita. Peltojen poikki 

kulkee oja. 

Suuri osa suunnittelualueen metsästä on taimettuvaa 

hakkuuaukeaa, jossa kasvaa harvakseltaan järeää 

mäntyä. Eteläisin osa on viimeisenä hakattu ja siellä 

maisemakuva on vielä hyvin avoin. Muut osat ovat jo 

pitkälle taimettuneet. Alueella on myös jonkin verran 

katajia. Kasvillisuus on hakkuiden jälkeistä pioneerilajistoa. 

Alueella on todella paljon suuria kiviä ja lohkareita. 

Suunnittelualueen eteläpuolella on kolme ihmisen 

muokkaamaa rehevöitynyttä jätevesiallasta. Lammet 

eivät ole vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Niiden 

ympärillä on maavallit. Böle I:n asemakaavan yhteydessä 

alueelle on laadittu maisemanrakentamissuunnitelma. 



gens moränrygg, mellan Västerängs och Fjärdsängs- 

Forskärrs dalar. Västerängs vida odlingsdal är landskapsmässigt 

ett värdefullt kulturlandsapsområde. 

Fjärdsäng-Forskärr är betydligt smalare och söndersprucken 

än förstnämnda. Som landskapsbild är området 

landsbygdsenlig. 

Planeringsområdet består huvudsakligen av småskalig, 

karg bergsrygg. Invid bergspuckel finns våta sänkor. 

I nordost och väster, invid Västerängsvägen finns 

Västerängs odlingsområden. Över åkrarna går ett 

dike. 

Storsta delen av planeringsområdets skog är avverkningskalmark 

som håller på att igenplantas, och där 

det glest växer stora tallar. Den södra delen har sist 

avverkats och där är landskapsbilden ännu mycket 

öppen. De andra delarna har redan långt igenplantas. 

På området finns även en del enar. Vegetationen är 

pionerarter som uppkommit efter avverkningen. På 

området finns mycket stora stenar och stenblock. 

På planeringsområdets södra sida finns tre av människor 

bearbetade eutrofierade avfallsvattensbassänger. 

Dammarna är inte småvatten som bör skyddas enligt 

vattenlagen. Kring dessa finns jordvallar. I samband 

med Böle I detaljplan har uppgjorts en landskapsbyggnadsplan.

Kuva 3.2. Bölen maisemarakenne (Bölen osayleiskaava) 



Figur 3.4. Landskapsstruktur i Böle (Delgeneralplan 

för Böle)

3.1.2.3 Maa- ja kallioperä 

Maaperä on Vaasan seudulle tyypillisesti paikoittain hyvin 

kivistä. Laaksot ovat savikkoa. Maaperä on harjanteilla 

ja korkeissa kohdissa kalliota tai kallion on arvioitu 

olevan enintään metrin syvyydessä. Muutoin maaperä 

on pääosin moreenia. Vaihtelua maastoon tuovat 

pienet kosteikot savikkoineen. 



3.1.2.3 Jordmån och berggrund 

Jordmånen består på åsarna och de högt belägna 

ställena av berg eller så finns berget på uppskattningsvis 

högst en meters djup. I övrigt består jordmånen 

huvudsakligen av morän. Variation i terrängen ger 

små våtmarker med lermark. 

Kuva 3.3. Bölen maaperäkartta (Bölen osayleiskaava) Figur 3.2. Jordartskartan i Böle (Delgeneralplan för



Böle) 

3.1.2.4 Pinta- ja pohjavedet 3.1.2.4 Yt- och grundvatten 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole pohjavesialueita. 

Suurin osa alueen pintavesistä valuu kosteikkojen ja pienien 

purojen kautta pohjoiseen päätyen Länsiniityn (Västerängen) 

laakson pohjalla kulkevaan puroon. Suunnittelualueen 

etelä- ja lounaisosien pintavedet valuvat kohti 

Fjärdsängen-Forskärrin laakson pohjalla kulkevaa puroa. 

Molemmat purot purkavat vetensä lounaaseen Pukinjärveen 

(Infjärden). Kosteikot varastoivat hyvin hulevesiä 

myös rakentamisen tiivistyessä. Ne myös ylläpitävät ja 

lisäävät luonnon monimuotoisuutta alueella. 

3.1.3 Rakennettu ympäristö 

Alueella ei ole rakennuksia eikä asutusta. Rakennettu 

ympäristö koostuu metsä- ja yksityisteistä ja poluista 

sekä aluetta lännessä sivuavasta ulkoilureitistä sekä 

alueen eteläåuolisita käytöstä poistetuista jäteveden 

lietepuhdistusaltaista. 

3.1.3.1 Väestö 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole asuintaloja. Alue 

rajautuu lounaassa Vaasan Metsäkallion (Skogsberget) 

alueeseen. 

3.1.3.2 Palvelut 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole palveluita. Lähimmät 

julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat kahden 

kilometrin päässä lounaassa Vaasan Kivihaassa. 

Inom detaljplanområdet finns inga grundvattenområden. 

Största delen av områdets ytvatten rinner via våtmark 

och små bäckar norrut till bäcken som rinner 

på bottnet av Västerängs dal. Planeringsområdets 

södra- och sydvästradelars ytvatten rinner mot 

bäcken som rinne på bottnet av Fjärdsängen- 

Forskärrs dal. De båda bäckarna utmynnar i sydväster 

i Infjärden. Våtmarken lagrar bra dagvatten även 

då byggandet blir tätare. De uppehåller och ökar naturens 

mångfald på området. 

3.1.3 Den byggda miljön 

På området finns inga byggnader och ingen bosättning. 

Den byggda miljön består av skogs- och privatvägar 

och stigar, ett friluftsspår på västra sidan 

samt av urbruktagna slamreningsbassänger för avloppsvatten 

på södra sidan. 

Befolkning 

Området, som saknar bostadshus, gränsar i sydväst 

mot området Skogsberget i Vasa. 

3.1.3.1 Tjänster 

Det finns ingen service Inom planområdet. De viktigaste 

offentliga och kommersiella tjänsterna finns i 

Stenhaga två kilometer sydväst om planområdet. 

3.1.3.3 Rakennuskanta 3.1.3.2 Områdets byggnader 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole rakennuksia. Inom planområdet finns inga byggnader. 

3.1.3.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole työpaikkoja. 

3.1.3.5 Virkistyskäyttö 

Vaasan kaupungin alueella laaksojen viheralueet 

muodostavat laajoja kokonaisuuksia. Laaksot ovat 

usein savisen maaperänsä vuoksi säästyneet rakentamiselta. 

Laaksoissa on harjoitettu maataloutta, ja 

osaa viljellään aktiivisesti yhä tänäkin päivänä. Laaksot 

muodostavat viheralueverkon rungon. Västerängenin 

ja Fjärdsängen-Forskärrin laaksojen kautta 

suunnittelualue yhdistyy Onkilahden ja Pukinjärvenlaakson 

laajempaan viheraluekokonaisuuteen. 

Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole leikkipaikkoja 

eikä muita viheralueiden palveluita. Fjärdsängen- 

Forskärrin laakson koillisreunalla kulkee ulkoilureitti, 

joka on osa Metsäkallion kuntorataa (2700 m). Toinen 

reitti yhdistyy siihen suunnittelualueen poikki Länsinii- 

3.1.3.3 Arbetsplatser och näringsliv 

Inom planområdet finns inga arbetsplatser. . 

3.1.3.4 Rekreationsanvändning 

På Vasa stads område bildar dalarnas grönområden 

vida helheter. Dalarna är ofta obyggda på 

grund av sin leriga jordmån. I dalarna främjas jordbruk 

och delar odlas aktivt även idag. Dalarna bildar 

grönområdensnätverkets stam. Via dalarna i 

Västeräng och Fjärsäng-Forskärr förenas planområdet 

med Metvikens och Infjärdens dals vidare 

grönområdeshelhet. 

I närheten av planeringsområdet finns inga lekplatser 

eller andra grönområdes service. Vid nordostgränsen 

om Fjärdsängs-Forskärrs dal går en friluftsled, 

som är en del av Skogsbergets motionsbana 

(2700 m), Den andra rutten förenas till den



tyntieltä (Västerängsvägen). genom planeringsområdet från Västerängsvägen. 

3.1.3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti 

arvokkaita kohteita.. 

3.1.3.7 Liikenne 

Länsiniityntietä lukuun ottamatta asemakaavoitettavalla 

alueella ei lähtötilanteessa ole liikenteen rakenteita ajoneuvoliikenteen 

tarpeisiin. Alue liittyy etelässä asemakaavoitettuun 

ja jo osittain rakennettuun Böle I:n alueseen. 

Kaava-alueen länsireunaa pitkin kulkee nykyinen ulkoilureitti. 

Suunnittelun liikenteelliset lähtökohdat ovat esillä 

ylemmän tason suunnitelmissa kuten Bölen osayleiskaavassa 

sekä Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksessä. 

Alueen liikenteen kehitysnäkymät sekä ympäröivän liikenneverkon 

tulevat muutokset ilmenevät Vaasan ja Mustasaaren 

tie- ja katuverkkoselvityksestä (Tiehallinto, Vaasan 

kaupunki, Mustasaaren kunta, Vaasa 2007). 

Ote Vaasan ja Mustasaaren tie- ja katuverkkoselvityksestä 

Utdrag ur utredningen om väg- och gatunätet i Vasa och 

Korsholm 

3.1.3.8 Tekninen huolto 

Asemakaavoitettavan alueen pohjoisosan läpi kulkee 

Mustasaari-Vaasa runkoviemäri ja vesijohto, joihin asemakaavan 

maankäyttö voidaan liittää. 

3.1.3.9 Ympäristön häiriötekijät 

Saastuneet maa-alueet 

3.1.3.5 Bebyggd kulturmiljö 

Det finns inga kulturhistoriskt värdefulla objekt på planområdet. 

3.1.3.6 Trafik 

Förutom Västerängsvägen finns i utgångsläget inte några 

trafikkonstruktioner för fordonstrafik på detaljplanläggningsområdet. 

Området förenas i söder till det detaljplanläggda 

och delvis byggda Böle I område. Längs planeringsområdets 

västrasida går en nuvarande friluftsled. De 

trafikmässiga utgångspunkterna för planeringen finns i 

planer på högre nivå, såsom i delgeneralplanen för Böle 

samt i utredningen om väg- och gatunätet i Vasa och Korsholm. 

Utvecklingsutsikterna för trafiken i området och det omgivande 

trafiknätets kommande förändringar framgår av utredningen 

om väg- och gatunätet i Vasa och Korsholm. 

(Vägförvaltningen, Vasa stad, Korsholms kommun, Vasa 

2007). 

Tavoiteverkko 2030, ote Vaasan ja Mustasaaren tie- ja 

katuverkkoselvityksestä 

Målnät 2030, utdrag ur utredningen om väg- och gatunätet 

i Vasa och Korsholm 

3.1.3.7 Tekniskt underhåll 

Stamavloppet och stamvattenledningen Korsholm-Vasa- 

löper genom planområdets norra del. Markanvändningen 

på planområdet kan anslutas till stamledningar. 

3.1.3.8 Miljöolägenheter 

Förorenade markområden

Suunnittelualueen eteläpuolella on kolme jäteveden lietepuhdistusallasta, 

jotka liittyvät Mustasaaren aiempaan 

jätevedenkäsittelyyn. Altaiden pohjasedimentti on tutkittu 

ja todettu edellyttävän maaperän kunnostustoimenpiteitä. 

Alueelle on laadittu kunnostus- ja maisemanrakentamissuunnitelma 

Böle I:n asemakaavoituksen yhteydessä. 

Muista häiriöistä suunnittelualueella, kuten mahdollisista 

pilaantuneista maista ei ole tietoa. 

Kemiran tehdasalueen huomioon ottaminen 

Asemakaava-alue kuuluu Kemiran tehdasta ympäröivään 

konsultaatiovyöhykkeeseen. Tämä aiheuttaa, että maankäytön 

muutosten yhteydessä mahdollinen suuronnettomuuden 

vaara selvitetään konsultoimalla pelastusviranomaisia 

ja tarvittaessa turvatekniikan keskusta TUKESia. 

Onnettomuusvaaran huomioimisesta on pidetty neuvottelu 

8.12.2006. Neuvottelun muistioon kirjattiin mm: 

”Tarkastelualueena Kemiran tapauksessa pidetään 1,5 

km:n etäisyydelle ulottuvaa vyöhykettä Kemiran tontin 

reunoista.” 

”Varsinaiset vaaratilanteet liittyvät kloorauskemikaalivuotoihin, 

jolloin veteen yhdistyneenä muodostuu rikkidioksidia 

ja haitallisia kaasuja, jotka tuulen mukana voivat 

levitä ympäristöön. Lisäksi vaaratilanteita aiheuttavat 

mahdolliset tulipalot, jolloin savukaasut leviävät tuulen 

mukana laajemmalle alueelle. Kemiralle kemiallisten aineiden 

käsittelyä ja varastointia todennäköisempi onnettomuusriski 

liittyy vaarallisten aineiden kuljetuksiin.” 

“Kemiran alueen läheisyyteen 700 metrin säteellä, iso 

savupiippu keskipisteenä, ei saa sijoittaa asutusta. Lisäksi 

vallitsevien tuulensuuntien takia ei Kemiran alueen 

pohjoispuolelle saisi sijoittaa asutusta näinkään lähelle, 

varsinkin ottaen huomioon tehdasalueen laajentumisvaraukset 

pohjoisosassa aluetta. Asutuksen etäisyys pohjoisen 

suuntaan tulee olla vähintään 1000 metriä. Pääperiaatteena 

voidaan pitää toimintojen hierarkkista sijoittamista 

varoetäisyyksille eli mahdollisimman kaukana riskialueista 

tulee sijaita päiväkodit, asuinkerrostalot ja suuria 

kokoontumistiloja sisältävät rakennukset, lyhyemmille 

varoetäisyyksille voidaan sijoittaa teollisuutta tai pienteollisuutta.” 



På planområdets södra sida finns urbruktagna 

slambassänger för avloppsvatten, vilka hör ihop 

med Korsholms tidigare avloppsvattenbehandling. 

Bottensedimentet i bassängerna har undersökts och 

konstaterats kräva iståndsättningsåtgärder i fråga 

om jordmånen. För området har uppgjorts en underhålls- 

och landskapsbyggnadsplan i samband 

med detaljplanläggningen av Böle I. 

Det finns ingen information om andra störningar eller 

förorenad mark på planeringsområdet. 

Beaktande av Kemiras fabriksområde 

Detaljplaneområdet hör till konsultationszonen kring 

Kemiras fabrik. Detta medför att en eventuell risk för 

en storolycka utreds i samband med ändringar beträffande 

markanvändningen genom att räddningsmyndigheterna 

och vid behov säkerhetsteknikcentralen 

TUKES konsulteras. 

Beträffande beaktandet av olycksrisken ordnades 

ett samråd 8.12.2006. I promemorian från samrådet 

antecknades bl.a.: 

Granskningsområde i Kemiras fall utgör en zon på 

1,5 km avstånd från kanterna av Kemiras tomt. 

De egentligt farliga situationerna hänger samman 

med kloreringskemikalieläckage, varvid det i förening 

med vatten bildas svaveldioxid och skadliga 

gaser, som kan spridas i miljön med vinden. Därtill 

medför eventuella bränder farliga situationer, varvid 

rökgaser breder ut sig med vinden på ett större område. 

För Kemiras del finns det en mera sannolik 

olycksrisk än hanteringen och upplagringen av kemiska 

ämnen i anslutning till transporten av farliga 

ämnen. 

I närheten av Kemiras område inom en radie av 700 

meter med den stora skorstenen som mittpunkt får 

bebyggelse inte förläggas. Därtill borde på grund av 

rådande vindriktningar bebyggelse inte förläggas 

ens så nära norr om Kemiras område, i synnerhet 

med beaktande av reserveringarna för utvidgning av 

fabriksområdet i norra delen av området. Avståndet 

till bebyggelsen i nordlig riktning bör vara minst 1000 

meter. Huvudprincipen kan anses vara en hierarkisk 

placering av verksamhet på säkerhetsavstånd, vilket 

innebär att daghem, bostadsvåningshus och byggnader 

med stora samlingslokaler bör finnas på så 

långt avstånd som möjligt från riskområdet, på kortare 

säkerhetsavstånd kan industri eller småindustri 

förläggas.

Sosiaalinen ympäristö 

Asemakaavoitettavalla alueella ei ole asutusta, työpaikkoja 

eikä palveluita. 

3.1.4 Maanomistus 

Asemakaavoitettava alue on pääosin Vaasan kaupungin 

ja Mustasaaren kunnan omistuksessa. 

Vaasan puoleisesta alueesta noin 7 hehtaaria on yksityisessä 

omistuksessa. 

Maanomistuskartta. 



Social miljö 

Inom planområdet finns ingen bosättning, inga arbetsplatser 

och ingen service. 

3.1.4 Markägande 

Detaljplanläggningsområdet är i huvudsakligen 

Vasa stads och Korsholms kommun ägo. 

Av området på Vasas sida är cirka 7 hektar i privat 

ägo. 

Karta över markägoförhållandena. 

3.2 Suunnittelutilanne 3.2 Planeringssituation 

3.2.1 Maakuntakaava 3.2.1 Landskapsplan 

Alue on merkitty 11.4.1995 vahvistetussa Vaasan rannikkoseudun 

seutukaavassa pääosin taajamatoimintojen 

reservialueeksi (AR) ja 12.10.2010 vahvistetussa Pohjanmaan 

maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi 

(A). 

Området har i den 11.4.1995 fastställda regionplanen 

för Vasa kustregion utmärkts huvudsakligen 

som reservområde för tätortsfunktioner (AR) och i 

landskapsplanen för Österbotten som fastställdes 

12.10.2010 som område för tätortsfunktioner (A).

Kuva 3.4. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta, hyväksytty 

maakuntavaltuustossa 29.9.2008 ja vahvistettu 

ympäristöministeriössä 21.12.2010. 

3.2.2 Yleiskaava 

Alueelle on laadittu Vaasan ja Mustasaaren yhteinen 

Bölen osayleiskaava, joka on hyväksytty Vaasan kaupunginvaltuustossa 

ja Mustasaaren kunnavaltuustossa 

vuonna 2004. Osayleiskaavan lähtökohtana on pientalovaltainen 

rakentaminen. Osayleiskaavassa rakennuskortteleiden 

merkintänä on AP1 - uusi pientaloalue 

ja AK2 - pienkerrostalojen alue. 

Osayleiskaavan asukastavoite Böle II asemakaavan 

alueelle on noin 600 asukasta. Vaasan puolella koko 

Bölen mitoitusväkiluku on 3 650 asukasta ja mukaan 

lukien Mustasaaren osuus tavoite on 6 200 asukasta. 

Läntinen laaksoalue on merkitty MY/s - merkinnällä ja 

Böle I ja Böle II -alueiden väliset lietealtaat w - vesialueiksi. 

Laaksoalueen viereinen rinne on merkitty maa- 

ja metsätalousalueeksi MU. 



Bild 3.10. Utdrag ur landskapsplanen för Österbotten, 

godkänd av llandskapsfullmäktige 29.9.2008 och fastställd 

av miljöministeriet den 21.12.2010. 

3.2.2 Generalplan 

För området har den för Vasa och Korsholm gemensamma 

delgeneralplanen för Böle gjorts upp och godkänts 

av Vasas stadsfullmäktige och Korsholms kommunfullmäktige 

år 2004. Utgångspunkt för delgeneralplanen 

är småhusdominerat byggande. I delgeneralplanen 

är beteckningen för byggnadskvarteren AP1 – 

nytt småhusområde och AK2 – område för små flervåningshus. 

Invånarmålet enligt delgeneralplanen på detaljplaneområdet 

Böle II är ca 600 invånare. På Vasas sida är 

den dimensionerade folkmängden i hela Böle 3 650 

invånare och inklusive Korsholms andel är målet 6 200 

invånare. Det västra dalområdet har fått beteckningen 

MY/s och slambassängerna mellan Böle I och Böle II 

områdenan w - vattenområden. Sluttningen vid dalområdet 

har betecknats som jord- och skogsbruksområde 

MU.

. 

Kuva 3.5. Bölen osayleiskaavan asukastavoite 



Figur 3.14 Invånarmål enligt Böle delgeneralplan



Kuva 3.6. Bölen osayleiskaava Figur 3.13. Delgeneralplan för Böle

3.2.3 Asemakaava 

Böle II:n asemakaava on ollut esillä vuoden 2012 kaavoituskatsauksissa. 

Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Alue 

rajautuu etelässä Vaasan kaupungin Böle I asemakaava-alueeseen 

ja idässä Mustasaaren kunnan Svedenin 

asmakaavaan. 

Pohjoiseen jatkuu Bölen osayleiskaava-alue, jolle pientalorakentamista 

on tarkoitus jatkaa. 



3.2.3 Detaljplan 

Detaljplanen Böle II ingår i 2012 års planläggningsöversiktena. 

För området finns inga gällande detaljplaner. Området 

gränsar i söder till detaljplanen Böle I i Vasa stad och i 

öster till detaljplan Svedeni Korsholms kommun. 

Norrut fortsätter Böle delgeneralplaneområde, på vilket 

enligt planerna småhus ska byggas. 

Kuva 3.7. Ote Böle I:n asemakaavasta Figur 3.14 Utdrag ur detaljplanen för Böle I. 

3.2.4 Rakennusjärjestys 

Vaasan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 

KV:ssa 10.11.2003. 

Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 

kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx. 

3.2.5 Pohjakartta 

Asemakaavan muutosalueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen 

nro 1284 / 23.12.1999 mukainen 

ja vastaa kaavan laatimisajankohdan olosuhteita. 

3.2.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, 

päätökset ja selvitykset 

Asemakaavaa laadittaessa huomioidaan tarpeellisessa 

3.2.4 Byggnadsordning 

Vasa stads byggnadsordning har godkänts av fullmäktige 

10.11.2003. 

Korsholms kommuns byggnadsordning godkändes av 

kommunfullmäktige xx.xx.xxxx. 

3.2.5 Baskarta 

Grundkartan för detaljplaneändringsområdet stämmer 

överens med förordningen om planläggningsmätning 

nr 1284/23.12.1999 och motsvarar förhållandena vid 

tidpunkten för uppgörandet av planen. 

3.2.6 Planer, beslut och utredningar gällande 

planområdet 

Vid utarbetandet av detaljplanen beaktas i tillämplig

määrin seuraavat selvitykset ja päätökset: 

Ks. kohta 1.6 (Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, 

taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista). 



omfattning följande utredningar och beslut: 

Se punkt 1.6 (Förteckning över andra handlingar, bakgrundsutredningar 

och källmaterial som berör planen). 

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4 PLANLÄGGNINGSSKEDEN 

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 

Böle II muodostaa Bölen suuralueen toisen asemakaava-alueen. 

Bölen suuralueesta on tarkoitus kehittää 

noin 7 000 asukkaan Vaasan ja Mustasaaren kuntarajan 

ylittävä yhtenäinen palvelualue. Sen on tarkoitus 

vahvistaa ja kehittää kuntien olevaa palvelurakennetta. 

Alueen rakentuminen on Vaasan kaupungin ja Mustasaaren 

kunnan infran ja olevan palveluverkon hyödyntämisen 

kannalta tärkeä ja kaupungin ja kunnan monipuolisen 

pientalotonttitarjonnan kannalta välttämätön 

hanke. 

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat 

päätökset 

Vaasan kaupungin suunnittelujaosto päätti kokouksessaan 

xx.xx.2012 ja Mustasaaren kaavoitusinsinööri 

päätöksellään xx.xx.2012 valita Böle II:n alueen asemakaavan 

kaavoituskonsultiksi Sito Oy:n. 

4.1 Planläggningsbehov 

Böle II utgör det andraa detaljplaneområdet av storområdet 

Böle. Avsikten är att storområdet Böle utvecklas 

till ett enhetligt serviceområde med cirka 7 000 invånare 

över kommungränsen mellan Vasa och Korsholm. 

Avsikten är att det ska förstärka och utveckla kommunernas 

existerande servicestruktur. Bebyggandet av 

området är viktigt med tanke på Vasa stads och Korsholms 

kommuns infra och utnyttjandet av det existerande 

servicenätet och ett nödvändigt projekt med tanke 

på ett mångsidigt småhusutbud i staden och kommunen. 

4.2 Inledning av planläggningen och beslut 

Planeringssektionen i Vasa vid sitt sammanträde 

xx.xx.2012 och planläggningsingenjören i Korsholm i 

sitt beslut xx.xx.2012 beslöt att välja Sito Oy till planläggningskonsult 

för detaljplanen för området Böle II. 

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3 Deltagande och samverkan 

4.3.1 Osalliset 

Osallisia ovat alueen maanomistajien lisäksi kaikki ne, 

joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava 

saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset 

ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 

Kaava saattaa vaikuttaa seuraaviin ryhmiin: 

– kaava-alueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat 

– kaava-alueen ja sen vaikutusalueen asukkaat 

– kaava-alueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat 

ja maanviljelijät 

Viranomais- ym. tahot joita kuullaan kaavoituksen kuluessa: 

– kaupunginja kunnan asiantuntijaviranomaiset: katutoimi, 

kiinteistö- ja vihertoimi rakennusvalvonta, 

ympäristötoimi, kehittämistoiminto; 

– Pohjanmaan pelastuslaitos 

– Vaasan kihlakunnan poliisilaitos 

– muut viranomaiset ja julkiset liikelaitokset: Pohjanmaan 

ELY-keskus, Vaasan vesi Oy, Vaasan Läänin 

Puhelin Oy, Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähkö 

Oy/Kaukolämpö, Pohjanmaan liitto 

4.3.1 Intressenter 

Intressenter är områdets markägare och alla de vars 

boende, arbete eller övriga förhållanden avsevärt kan 

påverkas av planen samt de myndigheter och sammanslutningar 

vilkas verksamhet berörs av planläggningen. 

Följande grupper kan påverkas av planen: 

– markägarna inom planområdet och ägarna till de 

markområden som gränsar till området 

– invånarna inom planområdet och påverkningsområdet 

– näringsidkarna och jordbrukarna inom planområdet 

och påverkningsområdet 

Myndigheter och andra instanser som hörs vid planläggningen: 

– stadens och kommunens sakkunnigmyndigheter: 

gatusektorn, fastighets- och grönsektorn, byggnadstillsynen, 

miljösektorn, utvecklingsenheten; 

– Österbottens räddningsverk 

– polisinrättningen i Vasa härad 

– övriga myndigheter och offentliga affärsverk: Österbottens 

NTM-central, Vasa Vatten Ab, Vasa 

Läns Telefon Ab, Vasa Elektriska Ab, Vasa Elektriska 

Ab/Fjärrvärme, Österbottens förbund,

4.3.2 Vireilletulo 

Böle II:n asemakaavan vireille tulosta tiedotettiin vuoden 

2012 kaavoituskatsausten yhteydessä. 

Ilmoitus asemakaavahankkeen vireille tulosta sekä 

osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta 

kuulutettiin 19.5.2007. 

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 

Asemakaavan laatimisen vireilletulo ja osallistumis- ja 

arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettaminen 

kuulutetiin 2.6.2009. OAS oli nähtävillä Mustasaaressa 

3.6.–16.6.2009 ja Vaasassa 3.6.–16.6.2009 välisen 

ajan. Lisäksi hankkeesta tiedotettiin kirjeitse alueen 

maanomistajille ja rajanaapureille. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettiin sen 

nähtävillä olon aikana neljä mielipidettä. 

Täydennetään käsittelyn edetessä. 

4.3.4 Viranomaisyhteistyö 


4.4 Asemakaavan tavoitteet 

Maankäytön suuntaviivat on esitetty Bölen osayleiskaavassa, 

jonka yleistavoitteet on esitetty kohdassa. 

4.1 

Böle II:n kaava-alue muodostaa maisemarakenteeltaan 

vaativan kohteen, joka edellyttää sekä tonttien pihatilojen 

käsittelyltä ja rakennussuunnittelulta että julkisten 

tilojen sekä katutilojen suunnittelulta erityistä 

ammattitaitoa ja paneutumista. 

Vaasan kaupungin periaatteiden mukaisesti tavoitteena 

on paikalla syntyvien hulevesien käsittely alueen 

sisällä. Böle II:n alueella kiinnitetään erityistä huomiota 

siihen, ettei alueen ulkopuolelle kulkevien hulevesien 

määrä kasva nykyisestä. Alueella syntyvät hulevedet 

päätyvät lopulta Pukinjärveen (Infjärden), jossa on jo 

nykyään ongelmia tulvimisen kanssa. 

Kaava-alueella syntyvät ylijäämämaat pyritään hyödyntämään 

alueella. Ylijäämämaita voidaan hyödyntää 

esimerkiksi vahvistamaan alueen selänteitä/vedenjakajia 

tai käyttää vaikkapa meluntorjuntaan 

teiden varsilla. Tähän varataan kaavassa mahdollisuus, 

vaikka se ei syystä tai toisesta toteutuisikaan. 

Näitä ylijäämämaakohteita nimitetään Vaasassa maisemarakennuskohteiksi. 

Maisemarakennuskohde voi 

sijaita esimerkiksi Y-tontilla. Kohteen tulee sijaita kokonaisuudessaan 

yhdellä alueella esim. Y-tontilla tai 

katualueella. 

Asuntopoliittiset tavoitteet 



4.3.2 Anhängiggörande 

Att detaljplanen för Böle II är aktuell informerades i 

samband med planläggningsöversiktena för år 2012. 

Meddelandet om att detaljplanprojektet är aktuellt och 

att programmet för deltagande och bedömning är 

framlagt kungjordes 19.5.2007. 

4.3.3 Deltagande och samverkan 

Anhängiggörandet av planläggningen och framläggandet 

av programmet för deltagande och bedömning 

(PDB) till påseende kungjordes 2.6.2009. PDB fanns 

till påseende i Korsholm under perioden 3.6.– 

16.6.2009 och i Vasa under perioden 3.6.–16.6.2009. 

Utöver detta informerades planområdets och grannområdenas 

markinnehavare om projektet per brev. 

Fyra åsikter om programmet för deltagande och bedömning 

framfördes under påseendetiden. 

Kompleteras då behandlingen fortgår. 

4.3.4 Myndighetssamarbete 


4.4 Syftet med detaljplanen 

Riktlinjerna för markanvändningen presenteras i delgeneralplanen 

för Böle, vars generella mål presenteras 

i kapitel 4.1. 

Planområdet Böle I bildar ett med tanke på landskapsstrukturen 

krävande objekt, som förutsätter särskild 

yrkesskicklighet och extra insatser såväl vad gäller behandlingen 

och byggplaneringen av tomternas gårdar 

som planeringen av de offentliga rummen och gaturummen. 

Enligt Vasa stads principer är målet att dagvatten som 

bildas på området behandlas inom området. På Böle 

II:s område fästes extra uppmärksamhet till att dagvattenmängden 

utanför området inte växer från nuläget. 

Dagvatten inom området hamnar slutligen i Infjärd, 

som numera har problem med översvämning. 

Överskottmassorna som bildas på området strävas till 

att utnyttjas på området. Överskottsmassor kan utnyttjas 

till exempel till att förstärka områdets ryggar/vattendelare 

eller som bullerskydd vid vägarna. Till 

detta reserveras möjlighet i planen, fast det inte skulle 

förverkligas på grund av någon orsak. Dessa 

överskottsobjekt nämns som Vasas landskapsbyggnadsobjekt. 

Landskapsbyggnadsobjekt kan finnas till 

exempel på en Y-tomt. Objektet bör finnas sem helhet 

på ett område, t.ex. på Y-tomt eller gatuområde. 

Bostadspolitiska mål

Blöle II:n asemakaavan työohjelman mukaisesti ensisijainen 

tavoite on keskustaan tukeutuvan, asumistasoltaan 

ja viihtyisyydeltään korkeatasoisen asuntoalueen 

luominen. Suunnittelussa käytetään osayleiskaavan 

mitoituspohjaa, jota voidaan työn aikana tarkentaa. 

Alueen palvelukeskuksen rakenne tutkitaan. 

Ensisijaisena asuntopoliittisena tavoitteena on keskusta-alueisiin 

tukeutuvan, asumistasoltaan ja viihtyisyydeltään 

korkeatasoisen asuntoalueen luominen sekä 

tilavaraukseltaan ja toiminnoiltaan riittävän noin 6 000 

asukasta palvelevan lähipalvelukeskuksen tai vastaavien 

toimintojen sijoittaminen asemakaavoitettavalle 

alueelle. Lähipalvelukeskuksen asemakaavallisessa 

suunnittelussa on huomioitava mm., että alueelle 

suunniteltavat lähipalvelut on tarkoitettu sekä Vaasan 

kaupungin että Mustasaaren kunnan tarpeisiin. Lähipalvelut 

apu- ja pihatiloineen mitoitetaan alueen asukaspohja 

huomioiden sekä arvioidaan alueelle sijoitettavien 

mahdollisten liiketilojen määrä ja luonne. 

Vaasaan kuuluvien alueiden asemakaava-alueen mitoitustavoitteena 

on sijoittaa suunnittelualueelle noin 

150-250 asuntoa, joista pääosa erillispientalotonteille 

tai rakennustavaltaan yhtiömuotoisille AP-tonteille. Lisäksi 

tutkitaan pienimuotoisen kerrostalorakentamisen 

osoittamista palvelukeskuksen läheisyyteen sekä erilaisia 

alueen luonteeseen soveltuvia rakentamis- ja 

asuntoratkaisuja, jotka voisivat olla vaihtoehtoina tyypilliselle 

pientalorakentamiselle. 

Yleisjäsentely 

Asemakaavassa huomioidaan erityisesti alueen liittyminen 

Vaasan ja Mustasaaren kuntien katu- ja liikenneverkkoon 

sekä kaupungin viheraluejärjestelmään, 

jonka yleisperiaatteet on esitetty Vaasan yleiskaava 

2030:ssä ja siihen liittyvässä Vaasan viheraluejärjestelmä 

2030:ssä. Kaavaratkaisuissa kiinnitetään huomiota 

alueen maisemarakenteeseen ja vaihtelevaan 

topografiaan, joiden pohjalta luodaan alueen tulevalle 

rakenteelle ja kaupunkikuvalle ekologisesti kestävä, 

omaleimaisen ja korkeatasoinen hahmo. 

Kaavallisen ratkaisun tulee mahdollistaa myös vaiheittaisen 

rakentamisen. Asemakaavassa osoitetaan luontevat, 

turvalliset ja visuaalisesti mielenkiintoiset kulkuyhteydet 

Mustasaaren keskustaan ja muille kaavaalueeseen 

rajoittuville alueille. Liikenneyhteyksiä suunniteltaessa 

kiinnitetään huomioita julkisen liikenteen 

verkon luontevaan toteutukseen ja toimivuuteen. Alueen 

sisäisen viheraluejärjestelmän tulee sisältää kaava-aluetta 

ja sen lähialuetta palveleva ulkoilureitistö 

leikkipaikka- ja ulko-oleskeluvarauksineen ja huomioida 

alueen hulevesiratkaisut. 

Asemakaavassa sekä siihen liittyvässä rakennustapaohjeistossa 

huomioidaan kunnallistekniset ratkaisut, 

jäte-, energiahuolto (muuntajat), postinkanto, leikki- ja 

kohtauspaikat, mahdolliset uudet julkiset korttelialueet 

tai puistoalueet ja niiden mitoitus, rakentamisesta aiheutuvien 

ylijäämämaiden sijoittaminen ja hulevesien 



Det preliminära målet enligt arbetsprogrammet för detaljplanarbetet 

Böle II är att skapa ett med tanke på 

boendestandarden och trivseln högklassigt bostadsområde 

som stöder sig på centrum. Vid planeringen 

används delgeneralplanens dimensioneringsgrund 

som kan preciseras under arbetet. Områdescentrumets 

struktur skall granskas. 

Som det preliminära bostadspolitiska målet är skapande 

av ett bostadsområde som stöder sig på centrumområdet 

och som är från bostadsnivån och trivseln sett 

ett högklassigt bostadområde samt placering av ett tillräckligt 

närservicecentrum eller lika-artade funktioner 

som betjänar cirka 6 000 invånare på planläggningsområdet. 

I planeringen av närservicecentrumet måste 

beaktas bl.a. att områdets närservice är för både Vasa 

stads och Korsholm kommuns behov. Närservicen inkluderat 

hjälp- och gårdsområden dimensioneras så 

att bostadsbasen beaktas samt att möjliga affärslokalers 

mängd och karaktär beräknas. 

Dimensioneringsmål för bostäder på Vasas detaljplanerade 

områden är ca 150-200 bostäder, varav huvuddelen 

är på fristående småhustomter eller som 

byggform bolagsformade AP-tomter. Därtill undersöks 

placering av småskaligt höghusbyggande i närheten av 

servicecentrum samt olika till områdets karaktär passande 

byggnads- och bostadsformer, som skulle kunna 

vara alternativ till typiskt småhusbyggande. 

Allmän struktur 

I detaljplanen beaktas i synnerhet områdets anknytning 

till gatu- och trafiknätet i kommunerna Vasa och 

Korsholm samt till stadens grönområdesstruktur, vars 

allmänna principer har presenterats i generalplanen för 

Vasa 2030 samt i den anslutande grönområdessystem 

2030. I planlösningarna fästas uppmärksamhet på områdets 

landskapsstruktur och den växlande topografin, 

utgående från vilken skapas en för områdets kommande 

struktur och stadsbild ekologiskt hållbar, särpräglad 

och högklassig utformning. 

Den planmässiga lösningen för området bör vara sådan 

att den även är möjligt att bebygga området i flera 

skeden. I detaljplanen anvisas naturliga, trygga och 

visuellt intressanta förbindelser till Korsholms centrum 

och till övriga områden som gränsar till planområdet. 

Vid planeringen av trafikförbindelserna fästas uppmärksamhet 

på naturligt förverkligande av kollektivtrafiknätet 

och på dess funktionsduglighet. Områdes inre 

grönområdessystem bör innehålla fritidsrutter med 

lekplats- och utomhusvistelsereservationer som betjänar 

planeringsområdet och dess närområden samt 

beakta områdets dagvattenlösningar. 

Vid detaljplanläggningen och i bygganvisningarna i anslutning 

till den beaktas: de kommunaltekniska lösningarna, 

avfallsservicen, energiförsörjningen (transformatorer), 

postutbärningen, lek- och mötesplatserna, 

eventuella nya offentliga kvartersområden eller parkområden 

och dimensioneringen av dem, placeringen

puhdistaminen kosteikkojen avulla, kevyenliikenteen 

verkostot ja niiden muodostamat turvalliset ja toimivat 

yhteydet sekä alueen integrointi Vaasan ja Mustasaaren 

yhdyskuntarakenteeseen. 

Erityisesti kiinnitetään huomiota tonttikatujen visuaaliseen 

ilmeeseen ja mitoitukseen, jossa on huomioitava 

vieraspysäköinnin, keskitetyn postinkannon ja talvikunnossapidon 

tarpeet. 

Ympäristön laatu 

Asemakaavassa pyritään selkeästi muotoiltujen ja 

hahmotettavien paikkojen ja reittien luomiseen. Julkisten 

tilojen ja kulkuyhteyksien jäsentelyssä pidetään periaatteena 

puoliavointa verkkoa, joka sallii vaihtoehtoisia 

reittejä. Yksityisen, puolijulkisen ja julkisen tilan 

suhteeseen kiinnitetään erityistä huomioita. 

Rakennustapaohjeistossa huomioidaan korttelialueisiin 

ja mahdollisiin julkisiin tiloihin kuuluvat elementit, kuten 

kadun kalusteet, istutukset, jätehuollon tilat, muuntajat 

sekä muut laitteet ja varusteet sekä näiden tilantarve. 

Viheralueet ovat joko luonnonmukainen tai luonnontilaisia. 

4.5 Asemakaavaratkaisu ja tarkastellut vaihtoehdot 

4.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus 

Suunnitteluratkaisun lähestymistavaksi valittiin Böle I:n 

suunnittelun ja toteutuksen kokemusten pohjalta vaativan 

luonnonympäristön ehtoihin perustuva kaupunkirakenne. 

Kun asemakaavan luonnoksen korttelirakenne 

seuraa pitkälti alueen maisemarakennetta, jota rikkomatta 

ei asemakaavan perusjäsennöintiä voida suuresti 

muokata olevan maisemarakenteen puitteissa, 

tärkeimpinä kaavallisina vaihtoehtoina ovat lähinnä 

tonttien mitoitus ja katujen linjaukset sekä AO-, AP- ja 

AK-tonttien suhde kokonaisrakennusoikeudesta. 

Eräänä asuinympäristön laatuun vaikuttavana vaihtoehtoisena 

lähestymistapana voidaan lisäksi nähdä 

tuottajamuotoisten korttelialueiden (AP-tontit) tontinluovutusmenettely. 

Tavoitteena on kohteiden toteuttajien 

valitseminen sopivalla laatukilpailumenettelyllä. 

Alueen kaavoituksen pohjaksi laadittiin maankäyttörakenteen 

malli, josta työstettiin kolme vaihtoehtoa. Niissä 

tutkittiin alueen läpi kulkevan pääkokoojakadun 

vaihtoehtoisia reittejä sekä viheralueratkaisuja. 

Kaavaluonnoksessa alueen pääkokooja on sijoitettu 

kaava-alueen koillisreunalle siten, että asutus ja palvelut 

ovat kadun samalla puolella. Kaava-alueen keskelle 

on osoitettu lähivirkistys- ja urheilualue, joka liittyy jul- 



av överskottsmassorna från byggandet och rengöringen 

av dagvattnet med hjälp av våtmarker, lättrafikledsnätet 

och detrygga ocn funktionsdugliga förbindelser 

det bildar samt integreringen av området i Vasas och 

Korsholms samhällssstruktur. 

Det fästes speciell uppmärksamhet till tomtgatornas 

visuella utseende och dimensionering, där gästparkering, 

centraliserad postutdelning och vinteunderhållets 

behov beaktas. 

Miljöns kvalitet 

I detaljplanen eftersträvas klart utformade och gestaltbara 

platser och rutter. Principen för struktureringen av 

de offentliga rummen och trafikförbindelserna utgör ett 

halvöppet nät som tillåter alternativa rutter. Särskild 

uppmärksamhet fästas på förhållandet mellan enskilda, 

halvoffentliga och offentliga rum. 

I bygganvisningarna beaktas de element som hör till 

kvartersområdena och eventuella offentliga rum, såsom 

gatumöblemang, planteringar, avfallsutrymmen, 

transformatorer samt övriga anordningar och övrig utrustning 

liksom även det utrymme som behövs för 

dem. Grönområdena är antingen naturenliga eller i naturtillstånd. 

4.5 Planlösning och granskade alternativen 

4.5.1 Beskrivning av alternativen 

På grund av erfarenheter av Böle I områdets planering 

och realisering valdes som utgångspunkt för planeringslösningen 

en stadsstruktur baserad på den krävande 

naturmiljöns villkor. I och med att kvartersstrukturen 

i enlighet med detaljplaneutkastet i stor utsträckning 

följer områdets landskapsstruktur och den grundläggande 

struktureringen av detaljplanen inte i någon 

större utsträckning kan formas utan att den existerande 

landskapsstrukturen söndras, är de viktigaste planalternativ 

närmast tomtdimensionering och gatulinjerna 

samt förhållandet mellan AO-, AP- och AKtomter i den 

totala byggrätten. 

Som en alternativ hantering som påverkar kvaliteten 

på boendemiljön kan därtill ses tomtöverlåtelseförfarandet 

beträffande de kvartersområden (AP-tomterna) 

som förverkligas i yrkesmässig regi. Målet är att de 

som förverkligar objekten ska väljas genom ett lämpligt 

kvalitetskonkurrensförfarande. 

Till grund för planläggningen utarbetades en strukturell 

markanvändningmodell. Med utgångspunkt från modellen 

utarbetades tre alternativ i vilka dragningen av 

huvudmatarleden samt grönområdelösningar betraktades. 

I planutkastet anvisas områdets huvudmatarled på 

nordöstra kanten av planeområdet, så att bosättningen 

och service ligger på gatans samma sida. I mitten av

kisten palvelujen alueeseen. 

Osayleiskaavatasoiset tarkastelut 

Alueen osayleiskaavatasoisissa tarkasteluissa todettiin, 

että osayleiskaavan laajuustavoitteet olivat kohdallaan. 

Tavoite noin 600 asukkaan omakotivaltaisesta 

alueesta vastaa alueen luontaisia edellytyksiä. Myös 

pääjäsentely läpimenevän pääkokoojakadun varaan 

rakentuvasta kokonaisuudesta vahvistui tarkasteluissa, 

joskin maisema ja tavoiteltu taajamarakenne toivat 

mukanaan yksityiskohtien tarkentumista. 

Tarkasteluihin sisältyi osayleiskaava-alueen verkollinen 

tarkastelu, joka ei myöskään aiheuttanut muutoksia 

perusratkaisuun. 

Asemakaavan keskeiset ratkaisut 

Asemakaavaluonnoksessa tontit on istutettu karuun 


ominaiset biotoopit säilyisivät mahdollisimman 

yhtenäisinä ja laajoina ja muodostaisivat maisemarakenteellisesti 

jatkuvan luontotilan. Alueen luontaiset 

kosteikot on pyritty säilyttämään ja rakentaminen sijoitettu 

siten, että rakennetun ympäristön hulevedet voidaan 

palauttaa luontaisia reittejä hyväksi käyttäen 

luontoon ja säilyttää alueella veden luonnollinen kiertokulku. 

Suurmaisemalle tunnusomaiset avoimet laaksoalueet 

säilyvätm rakentamattomina. 

Tärkeintä oli löytää ratkaisu, joka asettuu hyvin maastoltaan 

vaihtelevaan pienipiirteiseen mittakaavaan ja 

hyödyntää alueen ominaispiirteitä. Hulevesien hallinnan 

mahdollisuudet on huomioitu jättämällä kosteikkopainanteet 

rakentamatta. 

Liikenteen ratkaisut 

Koko Bölen valmistuttua Uuden Bölentien kokonaisliikennemääräksi 

arvioidaan n. 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, 

josta pääosa on läpimenevää liikennettä. 

Böle I ja II kohdalla liikennemäärä on n. 3 700. Vuonna 

2030 Svedenintien liikennemäärä Bölestä etelään on 

arviolta noin 1 740 ajoneuvoa vuorokaudessa. Svedenintietä 

pitkin kulkee tavoitetilassa Böle II alueen läpi 

joukkoliikenneyhteys, joka palvelee alueen asukkaita. 

Keskeinen kysymys suunnittelussa on ollut tapa millä 

tonttikadut liittyvät kokoojakatuun ja miten poikittainen 

alueen sisäinen liikenne, varsinkin lasten risteävän 

pyöräily saadaan turvalliseksi. Tämä on erityisen tärkeätä 

koska alueelle on suunniteltu sekä kouluja että 

päiväkoti. 

Alueelliselle kokoojakadulle, Svedenintiellä ei ole suoria 

tontti- tai tonttikatuliittymiä. Isoimmat liittymät on 

esitetty toteutettavksi kiertoliittymin. Tämä lisää sekä 

liikenneturvallisuutta että liikenteen sujuvuutta. 



planområdet anvisas ett område förnärrekreation och 

idrott, som anslutar sig till området för allmän service. 

Granskningar på delgeneralplanenivå 

Vid granskningarna av området på delgeneralplanenivå 

konstaterades att målen för delgeneralplanens omfattning 

var i sin ordning. Målet med ett egnahemshusdominerat 

område med ca 600 invånare motsvarade 

de naturliga förutsättningarna i området. Också den 

huvudsakliga struktureringen med en helhet som 

grundar sig på en huvudmatarled befästes vid granskningarna, 

även om landskapet och den eftersträvade 

samhällsstrukturen medförde precisering i detaljerna. 

Granskningarna omfattade näten i delgeneralplanområdet, 

och denna granskning medförde inte heller några 

ändringar i den grundläggande lösningen. 

Centrala lösningar i detaljplanen 

I detaljplaneutkastet har tomterna placerats i den karga 

naturen i form av täta bebyggda band på så sätt att 

de för området typiska biotoperna bevaras så enhetliga 

och omfattande som möjligt och bildar ett kontinuerligt 

naturrum i landskapsstrukturen. Strävan har varit 

att bevara de naturliga våtmarkerna i området och 

byggandet har placerats så att dagvattnet från den 

byggda miljön kan återföras till naturen via naturliga 

rutter och så att vattnets naturliga kretslopp i området 

kan bibehållas. De för storområdets landskap typiska 

dalområdena förblir obebyggda. 

Viktigast är att hitta en lösning som sätter sig bra i den 

av terrängen varierande småskaliga skalan och utnyttja 

områdets specialdrag. Behärskning av dagvatten 

har uppmärksammas genom att lämna våtmarkens 

sänkor obebyggda. 

Trafiklösningar 

När hela Böle är klart, uppskattas den totala trafikmängden 

på matarleden omfatta ca 6 000 fordon per 

dygn, varav största delen är genomfartstrafik. Vid Böle 

I och II är trafikmängden ca 3 7000. År 2030 är Svedensvägens 

trafikmängd från Böle söderut cirka 1 740 

fordon i dygnet. Längs Svedenvägen går i det eftersträvade 

läget en kollektivtrafikförbindelse som betjänar 

områdets invånare igenom Böle II:s område. 

En central fråga har varit på vilket sätt tomtgatorna 

anknyter till matarleden och hur den tvärgående interna 

trafiken i området, i synnerhet barnens tvärgående 

cykelåkning, skall göras trygg. Detta är speciellt viktigt 

för det finns planerat både skolor och daghem på området. 

Den regionala matargatan, Svedenvägen har inga direkta 

tomtanslutningar eller anslutningar från tomtgator. 

De största anslutningarna har visats som trafikrondeller. 

Detta ökar både trafiksäkerheten och tarfikens 

smidighet.

Tonttikadut yhtyvät paikalliseen kokoojakatuun. Yksi 

tonttikaduista yhtyy Uuten Bölentiehen. 

Kevyen liikenteen verkostoon on panostettu suunnittelussa. 

Kokoojakaduilla kevyen liikenteen väylä kulkee 

kadun kummallakin puolelle. Kevyen liikenteen pääyhteyksillä 

kadun ylitykset tapahtuvat saarekkellisen suojatien 

kautta. Kevyen liikenteen yhteyksiä on esitetty 

myös puistojen ja viheralueiden kautta. 

Kortteli- ja tonttitason ratkaisut 

Korttelimuodostuksen keskeisenä lähtökohtana on ollut 

katujen linjaaminen siten, että tonteista voidaan johtaa 

hulevedet luontaisia reittejä oleviin tai luontaisesti 

syntyviin uusiin kosteikkoihin, joissa vedet joko palautuvat 

hydrologiseen kiertokulkuun tai joista ne viivyttäen 

jatkavat matkaansa alempiin imeytyspainanteisiin. 

Suurin osa tonteista rajautuu luontoalueeseen. Missä 

tämä ei ole ollut mahdollista, korttelialueen keskelle on 

osoitettu hulevesien imeyttämiseen tarkoitettu alue, joka 

samalla toimii korttelin leikkialueena. Pääosin nämä 

korttelit on muodostettu yhden tontin tiivismatalakortteleiksi. 

Omakotitonttien osalta on pyritty keskimäärin mahdollisimman 

isoihin tontteihin, mutta toisaalta myös ominaisuuksiltaan 

erityyppiseen rakentamiseen soveltuviin 

tontteihin. Kaavan tietoinen tavoite on isojen omakotitalojen 

rakentamisen mahdollistaminen kaupunkialueella. 

Tuottajamuotoiseen rakentamiseen tarkoitettujen APtonttien 

osalta kaava ohjaa erityyppiseen rakentamiseen 

ja toisistaan poikkeaviin asuntokokoihin määräämällä 

kortteleittain sallitun asuntojen lukumäärän. 

Rakennusoikeuden tarkastelu 

Alueen läheisyydestä kaupungin keskustaan sekä 

kaavataloudellisista lähtökohdista alueen tehokkuusluku 

on katsottu perustelluksi nostaa niin korkeaksi kuin 

ympäristölliset näkökohdat huomioonottaen on mahdollista. 

Kaikkien tonttien rakennusoikeus on vähintään 

e= 0,25 

Riittävien varasto- ja taloustilojen turvaamiseksi tonteille 

on määrätty erilliset lisärakennusoikeudet näihin tarkoituksiin. 

Kerrostalotontit alueen keskiosassa pääkokoojan varrella 

perustuvat vapaasti maisemaan sijoitettuihin pistetaloihin. 



Tomtgatorna ansluter sig till den lokala matargatan. En 

av tomtgatorna ansluter sig till Nya Bölevägen. 

I planeringen har satsats på lättrafiknätet. Vid matargatorna 

finns det en lättrafikled på båda sidorna av gatan. 

Vid lättrafikens huvudförbindelser sker övergången 

vid gatorna via en skyddsväg med centerrefug. 

Lättrafikförbindelser visas även genom parker och 

grönområden. 

Lösningar på kvarters- och tomtnivå 

En central utgångspunkt för kvartersbildningen har varit 

att gatorna ska ha en sådan sträckning att det är 

möjligt att från tomterna leda dagvattnet längs naturliga 

rutter till existerande eller nya naturliga våtmarker, 

där vattnet antingen återförs till det hydrologiska kretsloppet, 

eller från vilka de med fördröjning fortsätter till 

lägre infiltrationssänkor. De flesta tomterna gränsar till 

naturområdet. Där detta har varit omöjligt att ordna har 

i kvarterets mitt anvisats ett område för dagvatteninfiltrering 

som samtidigt fungerar som lekområde i kvarteret. 

Huvudsakligen har dessa kvarter bildats som kvarter 

med en tomt med tätt och lågt byggande. 

I fråga om egnahemstomterna har strävan varit så stora 

tomter som möjligt i genomsnitt, men samtidigt även 

tomter med egenskaper lämpliga för olika typer av 

byggande. Ett medvetet mål i planen är att göra det 

möjligt att bygga stora egnahemshus inom stadsområdet. 

Vad gäller AP-tomterna avsedda för byggande i yrkesmässig 

regi styr planen till olika typer av byggande 

och bostadshelheter som avviker från varandra genom 

att antalet tillåtna bostäder fastställs kvartersvis. 

Granskning av byggrätt 

På grund av områdets närhet till stadens centrum och 

de planmässiga utgångspunkterna har det ansetts motiverat 

att höja exploateringstalet för området så högt 

som det med beaktande av de miljömässiga utgångspunkterna 

är möjligt. Byggrätten på alla tomter är minst 

e= 0,25. 

För tryggande av tillräckliga förråds- och ekonomiutrymmen 

har separata tillbyggnadsrätter angivits för 

tomterna för dessa ändamål. 

Höghustomterna på områdets mittdel, vid huvudmatargatan 

baserar sig på punkthus som är fritt utsatta i 

landskapet.



Maisema-analyysi Landskpasanalys

Vaihtoehto 1 

Vaihtoehdossa 1 asemakaava-alueen liikentellinen 

ratkaisu Bölen alueen pääkokoojakadun osalta ja aluerakenne 

pohjautuu osayleiskaavaan. 

Virkistysreittiyhteydet on järjestetty Böle I:n suuntaan 

sekä alueen viereisille ulkoilureiteille ja maisematiloihin 

Kosteikot on otettu huomioon sisällyttämällä ne lähivirkistysalueisiin. 

Mustasaaren puolen asunto- ja palvelukorttelit ovat 

osayleiskaavan mukaisia. 



Alternativ 1 

I alternativ 1 baserar sig detaljplanens trafikmässiga 

lösning vid Böles huvudmatargata samt områdets 

struktur på detaljplanen. 

Friluftsrutterna har ordats mot Böle I samt till närliggande 

friluftsrutter och landskapsområden. 

Våtmarken har bektas genom att bevara dem i närrekreationsområdena. 

På Korsholms sida är bostads- och servicekvarteren 

enligt delgeneralplanen.

Vaihtoehto 2 

Vaihtoehdossa 2 Bölen alueen pääkokooja on sijoitettu 

nykyisen ojan varteen kaava-alueen koillisreunalle. 

Ratkaisu mahdollistaa asuntoalueen sisälle laajan 

puistoalueen, joka liittyy vieressä sijaitseviin koulun ja 

päiväkotiin ja muihin palveluihin. 

Virkistysreitit liittyvät Böle I:n lähivirkistysalueisiin ja 

ympäröivien alueiden ulkoirureitteihin ja maisematiloihin. 

Kosteikot sisältyvät lähivirkistysalueisiin kuten 

vaihtoehdossa 1. 


osayleiskaavan mukaisia 



Alternativ 2 

I alternativ 2 har Böles områdes huvudmatargata placerats 

invid det nuvarande diket på planläggningsområdets 

nordöstra sida. 

Lösningen möjliggör ett stort parkområde inom bostadsområdet, 

som förenas till närliggande skola, daghem 

och annan service. 

Friluftsrutterna förenas till Böle I:s närrekreationsområden 

och närliggande områdens friluftsrutter och 

landskapsområden. Våtmarken inkluderas i närrekreationsområden 

som i alternativ 1. 


enligt delgeneralplanen.

Vaihtoehto 3. 

Vaihtoehdossa 3 pääkokoojan linajus on kaava-alueen 

koillisreunassa kuten vaihtoehdossa 2. Samalla on tutkittu 

sormimaisia katu- ja puistoratkaisuja asuntoalueen 

sisällä. 

Virkistysyhteydet on järjestetty ulkoilureiteille ja ympäröiville 

metsä- ja peltoalueille. Kosteikot sijoittuvat virkistysalueille 

kuten muissakin vaihtoehdoissa. 


osayleiskaavan mukaisia. 

4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi ja vertailu 

Asemakaavan vaikutusten kuvaus koskee pääosin kaikkia 

vaihtoehtoja. Vaikutukset on kuvattu tarkemmin kohdassa 

5.3. Vaikutusten kuvauksessa ja vertailussa tuodaan 

esiin erityisesti vaihtoehtojen välisiä eroja. 

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 

Bölen jatkoalueiden rakentumisen myötä alue tulee olemaan 

osa Bölen tulevaa suuraluetta. Böle II asemakaavan 

alue ei ole ennestään asuttu. 

Böle on perinteisesti ollut haja-asutusaluetta, joka levittäytyy 

teiden varteen. 1990-luvulla kiinnostus Böleen Uu- 



Alternativ 3. 

I alternativ 3 är huvudmatargatans linje på planläggningsområdets 

nordöstra sida enligt alternativ 2. 

Samtidigt har undersökts fingerilika gatu- och 

parklösningar inom bostadsområdena. 

Friluftsförbindelserna har ordnats på friluftsrutterna 

och på omgivande skogs- och åkerområden. Våtmarken 

inkluderas i rekreationsområden som i de 

andra alternativen. 


enligt delgeneralplanen. 

4.5.2 Bedömning och jämförelse av alternativens 

konsekvenser 

Konsekvensbeskrivningen gäller i huvudsak samtliga 

alternativ. Konsekvenserna beskrivs noggrannare i 

avsnitt 5.3. Vid beskrivningen och jämförelsen av 

konsekvenserna lyfts skillnaderna mellan alternativen 

fram. 

Inverkan på människors levnadsförhållanden 

och livsmiljö 

I och med den fortsatta utbyggnaden av områdena i 

Böle blir området en del av det framtida storområdet 

Böle. Detaljplaneområdet Böle II har ingen bosättning 

sedan tidigare. 

Till de nya egnahemsområdena förväntas framför

siin omakotitaloihin odotetaan asettuvan ennen muuta 

lapsiperheitä. Tuottajamuotoisen rakentamisen tonteille 

oletetaan syntyvän asuntotyyppejä muitakin väestöryhmiä 

varten. 

Kemiran tehdasalue 

Kemiran onnettomuusvaaraa koskevassa muistiossa 

(ks. kohta 3.1.3.9) todetaan: “Kemiran alueen läheisyyteen 

700 metrin säteellä, iso savupiippu keskipisteenä, ei 

saa sijoittaa asutusta. Lisäksi vallitsevien tuulensuuntien 

takia ei Kemiran alueen pohjoispuolelle saisi sijoittaa 

asutusta näinkään lähelle, varsinkin ottaen huomioon 

tehdasalueen laajentumisvaraukset pohjoisosassa aluetta. 

Asutuksen etäisyys pohjoisen suuntaan tulee olla vähintään 

1000 metriä. Pääperiaatteena voidaan pitää toimintojen 

hierarkkista sijoittamista varoetäisyyksille eli 

mahdollisimman kaukana riskialueista tulee sijaita päiväkodit, 

asuinkerrostalot ja suuria kokoontumistiloja sisältävät 

rakennukset, lyhyemmille varoetäisyyksille voidaan 

sijoittaa teollisuutta/pienteollisuutta.” 

Asemakaava-alueen korttelit sijaitsevat yli 1 000 metrin 

etäisyydellä Kemiran savupiipusta ja täyttävät näin ollen 

asetetut etäisyysvaatimukset. 

Kemiran tehdasalueen sijainti asemakaava-alueeseen 

nähden 

Vaikutukset maa- ja kallioperään, pinta- ja 

pohjavesiin sekä ilmaan ja ilmastoon. 

Korttelialueiden sekä liikenneväylien kohdalla maan pinta 

muokataan kokonaan uudestaan, jolloin maa- ja kallio- 



allt barnfamiljer. På de tomter där byggandet sker i 

yrkesmässig regi förväntas bostadstyper skapas 

även för andra befolkningsgrupper. 

Kemiras fabriksområde 

I en promemoria (se punkt 3.1.3.9) om fara för 

olycka vid Kemira konstateras att bebyggelse inte får 

förläggas i närheten av Kemiras område inom en radie 

av 700 meter med den stora skorstenen som 

mittpunkt. Därtill borde på grund av rådande vindriktningar 

bebyggelse inte förläggas ens så nära norr 

om Kemiras område, i synnerhet med tanke på reserveringarna 

för utvidgning av fabriksområdet i norra 

delen av området. Avståndet till bebyggelse i 

nordlig riktning bör vara minst 1000 meter. Huvudprincipen 

kan anses vara en hierarkisk placering av 

verksamhet på säkerhetsavstånd, vilket innebär att 

daghem, bostadsvåningshus och byggnader med 

stora samlingsutrymmen placeras på så långt avstånd 

som möjligt från riskområdet, på kortare säkerhetsavstånd 

kan industri/småindustri förläggas. 

Detaljplaneområdets kvarter är belägna på över 100 

meters avstånd från Kemiras skorsten och uppfyller 

sålunda de fastställda avståndskraven. 

Kemiras fabriksområdes läge i förhållande till 

detaljplaneområdet 

Inverkan på jordmånen och berggrunden, yt- och 

grundvattnet samt luften och klimatet. 

Markytan i kvartersområdena och vägområdena 

jämnas, vilket medför att jordmånen och berggrun-

perä muuttuu leikkausten ja täyttöjen kohdalla. Maa- ja 

kallioperässä ei kuitenkaan ole suojeluarvoja. Kadut, rakennukset 

ja puiden poistuminen muuttavat pienilmastoa. 

Vesistöt ja vesitalous 

Hulevesien johtaminen painanteiden kautta kosteikkoihin 

ja puroihin rikastaa maisemakuvaa ja luontoa ja tuo vettä 

kasvillisuuden käyttöön. 

Vaihtoehtojen välillä ei ole näiden tekijöiden suhteen 

olennaisia eroja. 

Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon 

monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 

Alueen rakentuessa kaavan mukaisesti rakentaminen 

muuttaa maisemaa ja luonnonympäristöä. Rakennuskorttelit 

ja kadut rakennetaan pääosin metsämaille, joten 

suuri osa puustosta kaadetaan. Korttelialueiden sekä liikenneväylien 

kohdalla maan pinta muokataan. Alue on 

kivistä ja osittain kallioista, ja siksi raivaus-, maanrakennus- 

ja louhimistyöt muuttavat luonnonolosuhteita perusteellisesti. 

Selvitysten yhteydessä ei kuitenkaan ole tullut 

esiin kohteita, jotka luonnonsuojelun kannalta olisivat 

vaalittavia. 

Luonnon monimuotoisuus 

Luonnon monimuotoisuus lisääntyy etenkin pienvesien ja 

noromiljöiden ansiosta. Mikäli avoimia laaksotiloja hoidetaan 

niittyinä, se lisää luonnon monimuotoisuutta sekä 

niittyalueilla että etenkin metsien ja niittyjen vaihettumisvyöhykkeessä. 

Vaihtoehtojen välillä ei ole näiden tekijöiden suhteen 

olennaisia eroja. 

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, 

yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 

Alueen rakentaminen on osa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. 

Asemakaavan tavoitteena on tuoda omakotiasumista 

suosivia väestöryhmiä lähemmäs kaupungin 

keskustaa. 

Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, 

kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 

Böle Ii asemakaava-alueen edustaman uuden kaupunginosan 

kaupunkikuvaa leimaa sen rakentuminen karuhkon 

ja pienpiirteisen maiseman ehdoilla. Asemakaavan 

tontit on istutettu karuun luontoon tiiviinä rakennettuina 

nauhoina siten, että alueelle ominaiset biotoopit 

säilyisivät mahdollisimman yhtenäisinä ja laajoina ja 

muodostaisivat maisemarakenteellisesti jatkuvan luontotilan. 

Alue jäsentyy omaksi rajatuksi osakseen kaupunkia, joka 

alkaa Kivihaantien ja Pohjolankadun yhtymäkohdasta 



den ställvis förändras. Jordmånen och berggrunden 

saknar dock skyddsvärde. Gatorna, byggnaderna 

och skogsavverkningen påverkar mikroklimatet. 

Vattendrag och vattenhushållning 

Avledningen av dagvattnet via svackorna till våtmarkerna 

och bäckarna berikar landskapsbilden och naturen 

och förser vegetationen med vatten. 

Ifråga om ovanstående uppvisar alternativen inga 

väsentliga skillnader. 

Inverkan på floran och faunan, naturens 

mångfald och naturresurserna 

Då området byggs enligt planen förändras landskapet 

och naturmiljön. Byggnadskvarteren och gatorna 

byggs huvudsakligen på skogsmark, så största delen 

av trädbeståndet avverkas. Markytan i kvartersområdena 

och vägområdena bearbetas. Området är 

stenigt och består delvis av berg, och därför förändrar 

avverknings-, markbygge- och brytningsarbeten 

naturförhållandena grundligt. Under utredningarna 

har inte framkommigt objekt som skulle vara värda 

att bespara enligt naturskyddets aspekt. 

Naturens mångfald 

I synnerhet tack vare de mindre vattendragen och 

miljön i svackorna ökar naturens mångfald. Såvida 

de öppna dalområdena underhålls som ängar ökar 

naturens mångfald på ängsområdena och i synnerhet 

i skogarnas och ängarnas övergångszoner. 

Ifråga om ovanstående uppvisar alternativen inga 

väsentliga skillnader 

Inverkan på områdes- och samhällsstrukturen, 

samhälls- och energiekonomin samt trafiken 

Byggandet av området är en del av strävan att förtäta 

samhällsstrukturen. Syftet med detaljplanen är att 

föra befolkningsgrupper som föredrar egnahemsboende 

närmare stadens centrum. 

Inverkan på stadsbilden, landskapet, kulturarvet 

och den bebyggda miljön 

Stadsbilden i den nya stadsdelen Böle II i detaljplaneområdet 

präglas av att byggandet sker på det karga 

och småskaliga landskapets villkor. I detaljplanen 

har tomterna placerats i den karga naturen i form av 

täta bebyggda band på så sätt att de för området typiska 

biotoperna bevaras så enhetliga och omfattande 

som möjligt och bildar ett kontinuerligt naturrum i 

landskapsstrukturen. 

Området bildar en egen avgränsad del av staden 

som börjar där Stenhagavägen och Pohjolagatan

ja jatkuu Böle I:n asuntoalueena. 

Asemakaava-alueen lähivirkistysalueiksi merkityt osat 

jatkavat Vaasan viherverkkoa yleiskaavan mukaisesti. 

Korttelit on lisäksi ratkaistu siten, että pääosasta tontteja 

on välitön pääsy virkistysalueille. Alueen virkistysalueiden 

kautta kulkee mm hiihtolatu ja virkistysreitit. Koko 

aluetta leimaa luonnonläheisyys. 

Liikenne 

Bölen alue kytkeytyy välittömästi alueen kokoojaväylästöön, 

jota myös mahdollinen joukkoliikenne käyttää. Tämä 

luo edellytykset sille, että iso osa alueen matkoista 

olisi joukkoliikennematkoja. Joukkoliikenteen järjestämisen 

edellytykset ovat hyvät myös sen johdosta, että laajan 

alueen katuverkko mahdollistaa rengaslinjojen muodostamisen. 

Alueen läpi kulkeva rengasmainen kokoojakatu luo hyvät 

liikenteelliset edellytykset. Kokoojakadun ajonopeudet 

pysyvät turvallisuuden kannalta riittävän alhaisina liittymäjärjestelyillä, 

jotka samalla turvaavat jalankulkijoiden 

ja pyöräilijöiden kadunylitykset. 

Tonttikaduilla kapea päällystetty ajorata ja ajolinjojen 

mutkittelu hillitsee ajonopeuksia ja turhaa läpikulkua. 

Tonttikaduilla on pysäköinti sallittu kadun varteen. Myös 

tämä hidastaa ajonopeuksia kadun kaventuessa pysäköidyjen 

autojen kohdalla. 

Kokoojakadun molemmin puolin kulkeva kevyen liikenteen 

väylä vähentää kadun ylitystarvetta alueen sisäisillä 

matkoilla. Kytkentä kaupungin ja kaupunkiseudun kevyen 

liikenteen verkostoon on hyvä. Tonttikaduilla, joissa 

on kerros- tai rivitaloasumista on esitetty jalankulkuväylä 

asutuksen puolle. 

Tekninen huolto 

Kuten alue muiltakin osin, kaikki tekninen infrastruktuuri 

on uudisrakentamista. Katujen linjaus on suunniteltu siten 

että viemäri- ym. johtoja voidaan rakentaa mahdollisimman 

vähän luontoon kajoten. Tarkoitus on rakentaa 

viemärit mahdollisimman ylös. Kokoojaviemäri ja runkovesijohto 

kulkevat alueen pohjoisosan läpi. 

Alueelle tulee sijoitettavaksi noin 6 kpl puistomuuntajia, 

joille on varattu tarvittavat paikat asemakaavassa. 

Hulevesien johtamista on käsitelty muualla tässä selostuksessa. 

Maisemarakenne, maisemakuva 

Rakennettavan alueen maisemakuva muuttuu metsästä 

ja osin pelloista rakennetuksi ympäristöksi. Viheralueilla 

maisemakuva muuttuu luonnonympäristöstä kulttuurivaikutteisemmaksi. 

Viheralueiden osalta maisemarakenne 

muuttuu eniten ylijäämämassojen läjitysalueilla. Täytöt 



möts och fortsätter som Böle I bostadsområde. 

De delar av detaljplaneområdet som anvisats som 

närrekreationsområden bildar en fortsättning på Vasas 

grönområdesnät i enlighet med generalplanen. 

Kvarterslösningarna är dessutom sådana att största 

delen av tomterna har direkt förbindelse till rekreationsområdena. 

Genom rekreationsområdena i området 

går bl.a. skidspår och rekreationsleder. Hela 

området präglas av en närhet till naturen. 

Trafik 

Böleområdet är direkt anslutet till områdets matarledsnät, 

som även eventuell kollektivtrafik kommer 

att utnyttja. Det här skapar även förutsättningar för 

att en i genomsnitt större del av de resor som görs 

till och från området sker med kollektivtrafik. Förutsättningarna 

för ordnande av kollektivtrafik är goda 

också därför att gatunätet i det vidsträckta området 

möjliggör rundlinjer. 

Matarleden som ringformat sträcker sig genom området 

skapar goda trafikmässiga förutsättningar. Med 

tanke på säkerheten hålls hastigheten på matarleden 

tillräckligt låg med anslutningsregleringar, vilket 

samtidigt medför att det blir tryggare för fotgängare 

och cyklister att korsa gatan. 

En smal belagd körbana och slingrande körlinjer 

dämpar hastigheterna på tomtgatorna och minskar 

onödig genomfart. På tomtgatorna är parkering tillåtet 

långs med gatan. Även detta sänker hastigheterna 

då gatan blir smalare vid de parkerade bilarna. 

På matargatans bägge sida går en lättrafikled som 

minskar behovet av att gå över gatan på interna resor. 

Kopplingen till stadens om stadsregionens lättrafiknät 

är bra. På tomtgatorna där det finns hög- och 

radhus har visats en gångled på bosättningens sida. 

Teknisk försörjning 

Liksom området i övrigt utgör även all teknisk infrastruktur 

nybyggande. Gatornas sträckningar har planerats 

så att avlopps- o.d. ledningar kan byggas så 

att så få ingrepp i naturen som möjligt behöver göras. 

Avsikten är att avloppen byggs så högt upp som 

möjligt. Samlingsavloppet och vattenleden 

På området placeras ca 6 parktransformatorer, för 

vilka platser reserverats i detaljplanen. 

Avledningen av dagvattnet har behandlats på ett annat 

ställe i denna beskrivning. 

Landskapsstruktur, landskapsbild 

Landskapsbilden i det område som ska bebyggas 

ändras från skog delvis från åkrar till byggd miljö. På 

grönområdena förändras landskapsbilden från naturmiljö 

till mer kulturinfluerad miljö. För grönområ-

ohjataan paikoille, missä ne vahvistavat selänteitä. 

Laaksojen hoitaminen niittyinä selkeyttäisi maisemarakennetta. 

Mikäli niityt kasvavat umpeen, maiseman tilarakenne 

ei hahmotu alueella liikkuvalle yhtä helposti, tosin 

luontainen puulajisuhde (laaksojen lehtipuuvaltaisuus 

ja selänteiden havupuuvaltaisuus) tuo maisemarakennetta 

esiin. 

Havainnepiirros 

4.5.3 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 

Suunnittelun ohjausryhmässä valittiin jatkosuunnittelun 

pohjaksi vaihtoehto 2, jonka viheralue- ja liikenneratakaisun 

katsottiin parhaiten luovan edellytykset kaavan 

tavoitteiden toteutumiselle. 

Valittua vaihtoehtoa kehitettäessä otettiin huomioon 

myös kahden muun vaihtoehdon vahvoja puolia. 



denas del förändras landskapsstrukturen mest på de 

platser som reserverats för uppläggning av 

överskottsmassor. Fyllandsmassorna anvisas till sådana 

platser där de stärker åsarna. 

Om dalarna kunde underhållas som ängar skulle det 

förtydliga landskapsstrukturen. Om ängarna växer 

igen är det inte lika lätt för en som rör sig i området 

att gestalta rumsdispositionen, även om landskapsstrukturen 

framhävs av det naturliga förhållandet 

mellan trädarterna (lövträdsdominansen i dalarna 

och barrträdsdominansen på åsarna). 

Illustration 

4.5.3 Val av detaljplan samt motivering 

I planeringens styresgrupp valdes alternativ 2 som 

grund till fortsatt planering. Dens grönområdes och 

trafiklösningar ansågs bäst medföra sådana förutsättningar 

som behövs för att planens mål förverkligas. 

Vid utvecklingen av det valda alternativet beaktas 

även de starka sidorna i de andra alternativen.

4.5.4 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 

Asemakaavaluonnos 


Asemakaavaehdotus 


4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 

Täydennetään taulukko käsittelyn edetessä. 



4.5.4 Åsikter och åsiktsbeaktande 

Detaljplanutkast 


Detaljplanförslag 


4.5.5 Planläggningsskeden och beslut 

Tabellen kompletteras då behandlingen fortgår. 

Päivämäärä Kuvaus Datum Beskrivning 

xx.xx.20xx Asemakaavan laatimispäätös Mustasaaren 

suunnittelujaostossa 

xx.xx.20xx Asemakaavan laatimispäätös Vaasan 

suunnitteliujaostossa 

17.4.2012 

19.4.2012 

Konsultin valinta Vaasan suunnittelujaostossa 

Konsultin valinta Mustasaaren kaavoitusinsinöörin 

toimesta 

2.7–5.8.2012 OAS nähtävillä Mustasaaressa 

2.-16.10.2012 OAS nähtävillä Vaasassa 

27.11.2012 Asemakaavaluonnoksen käsittely Vaasan 

ja Mustasaaren kaupunkisuunnittelujaostoissa 

xx.xx.2012 Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta 

xx.xx.20xx Beslut om planläggningen i Korsholms 

planeringssektion 

xx.xx.20xx Beslut om planläggningen i planläggningssektionen 

i Vasa 

17.4.2012 

19.4.2012 

2.7–5.8.2012 

2.-16.10.2012 

Beslut om valet av konsult i planläggningssektionen 

i Vasa 

Beslut om valet av konsult avplanläggningsingenjören 

i Korsholm 

PDB framlagt till påseende i Korsholm 

PDB framlagt till påseende i Vasa 

27.11.2012 Behandling av detaljplaneutkastenti i 

planeringssektionerna i Vasa Och Korsholm 

xx.xx.2012 Kungörelse om att planutkastet finns till 

påseende 

5.-20.12.2012 Asemakaavaluonnosnähtävillä 15.6.–14.7.2009 Planutkastet framlagda till påseende 

xx.xx.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely Vaasan 

kaupunkisuunnittelujaostossa 

xx.xx.2013 Asemakaavaehdotuksen käsittely Mustasaaren 

suunnittelujaostossa 

xx.xx.2013 Behandling av planförslaget i stadsplaneringssektionen 

i Vasa 

xx.xx.2012 Behandling av planförslaget i planeringssektionen 

i Korsholm 

xx.xx.–.xx.xx.2013 Asemakaavaehdotus nähtävillä xx.xx.–.xx.xx.2013 Detaljplaneförslaget till påseende 

xx.xx.2013 Asemakaavan hyväksyminen xx.xx.2013 Godkännande av detaljplanen 

5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 5 BESKRIVNING AV 

DETALJPLANUTKASTET 

Tässä kappaleessa on asemakaavakarttaan ja - 

määräyksiin valmistelun viime vaiheessa tehdyistä tarkistuksista 

johtuvia pieniä epätarkkuuksia tekstissä ja 

liitekuvissa. 

Asemakaavakartan pienennös sivulla 50 sekä kaavamääräykset 

sivuilla 53-54 vastaavat luonnosvaiheen 

kuulemista varten valmisteltua karttaa ja määräyksiä. 

I detta kapitlet finns små inexaktheter i texten och i bilderna 

som beror på att det i sista skedet har gjorts 

granskningar i detaljplankartan och -bestämmelserna. 

Detaljplanens förminskning på sidan 50 samt planbestämmelserna 

på sidorna 53-54 svarar kartan och bestämmelserna 

som gjorts för hörandet i utkastskedet.



5.1 Kaavan rakenne 5.1 Planstruktur 

5.1.1 Mitoitus 

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaava-alueen mitoitus. 

Tarkemmat tiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa. 

Böle II:n asemakaavan mitoitus 

− Asemakaava-alueen laajuus 49 ha 

− Asukaslukutavoite noin 650 asukasta 

Osa-alueiden laajuustiedot, m2 

Asemakaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 

100 000 kem 2 .Asuinrakennusoikeutta on AO-tonteilla 

noin 57500 ja AP-tonteilla noin 17500 kem 2. 

5.1.1 Dimensionering 

I följande tabell visas planområdets dimensionering. 

Mer detaljerade uppgifter finns i uppföljningsformuläret. 

Dimensionering av detaljplanen för Böle II 

- Detaljplaneområdets areal 49 ha 

- Mål för invånarantalet cirka 650 invånare 

Arealuppgifter för delområdena, m2 

Den totala byggrätten på detaljplaneområdet är ca. 

100 000 m 2 vy. Bostadsbyggrätten är ca. 57 500 m 2 vy 

på AO-tonterna och 17 500 m 2 vy på AP-tomterna.

Keskeiset laajuustiedot 

Tonttien autopaikkavaatimus 

Alueen tonttikaduille luonteenomaista on, että niillä on vain rajallinen 

mahdollisuus yleiseen pysäköintiin. Tontteihin kohdistuu 

tästä syystä normaalia suurempi pysäköinnin järjestämisen 

paine. Tonttien pysäköintivaatimus on tästä johtuen tavanomaista 

kovempi. Niin AO- kuin AP- kortteleissa edellytetään 

kaksi autopaikka asuntoa kohden. 

AK-kortteleissa edellytetään yksi autopaikka 80 kem 2 kohti. 

5.1.2 Palvelut 

Alueen pohjoisosaan Y-korttelialueellle sijoittuu päiväkoti ja 

ala-asteen koulu ja tarvittavia muita julkisia palveluja. Mahdollisen 

palvelukeskusken yhteyteen voidaan sijoittaa myös palveluasutoja. 

Kaava-alueen itäosassa Mustasaaren puolella on PLkorttelialuevaraus 

lähipalveluja varten. 

5.2 Aluevaraukset - Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden 

toteutuminen 

Asemakaavan luonnoksen kaupunkikuvalliset ja maisemalliset 



Centrala arealuppgifter 

Bilplatskrav för tomterna 

Kännetecknande för tomtgatorna på området är att det endast 

finns en begränsad möjlighet till allmän parkering på 

dem. På grund av detta riktas större tryck än vanligt på 

tomtparkeringsarrangemangen. Därför är parkeringsnormen 

för tomterna strängare än normalt. Såväl i AO- som i 

AP-kvarteren förutsätts två bilplatser per bostad. 

I AK-kvarteren förutsätts en bilplats för varje 80 vym2. 

5.1.2 Service 

På områdets norra sida placeras i Y-kvartersområdet ett 

daghem och skola samt annan offentlig service. Invid en 

nöjlig servicecentral kan placeras även servicebostäder. 

På planområdets östra sida finns en PL-kvartersreservation 

för närservice. 

5.2 Områdesreservering - Uppnåendet av målen 

för miljöns kvalitet 

Detaljplaneutkastets stadsbildsmässiga och landskapsmässiga 

mål samt grundläggande struktur

tavoitteet sekä perusrakenne 

Alueen ratkaisujen keskeinen lähtökohta on paikallisten luonto-olojen 

korostettu huomioiminen sekä veden luontaiseen 

kiertokulkuun perustuva hulevesien paikallinen palauttaminen 

tähän kiertokulkuun. 

Asemakaavan korttelirakenne noudattaa alueen luonnonmuotoja 

ja -olosuhteita. Tontit on istutettu karuun luontoon tiiviinä 

rakennettuina nauhoina siten, että alueelle ominaiset biotoopit 

säilyisivät mahdollisimman yhtenäisinä ja laajoina ja muodostaisivat 

maisemarakenteellisesti jatkuvan luontotilan. Alueen 

luontaiset kosteikot on pyritty säilyttämään ja rakentaminen 

sijoitettu siten, että rakennetun ympäristön hulevedet voidaan 

palauttaa luontaisia reittejä hyväksi käyttäen luontoon ja säilyttää 

alueella veden luonnollinen kiertokulku. Suuralueen maisemarakenteelle 

tunnusomaiset laaksotilat säilyvät rakentamattomina. 

Katuympäristö 

Tavoitteena on, että alueen tonttikadut rakennettaisiin luonnon 

hengessä. Rakennettu katu ulottuu tontin rajaan tai aitaan asti. 

Kadut ja tontit ovat karun kiviseen metsämaisemaan upotettuja 

keitaita, joiden laajennuksia ja aukioita on tarkoitus hyödyntää 

erilaisiin oleskeluaktiviteetteihin. Pihakatujen pintavedet 

osin imeytetään imeyttävillä pintarakenteilla ja muilta osin johdetaan 

takaisin maaston kosteikkoihin. Missä tarpeen rakennetaan 

lähimpään kosteikkoon johtava hulevesiviemäri. 

Kokoojakadun luonne puurioveineen on puistokatu. Myös kokoojakadun 

hulevedet imeytetään ensisijaisesti kadun välittömässä 

lähiympäristössä ja tarvittavilta osin johdetaan viivytysrakentein 

lähimpään mahdolliseen kosteikkoon, imeytyspainanteeseen 

taikka -altaaseen. 

Alueen mitoitus ja asumisen vaihtoehdot sekä tontti- ja kortteliratkaisut 

Böle II:n asemakaava-alueella saavutetaan luontevasti 

osayleiskaavan mukaiset määrälliset asuntotavoitteet riippumatta 

siitä, painotetaanko toteutuksessa perinteistä erillispientalorakentamista 

vai yhtiömuotoisesti toteutettavia tiivismatalaratkaisuja. 

Alueen kokonaisrakenteen kannalta on pidetty 

tarkoituksenmukaisena ratkaisuna tuottajamuotoisten tiivis-matala 

ratkaisujen sekä erillispientalojen rinnakkain eloa, 

kuitenkin erillispientaloja painottaen. 

Tontit/rakennuspaikat rajautuvat yleensä yhdeltä reunaltaan 

koskemattomaan luontoon ja toiselta reunaltaan rakennettuun 

pihakatuympäristöön. Tämä mahdollistaa katusivultaan kapeiden/taloudellisten 

mutta kooltaan joustavien tonttien toteutuksen. 

Tonttien pinta- ja hulevedet johdetaan ensisijaisesti 

maastoon. 

Laadun tavoitteet varmistuvat korttelisuunnitelmien ja rakentamisohjeiden 

kautta. 

Tonttialueen jäsentely 



Den centrala utgångspunkten för lösningarna beträffan 

området är att de lokala naturförhållandena beaktas i ex 

stor utsträckning och att dagvattnet utgående från vattn 

naturliga kretslopp återförs till kretsloppet på platsen. 

Detaljplanens kvartersstruktur följer områdets naturl 

former och förhållanden. Tomterna har placerats i den k 

ga naturen i form av täta bebyggda band på så sätt att 

för området typiska biotoperna bevaras så enhetliga o 

omfattande som möjligt och bildar ett kontinuerligt naturru 

i landskapsstrukturen. Strävan har varit att bevara de nat 

liga våtmarkerna i området, och byggandet har placerats 

att dagvattnet från den byggda miljön kan återföras till na 

ren via naturliga rutter och så att vattnets naturliga kre 

lopp i området kan bibehållas. De för storområdets lan 

skapsstruktur typiska dalområdena förblir obebyggda. 

Gatumiljön 

Målet är att tomtgatorna i området ska byggas präglade 

den steniga naturen. En byggd gata sträcker sig ända fra 

till tomtgränsen eller stängslet. Gatorna och tomterna utg 

oaser i det karga, steniga skogslandskapet, och deras 

vidgningar och öppna platser är avsedda att utnyttjas 

olika rekreationsaktiviteter. Ytvattnet från gårdsgatorna 

filtreras dels med absorberande ytskikt, dels så att de le 

tillbaka till våtmarkerna. Där det finns behov byggs dagv 

tenavlopp till närmaste våtmarksområde. 

Matarleden med trädrader är till karaktären en parkga 

Även matarledens dagvatten infiltreras i första hand i g 

tans omedelbara omgivning och leds vid behov med hj 

av fördröjningskonstruktioner till närmast belägna våtma 

infiltrationssänka eller -bassäng. 

Områdets dimensionering och alternativen för boend 

samt tomt- och kvarterslösningarna 

Målen för antalet bostäder i enlighet med delgeneralplan 

kan i detaljplaneområdet Böle II uppnås på ett naturligt s 

oberoende av om man vid genomförandet prioriterar tra 

tionellt byggande med fristående småhus eller lösning 

med lågt och tätt byggande i bolagsform. Med tanke på o 

rådets helhetsstruktur har det ansetts som en ändamålse 

lig lösning med täta och låga byggnader uppförda i yrke 

mässig regi och fristående småhus sida vid sida, dock m 

betoning på fristående småhus. 

Tomterna/byggplatserna gränsar i allmänhet vid den e 

sidan till orörd natur och vid den andra sidan till byg 

gårdsgatumiljö. Detta möjliggör bildande av tomter som m 

gatan är smala/ekonomiska men ändå beträffande stor 

ken flexibla. Yt- och dagvattnet från tomterna leds i för 

hand till terrängen. 

Målena för kvalitén försäkras genom kvartersplanerna o 

byggnadsförordningarna. 

Disponering av tomtområdet 

Bestämmelserna som styr byggandet på tomterna syftar

Tonttiin kohdistuvat rakentamista ohjaavat määräykset tähtäävät 

tontin jäsentymiseen katuun välittömästi liittyvään osaan, 

tähän liittyvään puolijulkiseen etupihaan ja rakennuksen taakse 

sijoittuvaan yksityiseen pihaan. 

Verkostot ja viherrakentaminen 

Asemakaavan korttelirakennetta ja katulinjauksia on vahvasti 

ohjannut hulevesien johtaminen niiden luontaisille imeytysalueille, 

katujen rakentaminen puuttuen mahdollisimman vähän 

luonnon muotoihin sekä luontevien viettoviemärireittien muodostaminen. 

Asemakaavassa on pyritty siihen, että julkinen viherrakentaminen 

rajoittuu katujen rakentamiseen, kortteleita jaksottavien 

hulevesien imeyttämistä palvelevien viherkäytävien ratkaisuihin, 

kosteikkojen toimivuuden varmistaminen ja mahdollisten 

tulvavesien edelleen johtamiseen sekä lähivirkistysalueiden 

polkuverkoston rakentamiseen. 

Rikkaat ja monimuotoiset luontoalueet täyttävät puistojen tehtävän. 

Varsinaisia rakennettuja puistoja ei tarvita. Alueen laaksoihin 

muotoillaan tarvittavat täydentävät kosteikot ja imeytysaltaat. 



en disponering av tomten i en del som är direkt ansluten till 

gatan, en till denna del ansluten halvoffentlig förgård och i 

en privat gård bakom huset. 

Nätverk och grönstrukturer 

Kvartersstrukturen och gatusträckningarna i detaljplanen 

har kraftigt styrts av att dagvattnet leds till naturliga infiltrationsområden, 

att gatubyggandet så lite som möjligt ska 

ändra på naturens former och att naturliga rutter för gravitationsavlopp 

ska bildas. 

Strävan i detaljplanen är att det offentliga grönbyggandet 

begränsas till anläggande av gator, till lösningar med grönkorridorer 

som indelar kvarteren och tjänar dagvatteninfiltrationen, 

till säkerställande av våtmarkernas funktionsduglighet 

och till vidare avledning av eventuella översvämningar 

samt till anläggande av ett nät av stigar i närrekreationsområdena. 

Biologiskt rika och heterogena naturområden fyller parkernas 

funktion. Några egentliga, anlagda parker behövs inte. I 

områdets dalar skapas nödvändiga kompletterande våtmarker 

och infiltrationsbassänger.

Ylijäämämaiden sijoittaminen 

Asemakaava-alueen kaikissa ratkaisuissa on pyritty ylijäämämaiden 

minimoimiseen. Tonttien rakentaminen toteutetaan 

siten, että maa-aines ensisijaisesti hyödynnetään tontin alueella. 

Böle II:n asemakaava-alueen eteläreunalle on osoitettu 

maisemarakentamisen alue, johon ei ole syntynyt arvioitua 

määrää maa-ainesta Böle I:n puolelta. 

Syntyvien ylijäämämaiden tilavuusarvio 

Tässä kappaleessa esitetty arvio ylijäämämaista perustuu Böle 

I:n alueella käytettyihin yksiköihin. Arvio tarkennetaan asemakaavan 

valmistelun edetessä. 

Böle I:n alueen arviossa käytettyjen lukujen perusteella Böle 

II:n alueelta syntyisi ylijäämämassoja yli 120 000 m2. Saatujen 

kokemusten mukaan määrä on kuitenkin todennäköisesti pienempi. 

Toisaalta Böle II:n alueella sijoittuu Y-kortteleita peltoalueille, 

joilta ylijäämämassoja tulee enemmän. 

• Katualueiden kokonaislaajuus on noin 97 000 m 2 . Syntyvien 

ylijäämämaiden määräksi kiviaineksen ja muun katualueella 

tapahtuvan hyötykäytön jälkeen arvioidaan 80 000 m 3 . 

• Rakennuskortteleiden kokonaislaajuus on 290 000 m 2 . Rakentamista 

varten kaivettavan tonttialueen osuudeksi arvioidaan 

noin yksi kolmasosa (1/3), eli n. 97.000 m 2 ja keskimääräiseksi 

kaivettavaksi syvyydeksi 1 metri. Syntyvien kaivumaiden 

määrä edellä mainituin perustein on n. 97 000 m 3 . 

Asemakaavamääräyksellä edellytetään tontin kaivumaat pääosin 

uudelleenkäytettäviksi tontin piha-alueiden rakentamisessa. 

Tonttialueiden ylijäämämaiden määräksi tulisi näillä perustein 

enintään 48.000 m 3 . 

5.2.1 Korttelialueet 

Alueen läheisyydestä kaupungin keskustaan sekä kaavataloudellisista 

lähtökohdista alueen tehokkuusluku on katsottu perustelluksi 

nostaa niin korkeaksi kuin ympäristölliset näkökohdat 

huomioon ottaen on mahdollista. Kaikkien tonttien rakennusoikeus 

on vähintään e= 0,25. 

Omatoimiseen rakentamiseen tarkoitetut erillistalojen tontit on 

merkitty AO -merkinnällä. Tuottajamuotoiseen ryhmärakentamiseen 

tarkoitetut tontit on merkitty AP-merkinnällä. 

• AO- Erillispientalojen korttelialue 

• AP- Asuinpientalojen korttelialue. Tontille rakennettavien 

asuntojen enimmäismäärä on esitetty omalla merkinnällään 

• AK- Kerrostalojen korttelialue. 

• PL- Lähipalvelurakennusten korttelialue. Korttelialueelle voi- 



Placering av överskottsmassor 

I alla lösningar i detaljplanen har strävan varit att minime 

mängden överskottsmassor. Byggandet av tomter 

genomförs så att marksubstanser i första hand utnyttjas 

tomtområdet. På södra sidan av Böle II:s detaljplanområ 

har visats ett område för landskapsbyggande där det i 

har bildats den beräknade mängden överskottamassor fr 

Böle I:s sida. 

Uppskattad volym överskottsmassor 

Uppskattningen av överskottsmassor i detta kapittel bas 

rar sig på enheterna som använts på Böle I:s område. Up 

skattningen kompleteras då detaljplanens behandling fo 

går. 

Enligt numrorna i Böle I:s uppskattning bildas det i Böle 

över 120 000 m2 överskottsmassor. Enligt erfarenheter 

är mängden troligen mindre. Samtidigt finns det i Böle II 

kvarter som placerar sig på åkerområden, som bildar stö 

mängder överskottsmassor. 

- Gatuområdenas totala areal är cirka 97 000 

Överskottsmassorna uppskattas efter återanvändning 

stenmaterialet och annan nyttoanvändning på gatuområd 

na till 80 000 m 3 . 

- Byggnadskvarterens totala areal är 290 000 m 2 . Den 

av tomten som grävs upp för byggande uppskattas utgö 

ungefär en tredjedel (1/3) av tomten, dvs. ca 97 000 m 

och det genomsnittliga grävda djupet uppskattas till 1 m 

ter. Mängden överskottsmassor på basis av det ov 

nämnda är ca 97 000 m 3 . 

Med en detaljplanebestämmelse förutsätts att tomtern 

överskottsmassor till största delen återanvänds vid bygga 

de av tomternas gårdsområden. Överskottsmassorna fr 

tomtområdena skulle på basis av detta uppgå till hö 

48 000 m 3 . 

5.2.1 Kvartersområden 

På grund av områdets närhet till stadens centrum och 

grund av planekonomiska utgångspunkter har det anse 

motiverat att höja områdets exploateringstal så högt det 

möjligt med tanke på miljömässiga synpunkter. Samtl 

tomter har en byggrätt på minst e= 0,25. 

Tomterna för fristående enbostadshus avsedda för by 

gande i egen regi har beteckningen AO. Tomterna 

gruppbyggande i yrkesmässig regi har beteckningen AP. 

• AO Kvartersområde för fristående småhus. 

• AP Kvartersområde för småhus. Det maximala antalet b 

städer som får byggas på tomten har angetts med sepa 

beteckning. 

• AK- Höghus kvartersområde.

daan rakentaa tarvittaessa alueen kaupallisia tai julkisia lähipalvelutiloja. 

Korttelimerkintöihin liittyy täydentäviä asemakaavamääräyksiä. 

5.2.2 Muut alueet 

Asemakaavan muita alueita ovat 

• Lähivirkistysalue (VL). Alueelle on osoitettu korttelialueiden 

tarvitsemien puistomuuntamoiden rakennusalat (6 kpl a´20 

m²). 

• LPA -autopaikkojen alue, Nämä on sijoitettu kerrostalotonttien 

ja kokoojakadun väliin. 

• Katualue. Alueen kadut. 

Luontoalueet, kosteikot, vesialueet 

Virkistysalueet 

Alueen virkistysalueet on merkitty lähivirkistyksen VL-alueiksi. 

Lähivirkistysalueilla on merkittävä asema myös hulevesien 

imeyttämisessä ja luonnonmukaisen vedenkierron ylläpitämisessä 

sekä veden viivyttämisessä alueella, ts. tulvahuippujen 

tasaamisessa. 

Asemakaava-alueen ytimessä on lähivirkistysalue (VL), jonka 

keskelle jää luontainen kosteikko. Puistoalueen läpi kulkee ulkoilureitti, 

joka on nykyisen metsäpolun kohdalla. Reitti yhdistää 

aluetta ympäröivät laaksot ja toimii virkistysreittinä laajemmille 

viheralueille liittyen Metsäkallion kuntorataan. 

Maisemallisesti arvokas peltoalue säilyy avoimena. 

Toinen pienempi lähivirkistysalue yhdistää Y-kortteli Böle I:n 

alueeseen. Myös tällä viheralueella säilyy luontainen kosteikko. 

Lähivirkistysalueilla asemakaavassa on sallittu tarpeellisten 

hulevesien imeyttämisen vesiuomien, painanteiden ja altaiden 

rakentaminen. Viheralueiden luonne on joko luonnonmukainen 

tai luonnontilainen. Laaksoalueilla on osoitettu mahdolliseksi 

niiden hoitaminen avoimina tai hakamaisina, niittyä kasvavina 

tiloina. 

Hulevesien imeyttäminen 

Asemakaavamääräyksissä edellytetään tonttien hulevedet ensisijaisesti 

imeytettäväksi tontin alueella. Kun siihen on edellytyksiä 

voidaan erikseen sopimalla myös viereiselle lähivirkistysalueelle 

osoitettuja kosteikkojärjestelmiä hyödyntää tonttien 

hulevesien imeyttämisessä. 

Katualueiden hulevedet imeytetään osin pihakatujen läpäisevien 

pintarakenteiden osuudella ja muilta osin ne johdetaan 

edelleen lähivirkistysalueiden imeytysuomiin, -altaisiin ja kosteikkoihin, 

tarvittaessa viivytyskaivojen kautta. Osalla katualu- 



- PL- Kvartersområde för närservicebyggnader. I kvartersområdet 

kan vid behov byggas områdets kommersiella eller 

offentliga närserviceutrymmen. 

Till kvartersbeteckningarna hör kompletterande planebestämmelser. 

5.2.2 Övriga områden 

Övriga områden i detaljplanen är: 

• Område för närrekreation (VL). På området har anvisats 

byggnadsytor (6 st à 20 m²) för de parktransformatorer som 

behövs för kvartersområdena. 

• LPA -Område för bilplatser. Dessa är placerade mellan 

höghustomterna och matargatan. 

• Gatuområde. Gatorna i området. 

Naturområden, våtmarker, vattenområden 

Rekreationsområden 

Rekreationsområdena i området har angivits som VLområden, 

dvs. för närrekreation. Närrekreationsområdena 

är dessutom viktiga när det gäller dagvatteninfiltrationen 

och upprätthållande av en naturlig vattencirkulation samt 

vattenfördröjningen på området, dvs. utjämning av översvämningstopparna. 

I det detaljplanerade områdets center finns ett närrekreationsområde 

(VL), som har en naturlig våtmark mitt på. Genom 

parkområdet går en friluftsled, som går längs den nuvarande 

skogsstigen. Leden förenar dalarna som omgiver 

området och fungerar som friluftsrutt till större grönområden 

vid Skogsbergets motionsbana. Det landskapsmässigt värdefulla 

åkerområdet förblir öppet. 

Ett annat mindre närrekreationsområde förenar Y-kvarteret 

till Böle I:s område. Även på detta grönområde sparas en 

naturlig våtmark. 

Enligt detaljplanen är det tillåtet att på närrekreationsområdena 

bygga nödvändiga vattenfåror, sänkor och bassänger 

för dagvatteninfiltrationen. Grönområdena är antingen naturenliga 

eller i naturtillstånd. För dalområdena anvisas möjlighet 

att underhålla dem som öppna eller hagliknande områden 

med ängsväxtlighet. 

Dagvatteninfiltration 

Detaljplanebestämmelserna förutsätter att dagvattnet från 

tomterna i första hand infiltreras på tomten. När det finns 

förutsättningar kan man separat komma överens om att 

även våtmarkssystem som anvisats till ett närbeläget närrekreationsområde 

kan utnyttjas för infiltration av dagvattnet 

från tomterna. 

Dagvattnet från gatuområdena infiltreras dels via gårdsgatornas 

genomsläppliga ytskikt, dels leds det vidare till när-

eista tarvitaan johtamiseen paikallisia hulevesiviemäreitä. Kosteikoista, 

puroista ja hulevesiuomista on tarpeen laatia erillinen 

suunnitelma hulevesien imeyttämisen ja veden viivyttämisen 

näkökulmasta. 

Korkeus- ja vesisuhteet 



rekreationsområdenas infiltrationsfåror, -bassänger o 

våtmarker, vid behov via fördröjningsbrunnar. För en del 

gatuområdena behövs lokala dagvattenavlopp för avle 

ningen. För våtmarkerna, bäckarna och dagvattenfårorna 

det nödvändigt att göra upp en separat plan som beak 

dagvatteninfiltrationen och vattenfördröjningen. 

Höjd- och vattenförhållandena



Liikennesuunnitelma Trafikplan 

5.3 Kaavan vaikutukset 5.3 Planens konsekvenser 

5.3.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tätä asemakaavaaluetta 

koskevat seuraavat kokonaisuudet: toimivat yhteysverkostot 

ja energiahuolto sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja 

elinympäristön laatu. 

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

Yleistavoitteissa esitetään, että tarvittaviin liikenneyhteyksiin 

varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olevia pääliikenneyhteyksiä 

ja -verkostoja. 

Asemakaavassa on otettu huomioon alueen liikenne- ja kantaverkot, 

ja se edistää siten näiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 

toteutumista. 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

Yleistavoitteissa esitetään, että yhdyskuntarakennetta kehitetään 

siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien 

saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden 

läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on 

5.3.1 Förhållande till de riksomfattande målen för 

områdesanvändning 

Planområdet omfattas av följande helheter i förhållande till 

de riksomfattande målen för områdesanvändning: välfungerande 

förbindelser och energiförsörjning, enhetlig samhällsstruktur 

och god livsmiljö. 

Välfungerande förbindelser och energiförsörjning 

I de allmänna målen anges att man ifråga om trafikförbindelserna 

i första hand bör utveckla de befintliga huvudförbindelserna 

och vägnäten. 

Detaljplanen beaktar trafik- och stamnätena och främjar således 

de riksomfattande målen för områdesanvändning. 

Enhetlig samhällsstruktur och god livsmiljö 

I de allmänna målen anges att samhällsstrukturen bör utvecklas 

så, att servicen och arbetsplatserna är lätt tillgängliga 

för olika invånargrupper och att de, i mån av möjlighet, 

ligger så nära bostadsområdena att de kan nås utan per-

mahdollisimman vähäinen. 

Lisäksi esitetään, että alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä 

huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien 

ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. 

Asemakaavalla osoitetaan uutta asumista täydentämään olevaa 

yhdyskuntarakennetta ja erilleen riskialueista. Osoitettu 

maankäyttö tukee edellä esitettyjä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 

5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 

Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella 

Bölen rakentumisen jatkuessa Böle II:n alue on Bölen tulevaa 

suuraluetta. Asemakaavan alue ei ole ennestään asuttu. Böle 

on perinteisesti ollut haja-asutusaluetta, joka levittäytyy teiden 

varteen. 1990-luvulla kiinnostus Böleen asuinalueena lisääntyi. 

Tämä rakentaminen on ensisijaisesti kohdistunut Mustasaaren 

kunnan puolelle. Ennen Mittigårdarna-alueen ja Forskärrsvägenin 

varrella olevan alueen asemakaavoitusta Bölen asukasluku 

oli noin 260 henkeä. Viimeisimmän väestötilaston mukaan 

31.12.2001 oli Bölen asukasluku Mustasaaren puolella 

338 henkilöä ja Vaasan puolella 25 henkilöä. 

Uusiin omakotitaloihin odotetaan asettuvan ennen muuta lapsiperheitä. 

Tuottajamuotoisen rakentamisen tonteille oletetaan 

syntyvän asuntotyyppejä muitakin väestöryhmiä varten. 

Osayleiskaavan asukastavoite Böle II asemakaavan alueelle 

oli n. 600 asukasta. Vaasan puolella koko Bölen mitoitusväkiluku 

on 3 650 asukasta ja koko Bölen osayleiskaava-alueella 

mukaan lukien Mustasaaren osuus tavoite on 6 200 asukasta. 

Asemakaavan mukainen rakentamisen odotetaan tuottavan n. 

650 asukasta Böle II:n alueelle. 

Yhdyskuntarakenne 

Alueen rakentaminen on osa kaupungin tiivistämistä. Asemakaavan 

tavoitteena on tuoda omakotiasumista suosivia väestöryhmiä 

lähemmäs kaupungin keskustaa. 



sonbil. 

Därtill anges att man vid områdesplaneringen bör fä 

uppmärksamhet vid förebyggandet av hälsorisker och 

mineringen av befintliga olägenheter. 

I detaljplanen förläggs nytt boende som kompletterar d 

existerande samhällsstrukturen och bedinner sig utan 

riskområdena. Markanvändningen i detaljplanen främjar 

riksomfattande målen för områdesanvändning 

5.3.2 Konsekvenser för den byggda miljön 

Befolkningsstrukturen och -utvecklingen på planområdet 

I och med den fortsatta utbyggnaden av Böle II blir områd 

en del av det framtida storområdet Böle. Detaljplaneom 

det har ingen bosättning sedan tidigare. Böle har tradit 

nellt varit glesbygdsområde som brett ut sig invid vägarna 

början av 1990- talet ökade intresset för Böle som bostad 

område. Byggandet koncentrerades främst till Korsholms 

dan. Innan området Mittigårdarna och området invid Fo 

kärrsvägen planlades hade Böle ungefär 260 invånare. E 

ligt den senaste befolkningsstatistiken 31.12.2001 uppg 

invånarantalet i Böle på Korsholms sida till 338 person 

och på Vasas sida till 25 personer. 

Till de nya egnahemsområdena förväntas framför allt ba 

familjer. På de tomter där byggandet sker i yrkesmäs 

regi förväntas bostadstyper skapas även för andra befo 

ningsgrupper. 

I delgeneralplanen är invånarmålet för detaljplaneområd 

Böle I ungefär 600 personer. På Vasasidan är det dime 

sionerade invånarantalet för hela Böle 3650 invånare o 

på hela Böle delgeneralplaneområde inklusive Korshol 

andel är målet 6200 invånare. Byggande enligt detaljplan 

förväntas medföra ca 650 invånare till detaljplaneområde 

Samhällsstruktur 

Byggandet av området är en del av strävan att förtäta s 

den. Syftet med detaljplanen är att föra befolkningsgrupp 

som föredrar egnahemsboende närmare stadens centrum

Asemakaavakartta 

5.3.3 Kaupunki- ja maisemakuva 

Kaupunki- ja ttaajamakuva 

Asemakaava-alueen edustaman uuden kaupunginosan kaupunkikuvaa 

leimaa sen rakentuminen karuhkon ja pienpiirteisen 

maiseman ehdoilla. Asemakaavan tontit on istutettu karuun 


ominaiset biotoopit säilyisivät mahdollisimman yhtenäisinä 

ja laajoina ja muodostaisivat maisemarakenteellisesti jatkuvan 

luontotilan. 

Maisemarakenne, maisemakuva 

Rakennettavan alueen maisemakuva muuttuu metsästä rakennetuksi 

ympäristöksi. Viheralueilla maisemakuva muuttuu 

luonnonympäristöstä kulttuurivaikutteisemmaksi. Viheralueiden 

osalta maisemarakenne muuttuu eniten ylijäämämassojen 

läjitysalueilla. Täytöt ohjataan sellaisille paikoille, missä ne 

vahvistavat selänteitä. 

Laaksojen hoitaminen niittyinä selkeyttäisi maisemarakennet- 



Detaljplankarta 

5.3.3 Stads- och landskapsbild 

Stads- och tätortsbild 

Stadsbilden i den nya stadsdelen i detaljplaneområdet präglas 

av att byggandet sker på det karga och småskaliga 

landskapets villkor. I detaljplanen har tomterna placerats i 

den karga naturen i form av täta bebyggda band på så sätt 

att de för området typiska biotoperna bevaras så enhetliga 

och omfattande som möjligt och bildar ett kontinuerligt naturrum 

i landskapsstrukturen. 

Landskapsstruktur, landskapsbild 

Landskapsbilden i det område som ska bebyggas ändras 

från skog till byggd miljö. På grönområdena förändras landskapsbilden 

från naturmiljö till mer kulturinfluerad miljö. För 

grönområdenas del förändras landskapsstrukturen mest på 

de platser som reserverats för uppläggning av överskottsmassor. 

Fyllandsmassorna anvisas till sådana platser där 

de stärker åsarna.

ta. Mikäli niityt kasvavat umpeen, ei maiseman tilarakenne 

hahmotu alueella liikkuvalle yhtä helposti, tosin luontainen 

puulajisuhde (laaksojen lehtipuuvaltaisuus ja selänteiden havupuuvaltaisuus) 

tuo maisemarakennetta esiin. 

Asemakaava-alueen maisemakuva muuttuu metsästä pientalovaltaiseksi 

asuinalueeksi. Myös metsäisiksi jäävät lähivirkistysalueet 

muuttuvat talousmetsästä puistometsäksi. Asemakaava-alueen 

ulkopuolelle on rajattu peltoalueet, joiden avoin 

maisema tulee edelleen säilymään. 

5.3.4 Luonnonympäristö 

Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Luonnonympäristössä 

tapahtuva suurin muutos on metsän väheneminen 

suunnittelualueella. Jonkin verran puustoa voidaan säästää 

pihoilla ja virkistysalueilla. 

Luonnon monimuotoisuus 

Luonnon monimuotoisuus lisääntyy etenkin pienvesien ja noromiljöiden 

ansiosta. Mikäli avoimia laaksotiloja hoidetaan niittyinä, 

se lisää luonnon monimuotoisuutta sekä niittyalueilla että 

etenkin metsien ja niittyjen vaihettumisvyöhykkeessä. 

5.3.5 Vaikutukset luonnonvaroihin 

Asemakaavan mukaisen maankäytön alle jää nuorta metsää. 

Metsäalan vähenemisellä ei ole merkittävää vaikutusta luonnonvaroihin. 

5.3.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesialueisiin 

Suunnitelmalla ei ole vaikutusta pohjavesialueisiin. 

Vattendrag och vattenhushållning 

Hulevesien johtaminen painanteiden kautta kosteikkoihin ja 

puroihin rikastaa maisemakuvaa ja luontoa ja tuo vettä kasvillisuuden 

käyttöön. 

Veden luonnollinen hidas kierto on rakentamisen jälkeenkin 

mahdollista, koska rakentamisen sijoittelussa on huomioitu 

alueen topografia. Myös kunnallistekniikan toteutuksessa tulisi 

pyrkiä tukemaan veden luonnollista kiertoa. Minimoimalla läpäisemättömien 

pintojen määrä tulee maasto edelleen saamaan 

osan satavasta vedestä. Hulevedet käsitellään tonttikohtaisesti. 

Hulevesivirtaamat pyritään säilyttämään rakentamista 

edeltävällä tasolla. Asemakaavassa on määräys hulevesien 

hallinnasta. 

5.3.7 Alue- ja yhdyskuntarakenne 

Ks. kohta 5.3.2. 



Om dalarna kunde underhållas som ängar skulle det förty 

liga landskapsstrukturen. Om ängarna växer igen är d 

inte lika lätt för en som rör sig i området att gestalta rum 

dispositionen, även om landskapsstrukturen framhävs 

det naturliga förhållandet mellan trädarterna (lövträdsdom 

nansen i dalarna och barrträdsdominansen på åsarna). 

Det detaljplanerade områdets landskapsbild förändras fr 

skog till småhusdominerat bostadsområde. Även de när 

kreationsområden som förblir skogsbeläggda förändr 

från ekonomiskogar till parkskogar. Utanför detaljplano 

rådet finns ett begränsat åkerområde, vars öppna landsk 

bör besparas. 

5.3.4 Naturmiljö 

Inom planområdet finns inga betydande naturvärden. D 

största förändringen i naturmiljön är förminskningen 

skog på området. En del av trädbeståndet kan bevaras 

gårdarna och rekreationsområdena. 

Naturens mångfald 

I synnerhet tack vare de mindre vattendragen och miljö 

svackorna ökar naturens mångfald. Såvida de öppna d 

områdena underhålls som ängar ökar naturens mångf 

på ängsområdena och i synnerhet i skogarnas och äng 

nas övergångszoner. 

5.3.5 Inverkan på naturresurserna 

Markanvändningen i detaljplanen lägger under sig un 

skogsområden, men detta har ingen betydande inverkan 

naturresurserna. 

5.3.6 Inverkan på yt- och grundvattenområden 

Detaljplanen inverkar inte på grundvattenområden. 

Vesistöt ja vesitalous 

Avledningen av dagvattnet via svackorna till våtmarker 

och bäckarna berikar landskapsbilden och naturen och f 

ser vegetationen med vatten. 

Vattnets naturliga stilla cirkulering är möjlig även efter by 

gande, då områdets topografi har beaktas i utplacering 

av byggnader. Även i kommunaltekniken borde vattnets n 

turliga cirkulering stödas. Genom att minimera ytor som i 

släpper igenom vatten, kommer terrängen att fortfarande 

en del av det regnade vattnet. Dagvatten behandlas to 

för sig. Dagvattenföringen strävas hållas samma som inn 

byggande. I detaljplanen finns en föreskrift om hantering 

dagvatten. 

5.3.7 Områdes- och samhällsstruktur 

Se punkt 5.3.2. 

5.3.8 Melu 5.3.8 Buller

Kaavassa osoitettujen toimintojen ei arvioida aiheuttavan meluhaittoja. 

5.3.9 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi 

Palvelut 

Julkiset lähipalvelut, kuten päiväkoti ja koulu, sijoittuvat Böle 

II:n asemakaava-alueelle. Omien lähipalvelujen ohella alue tukeutuu 

lähialueen olevaan ja Bölen osayleiskaava-alueen tulevaan 

palvelurakenteeseen. Kivihaan kauppa-alue on välittömässä 

naapurissa. 

Virkistys 

Asemakaava-alueen lähivirkistysalueiksi merkityt osat jatkavat 

Vaasan viherverkkoa yleiskaavan mukaisesti. Korttelit on lisäksi 

ratkaistu siten, että pääosasta tontteja on välitön pääsy 

virkistysalueille. Alueen virkistysalueiden kautta kulkee mm 

hiihtolatu ja virkistysreitit. Koko aluetta leimaa välitön luonnonläheisyys. 

Alueen virkistysmahdollisuudet vähenevät sikäli, että suunnittelualue 

muuttuu metsästä asuinalueeksi. Nykyiset virkistysreitit 

kuitenkin säilyvät. Keskeinen lähivirkistysalue yhdistää aluetta 

ympäröivät laaksot, jotka ovat osa laajempaa viheralueverkkoa. 



De verksamheter som anvisas i planen anses inte medföra 

bullerolägenheter. 

5.3.9 Bedömning av konsekvenserna för människor 

Service 

Offentlig närservice, såsom daghem och skola skall byggas 

på Böle II. området. Vid sidan av egna närservice stödjer 

sig planområdet. på existerande service på närområdena 

samt på kommande service som anges i delgeneralplanen 

för Böle. Stenhaga affärsområde ligger alldeles intill. 

Rekreation 

De delar av detaljplaneområdet som anvisats som närrekreationsområden 

bildar en fortsättning på Vasas grönområdesnät 

i enlighet med generalplanen. Kvarterslösningarna 

är dessutom sådana att största delen av tomterna har direkt 

förbindelse till rekreationsområdena. Genom rekreationsområdena 

i området går bl.a. skidspår och rekreationsleder. 

Hela området präglas av en omedelbar närhet till naturen. 

Områdets rekreationsmöjligheter minskar eftersom att planeringsområdet 

ändras från skog till bostadsområde. Nuvarande 

friluftsrutter besparas doctt. Ett centralt närrekreationsområde 

förenar omgivande salar, som är en del av ett 

vidare grönområdesnät.

5.4 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 

Asemakaavakartta sekä merkinnät ja -määräykset ovat selostuksen 

liitteenä. 



5.4 Planbeteckningar och bestämmelser 

Detaljplankartan samt beteckningarna och 

bestämmelserna finns som bilaga till beskrivningen.

5.5 Nimistö 

Kaupunginosan nimi 


Kadut 

Nimiet kiinnittävät alueen historiaansa. Se toimii myös 

selkeänä uuden alueen ilmaisijana käännyttäessä uudelle 

alueelle. Tonttikatujen nimistö jatkaa Kivihaassa ja 

Böle I:n alueella käytettyä temaattista nimeämistä. Aihepiiriksi 

on valittu muinaisskandinaavinen myyttinen 

nimistö, joka kuvaa hyvin alueen maisemarakennetta ja 

luontotyyppiä. 

Metsä- ja niittyalueiden nimet 



5.5 Nomenklatur 

Stadsdelens namn 


Gatorna 

Namnen kopplar ihop området med dess historia och 

fungerar också som en klar markör för det nya området 

när man svänger av från Stenhagavägen till det 

nya området. Namnen på gatorna är en fortsättning 

på den tematiska namngivning som tillämpats i fråga 

om namnen i Stenhaga och i Böle I. Namn från fornskandinaviska 

myter har valts som tema och dessa 

namn utgör en bra beskrivning av områdets landskapsstruktur 

och naturtyp. 

Namn på skogs- och ängsområden

Asemakaava-alueen nimi peruskartassa on Forskärrskogen. 

Rakentamisen myötä Forskärrskogen jäsentyy 

uusiksi osa-alueiksi, joihin tulee syntymään tarve nykyistä 

eritellympään nimistöön. 



Det detaljplanerade områdets namn på grundkartan 

är Forskärrsskogen. I och med byggandet utformas 

Forskärrsskogen i nya delområden, för vilka det 

kommer att behövas mer specificerade namn. 

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6 REALISERING AV DETALJPLANEN 

Kuva 6.1. Alueen havainnekuvia. Figur 6.2. Områdesskisser. 

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 

Asemakaava-alueen rakentamisen liikenteellisenä 

edellytyksenä on Böle I:n alueen kokoojakadun jatkeen 

rakentaminen Sepnkyläntielle ja tämän jatkaminen 

pohjoiseen sekä liittäminen Mustasaaren katuverkkoon. 

Alueen hulevesien johtaminen kosteikkoihin ja imeyttäminen 

painanteissa vaativiyksityiskohtia täsmentävän 

suunnitelman. 

Tonttikatujen toimivuus perustuu niiden toteuttamiselle 

havainnekuvassa ja muussa liiteaineistossa esitetyn 

mukaisesti. Samoin kokoojakatu on tarkoitettu toteutettavaksi 

havainneaineistossa esitetyn mukaisesti 

Tontinluovutusmenettelyt 

Asemakaava-alueen AO-1 -tontit on tarkoitettu luovutettaviksi 

ainoastaan loppukäyttäjille ja AP- tontit puolestaan 

tuottajamuotoiseen rakentamiseen. 

Tuottajamuotoisen rakentamisen AP-tontit ovat merkit- 

6.1 Realisering och tidsschema 

Den trafikmässiga förutsättningen för byggandet av detaljplaneområdet 

är att Stenhagavägens förlängning i 

Böle I, byggs och förlängs mot norr samt förenas med 

Korsholms gatunät. 

Avledningen av områdets dagvatten till våtmarker och 

infiltration av vattnet i svackor kräver en plan som preciserar 

detaljerna. 

Tomtgatornas funktionsduglighet bygger på att de anläggs 

på det sätt som framgår av illustrationsbilden 

och av annat bilagematerial. Likaså ska matarleden 

enligt planerna anläggas på det sätt som framgår av 

illustrationsmaterialet. 

Förfarande vid tomtöverlåtelse 

Detaljplaneområdets AO-1-tomter ska enligt planerna 

endast överlåtas åt slutanvändare, och AP-tomterna är 

avsedda för byggande i yrkesmässig regi. 

AP-tomterna för byggande i yrkesmässig regi är viktiga

tävässä asemassa alueen ilmeen muodostamisessa. 

Tavoitteena on, että niille hankitaan edustavia toteutuksia, 

joihin sitoutetaan tuottajat. Luovuttamalla tontit 

ainoastaan tontinluovutuskilpailujen perusteella. 

6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat 

suunnitelmat 

Selostuksen liitteenä on havainnollistavia 3Dmallinnuksia 

sekä tarkentavia osasuunnitelmia, joiden 

tarkoituksena on sekä kuvata kaavan tavoitteita että 

toimia toteutusta ohjaavina viitesuunnitelmina. Nämä 

liitetään erillisen rakennustapaohjeiston osaksi. 

Rakennustapaohjeet 

Asemakaavaa täydentää erillinen rakennustapaohjeisto, 

joka täsmentää asemakaavan tarkoittamaa rakennusten 

ja tonttien rakennustapaa. Lähtökohtana alueelle 

voidaan pitää luonnonmukaisesti viheralueille 

avautuvia tontteja, joiden tonttienväliset aidat ovat 

kaupunkimaisesti korkeat - korostaen kotiympäristön 

yksityisyyttä vastapainona alueen puolijulkisille ja julkisille 

tiloille. Luontoon rajautuvalla tontin rajalla enintään 

puolet rajan pituudesta saa olla rakennettua aitaa. Alueella 

suositellaan paikallisesta kivestä tehtyjä luonnonkiviaitoja 

ja - rajauksia. 

Alueen värimaailman on tarkoitus kasvaa ympäröivästä 

luonnosta, mille on luonteenomaista hillitty väriskaala, 

jonka hallitsevana värinä on kivenharmaa. Vaativa 

luonto pakottaa rakentajaa kekseliäisyyteen maaston 

korkoerojen hyödyntämiseksi. Asemakaavan lähtökohtana 

on alueen louhikkoluonteen säilyttäminen. Rakennukset 

ennemmin nousevat ylöspäin (jopa pilareiden 

varaan) kuin kaivautuvat maahan. 

Louhiminen tonteilla on sallittua lähinnä vain johtoja 

varten. Luiskaamalla tehtäviä täyttöjä vältetään. Luiskaamalla 

tehdyn täytön alareuna ei pidä olla kolmea 

metriä lähempänä tontin rajaa. Tontin rajalla mahdollisesti 

tehtävät täytöt tehdään kivirakenteisin tukimuurein. 

Kokoojakadun ja tonttikatujen rakentamistapa 

Kokoojakatu ja tonttikadut on asemakaavan havainnekuvassa 

esitetty tavanomaista tarkemmin. Kummankin 

kohdalla rakentamistapa on olennainen osa alueen 

toimivuutta ja kaupunkikuvaa ja esitetty rakentamistapa 

on tarkoitettu noudatettavaksi ohjeena. Nämä 

suunnitelmat sekä niitä täydentävät yksityiskohdat liitetään 

alueen rakennustapaohjeiston osaksi. 

6.3 Toteutuksen seuranta 

Paikalliseen imeyttämiseen ja luonnon omiin kosteikkoihin 

palauttavan hulevesiratkaisun pitkäjänteinen 

vaikutus kosteikkoihin sekä olevien biotooppien kehittyminen 

olisi perusteltua seurata tietämyksen kartut- 



när det gäller bildande av områdets framtoning. Målet 

är representativa lösningar, till vilka producenterna förbinds 

på så sätt att tomter endast överlåts på basis av 

tomtöverlåtelsetävlingar. 

6.2 Planer som styr och åskådliggör realiseringen 

Som bilaga till beskrivningen finns åskådliga 3Dmodeller 

samt preciserande delplaner, vilkas syfte är 

att både åskådliggöra planens mål och fungera som 

referensplaner som styr genomförandet. Dessa bifogas 

bygganvisningarna. 

Bygganvisningarna 

Detaljplanen kompletteras av en separat samling 

bygganvisningar som preciserar det i detaljplanen avsedda 

byggsättet för byggnaderna och tomterna. Utgångspunkten 

i området är tomter som på ett naturligt 

sätt öppnar sig mot grönområdena och har stadstypiskt 

höga stängsel mellan tomterna – markerande 

den privata hemmiljön som motvikt till områdets halvoffentliga 

och offentliga rum. Av tomtgränsen mot naturområdet 

får högst hälften av gränsens längd anläggas 

som byggt stängsel. Rekommendationen för området 

är att stengärdsgårdarna och -avgränsningarna 

anläggs med lokal natursten. 

Områdets färgsättning växer ur den omgivande naturen, 

som kännetecknas av en diskret färgskala med 

stengrått som dominerande färg. Naturens krav tvingar 

byggarna till uppfinningsrikedom när det gäller att utnyttja 

terrängens höjdskillnader. Utgångspunkten i detaljplanen 

är att områdets blockmarkskaraktär bibehålls. 

Byggnaderna reser sig snarare uppåt (till och 

med på pelare) än gräver sig ner i marken. 

Sprängning på tomterna är tillåten främst endast för 

ledningar. Fyllnader som ska släntas undviks. Avståndet 

till tomtgränsen från nedre kanten av en fyllnad 

som har släntats måste vara minst tre meter. Eventuella 

fyllnader vid tomtgränsen består av stödmur av sten. 

Byggsätt för matarled och tomtgator 

Matarleden och tomtgatorna presenteras mer detaljerat 

än vanligt i detaljplaneillustrationen. För båda är 

byggsättet en väsentlig del av områdets funktionsduglighet 

och stadsbild, och det presenterade byggsättet 

är avsett att följas som norm. Dessa planer samt kompletterande 

detaljer till planerna bifogas som en del till 

områdets bygganvisningar. 

6.3 Uppföljning av genomförandet 

För att få mer kunskap är det skäl att följa upp de 

långsiktiga verkningarna på våtmarkerna samt på utvecklingen 

av befintliga biotoper av en dagvattenlösning 

som baserar sig på lokal infiltration och återför 

vattnet till naturens egna våtmarker. Innan byggandet 

påbörjas kunde noggrannare analyser göras av våt-

tamiseksi. Kosteikkojen vesilaadusta ja kasvillisuudesta 

voisi tehdä tarkennetut analyysit ennen rakentamisen 

aloittamista lähtötilanteen tarkennetuksi tallennukseksi. 

Espoossa, 30.11.2012 

Tuomo Sirkiä, arkkitehti SAFA 

7 LIITTEET 

7.1 Asemakaavan seurantalomake 


7.4 Korttelkaavioita / 



markernas vattenkvalitet och växtlighet, så att uppgifter 

om utgångssituationen finns bevarade. 

Esbo, 30.11.2012 

Tuomo Sirkiä, arkitekt SAFA 

7 BILAGOR 

7.2 Uppföljningfformulär för detaljplanen 

Kompletteras då behandlingen fortgår 

7.3 Kvartersscheman


30.11.2012 luonnos - utkast 58 (62)


30.11.2012 luonnos - utkast 59 (62)


30.11.2012 luonnos - utkast 60 (62)

Böle II Sveden Kaavaselostus - Mustasaari

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?