yyti_stv_201600_2016_16179_net

Ahvenanmaan maakunta • Landskapet Åland • Åland
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaalla on laaja itsehallinto, johon kuuluu mm. oikeus
laatia omia lakeja. Lait säätää lakikäräjät, johon kuuluu
30 yleisillä vaaleilla valittua jäsentä. Lakikäräjät päättää
myös Ahvenenmaan budjetista ja nimittää maakuntahallituksen,
toimeenpanevan elimen. Valtion ja Ahvenanmaan
välisiä suhteita säädellään Ahvenanmaan itsehallintolaissa.
Uusi itsehallintolaki astui voimaan 1993 ja sen mukana Ahvenanmaa
sai mm. oikeuden säätää maakunnan tilastoja
koskevia lakeja.
Itsehallinto sai alkunsa vuonna 1917, kun ahvenanmaalaiset
ryhtyivät pohtimaan mihin valtioon he kuuluisivat ja
anoivat liittymistä jälleen Ruotsiin. Koska Ruotsi ja Suomi
eivät päässeet asiassa yksimielisyyteen, siirrettiin kysymys
Kansainliiton ratkaistavaksi. Kansainliitto päättikin vuonna
1921, että Ahvenanmaa kuuluisi Suomeen, mutta että
tämän tulisi taata ahvenanmaalaisille heidän ruotsin kielensä,
kulttuurinsa ja paikalliset tapansa antamalla heille
itsehallinto. Samassa yhteydessä vahvistettiin myös Ahvenanmaan
demilitarisointi, joka oli saanut alkunsa Krimin
sodan jälkeen 1856.
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaalla
on ollut oma sini-kelta-punainen ristilippu vuodesta
1954 lähtien ja omat postimerkit vuodesta 1984 lähtien.
Ahvenanmaa on edustettuna Pohjoismaiden neuvostossa
ja osallistuu ministerineuvoston työhön. Ahvenanmaa
on ollut osa EU:ta vuodesta 1995 lähtien, mutta ei kuulu
EU:n verounioniin. Kotiseutuoikeus on eräänlainen Ahvenanmaan
kansalaisuus, jonka saa syntyessään tai jota voi
anoa asuttuaan Ahvenanmaalla vähintään viisi vuotta.
Ahvenanmaahan kuuluu kaikkiaan noin 6 700 saarta, jotka
ovat 0,25 hehtaaria tai suurempia. Saarista noin 60 on
asuttuja. Suurin saari on Ahvenanmanner. Korkein kohta
on Orrdalsklint (129,1 m mpy) Saltvikissa. Ahvenanmaalla
on lähes 400 järveä, jotka ovat suurempia kuin 0,25 hehtaaria.
Maapinta-ala on 1 553 km 2 ja kokonaispinta-ala
sisävesistöineen ja merialueineen 13 324 km 2 .
Yksityiskohtaisempia tietoja Ahvenanmaasta saa Ålands
statistik- och utredningsbyråsta, www.asub.ax.
Landskapet Åland
Åland har en vidsträckt självstyrelse med rätt att stifta
egna lagar. Lagarna stiftas av lagtinget som består av 30
personer och väljs genom allmänna val. Lagtinget beslutar
också om Ålands budget och tillsätter landskapsregeringen,
det verkställande organet. Förhållandet mellan
riket och Åland regleras i självstyrelselagen för Åland. En
ny självstyrelselag trädde i kraft 1993 och medförde bl.a.
att Åland fick lagstiftningsrätt beträffande statistik om förhållandena
i landskapet.
Självstyrelsen uppkom sedan ålänningarna 1917 hade
börjat diskutera sin statstillhörighet och anhållit om att
få återförenas med Sverige. På grund av att Sverige och
Finland inte kunde enas i frågan överfördes ärendet till
Nationernas Förbund som 1921 beslöt att Åland skulle
tillhöra Finland, men att Finland skulle garantera ålänningarna
deras svenska språk, kultur och lokala sedvänjor
genom att ge dem självstyrelse. I samband med NF:s behandling
av ålandsfrågan bekräftades också Ålands de-
militarisering som uppkom efter Krimkriget 1856.
Åland som är enspråkigt svenskt har haft en egen blågul-röd
korsflagga sedan 1954 och egna frimärken sedan
1984. Åland är representerat i Nordiska rådet och deltar
i ministerrådets arbete. Sedan 1995 är Åland med i EU,
men står utanför EUs skatteunion. Hembygdsrätt, en form
av medborgarskap, får man vid födseln eller på ansökan
efter minst fem års bosättning på Åland.
Åland omfattar totalt ca 6 700 öar, som är 0,25 hektar
eller större. Av dessa är ca 60 bebodda. Fasta Åland
är den största ön. Den högsta punkten är Orrdalsklint i
Saltvik (129,1 m. ö. h.). Närmare 400 insjöar som är större
än 0,25 hektar finns. Landarealen uppgår till 1 553 km 2
och totalarealen inklusive insjöar och havsområden till
13 324 km 2 .
Utförligare och mera detaljerade uppgifter om Åland ges
ut av Ålands statistik- och utredningsbyrå, www.asub.ax.
The autonomous territory of the Åland Islands
Åland has wide-ranging autonomy with the right to enact
its own laws. The legislative assembly, Lagtinget, has 30
members who are elected by general elections. The legislative
assembly also decides on the budget of Åland and
nominates the Government of Åland, the executive organ.
The relations between Åland and the Finnish State are
governed by the provisions of the Autonomy of Åland Act.
An amended act took effect in 1993, granting Åland the
right to enact legislation concerning statistics on Åland.
The origins of Åland’s autonomy go back to the year
1917, when the Ålanders began to discuss what country
they should belong to and expressed their desire to rejoin
Sweden. As Sweden and Finland could not agree on the
issue, it was referred to the League of Nations. According
to the League of Nations resolution of 1921, Åland was
to belong to Finland and Finland was to guarantee the
inhabitants of Åland their Swedish language, culture and
local customs by giving them autonomy. Åland’s demilitarisation,
which goes back to the end of the Crimean War
in 1856, was also confirmed in this connection.
Åland is exclusively Swedish as far as language is concerned.
It has had its own cross flag in blue, yellow and
red since 1954 and its own postage stamps since 1984.
Åland is represented in the Nordic Council and participates
in the work of the Council of Ministers. Åland has
been part of the European Union since 1995 but does not
belong to the EU tax union. The right of domicile, a form
of regional citizenship, is a status you get at birth or can
apply for after having been a resident of Åland for at least
five years.
Åland comprises a total of 6,700 islands that are 0.25
hectare or larger. About 60 of the islands are inhab
ited. The largest island is Mainland Åland. Orrdalsklint
in Saltvik is the highest point (129.1 m above sea level).
Åland has nearly 400 lakes of over 0.25 hectare.
Åland has a land area of 1,553 km 2 and a total area –
including inland waters and sea areas – of 13,324 km 2 .
More exhaustive, detailed information on Åland is available
from Statistics Åland, www.asub.ax.
Tilastokeskus • SUOMEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA 2016 505