Raumalla! - Suomen Merimies-Unioni
28.09.2013 • Views
Share Embed Flag

Raumalla! - Suomen Merimies-Unioni

Raumalla! - Suomen Merimies-Unioni

Raumalla! - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Nº7/ 2010<br />

marrasKUU<br />

PUUTTUVATKO "PAPERIT"?<br />

Tee näyttötutkinto <strong>Raumalla</strong><br />

merimies<br />

sjömannen<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF<br />

PERINTEISILLE MURTAJILLE<br />

uusi jäänmurtosopimus<br />

Merenkulku tarjoaa<br />

monipuoliset<br />

uramahdollisuudet<br />

LAGSTIFTNINGEN OM<br />

sjöarbete revideras<br />

ARBETSLÖSHETSKASSORNA<br />

1<br />

sammanslås 1.1.2011

sisältö:<br />

4 Raumalainen merenkulku<br />

virisi tapulikaupunki-<br />

oikeuksista<br />

7 Kokki<br />

koulunpenkillä<br />

8 Merenjumalan<br />

matkassa<br />

10 Näyttötutkintoja nyt<br />

“non-stoppina”<br />

WinNovassa <strong>Raumalla</strong><br />

11 Luottamusmieskurssit<br />

ensi vuonna 2011<br />

Nº 7/2010<br />

PÄÄTOIMITTAJA • CHEFREDAKTÖR Simo Zitting | TOIMITTAJA • REDAKTÖR Saana Lamminsivu | ULKOASU, TAITTO • LAYOUT Rohkea Ruusu | TOIMITUS • REDAKTION John Stenbergin ranta 6,<br />

2. kerros, 00530 Helsinki, puh. (09) 615 2020 • John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors, tel. (09) 615 2020 | PAINO Art Print Oy 2010, ISSN 0355-872X<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki /<br />

John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0)9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0)9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi / förnamn.tillnamn@smu.fi<br />

Alfons HåkAnsin HinAAjA Torvik<br />

rAumAn sATAmAssA lokAkuussA 2010.<br />

12 Merimiehen<br />

matkakuvaus<br />

monitoimimurtajalta<br />

14 Tallink Siljalla<br />

luotetaan tiimityön<br />

tuloksiin<br />

19 Jäsenetuna<br />

lakineuvontaa<br />

yksityiselämän asioissa<br />

Bütsowista<br />

ILMOITUKSET • ANNONSER<br />

puh. / tel. (09) 615 2020<br />

Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.<br />

Tidningen utkommer åtta gånger om året.<br />

TILAUSHINNAT (2010)<br />

1/1 vuosi 25 e<br />

1/2 vuosi 15 e<br />

vuoTTA merenkulun opeTusTA<br />

rAumAllA<br />

kolmAnnen vuoden opiskelijA<br />

emiiliA pelTonen opiskelee TArjoilijAksi<br />

WinnovAssA rAumAllA.<br />

ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS:<br />

www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti /<br />

www.smu.fi > på svenska > kommunikation ><br />

Sjömannen > mediakort<br />

MERIMIES – SJÖMANNEN<br />

ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

material i redaktion utges<br />

8 22.11. 17.12.

Neuvotteluoikeus<br />

on valtti vailla vertaa<br />

Seppo Lievonen, 29<br />

satamavalvoja/luottamusmies<br />

Vuosaaren satamassa FL Port Services<br />

Oy:ssa satamavalvojana työskentelevä Seppo<br />

Lievonen, 29, on toiminut <strong>Unioni</strong>n luottamusmiehenä<br />

vajaan vuoden verran. Seposta<br />

piti tulla alkuaan varaluottamusmies, mutta<br />

sattuma vei hänet suoraan luottamusmieheksi.<br />

”Neuvotteluoikeus on valtti vailla vertaa.<br />

Luottamusmies voi kysyä eri asioista ja<br />

meillä on laillinen oikeus saada niistä<br />

tietoa”, Seppo kertoo syistään ryhtyä luottamusmieheksi.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäseneksi<br />

Seppo kuului alun perin toiseen ammattiliittoon,<br />

mutta kuultuaan kollegaltaan <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>sta,<br />

hän päätti vaihtaa liittoa.<br />

Pian tämän jälkeen hän sai myös kutsun<br />

satama-alan (003) osastokokoukseen.<br />

”Ajattelin kyllä ensin, että kokous on varmaan<br />

kamalaa jäykistelyä, mutta se olikin<br />

kaukana siitä”, Seppo kertoo nyt jälkikäteen<br />

hieman huvittuneena.<br />

Osaston kokouksessa kuulumisia käytiin<br />

läpi satamittain.<br />

”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun minulla<br />

oli mahdollisuus saada tietoa, kuinka<br />

eri asiat toimivat <strong>Suomen</strong> muissa satamissa.<br />

Opin paljon uutta.”<br />

”Keissien” puintia<br />

Tänä syksynä Seppo tapasi <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

luottamusmiesporukkaa täydennyskurssien<br />

illallisella.<br />

”Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka<br />

monipuolinen ammattijoukko <strong>Unioni</strong>n<br />

luottamusmiehet ovat.”<br />

Illallisella turistiin epävirallista ja virallisempaa<br />

asiaa; pohdittua tuli erilaisia ”keissejä”<br />

muiden luottamusmiesten kanssa.<br />

”Sakki oli kyllä erittäin mukavaa ja<br />

rentoa. Nyt kun tuntee jengiä kasvoilta, on<br />

helpompi pitää yhteyttä myös jatkossa.”<br />

Itämeren<br />

ympäristöystävällisin alus avaisi oven<br />

kotimaisen tonniston uusimiseksi<br />

STX Finlandin Turun telakalta laskettiin juuri<br />

vesille maailman suurin risteilijä, Allure of the<br />

Seas. Se oli telakan viimeinen rakenteilla ollut<br />

alus. Risteilijää rakensi 700–800 yritystä.<br />

Suurin osa niistä tuli Turun seudulta ja rannikolta,<br />

mutta myös syvemmältä sisämaasta.<br />

Jättiristeilijän valmistuttua Turun työttömyysasteen<br />

on arvioitu olevan vuodenvaihteessa<br />

17 prosenttia.<br />

Meriklusteri työllistää Turun seudulla suoraan<br />

8 000 ihmistä. Turun telakalla näistä on<br />

työskennellyt suoraan 2 000 henkeä, loput<br />

6 000 eri alihankkijoiden palveluksessa. Alihankkijoiden<br />

6 000 työntekijästä puolestaan<br />

2 000 on työskennellyt Turun telakan porttien<br />

sisäpuolella. Näin ollen telakalla voidaan laskea<br />

urakoineen yhteensä 4 000 työntekijää<br />

alusrakentamisen parissa.<br />

Varsinais-<strong>Suomen</strong> työllisyystilanne nojaakin<br />

vahvasti meriklusterin toimintaan. Turun<br />

seudun ”pelastajaksi” ilmoittautui lokakuun<br />

lopulla Viking Line-varustamo, joka kertoi<br />

tehneensä telakkayhtiö STX Finlandin kanssa<br />

esisopimuksen uuden matkustaja-aluksen<br />

rakentamisesta Turun telakalla, mikäli valtio<br />

myöntää hankkeelle ympäristötukea.<br />

Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistelläänkin<br />

parhaillaan meriliikenteen uudisalusten<br />

ympäristötukiohjelmaa ja sitä koskevaa<br />

asetusta, joka käsitellään valtioneuvoston<br />

istunnossa marraskuussa. Tämän jälkeen<br />

asetus menee vielä EU-komission käsittelyyn.<br />

Kun se on saapunut sieltä, asetuksen tuista<br />

käynnistetään yleinen hakumenettely. Eduskunta<br />

on myöntänyt alusten ympäristötukeen<br />

30 miljoonan euron valtuuden. Tuki voidaan<br />

myöntää yhdelle tai useammalle varustamolle.<br />

Mikäli yhdelle varustamolle myönnetään<br />

yli 7,5 miljoonaa euroa tukea, tukipäätös on<br />

vielä erikseen hyväksyttävä EU-komissiossa.<br />

<strong>Suomen</strong> lipun alla kulkevan aluskannan<br />

keski-ikä on 20 vuotta, joten uudistamista<br />

todellakin tarvitaan. Valtion takaama ympäristötuki<br />

tarjoaakin hyvän mahdollisuuden<br />

uudistaa vanhaa aluskantaa. Viking Line on<br />

kertonut harkitsevansa ottavansa uudessa<br />

aluksessa käyttöön ympäristöystävällisemmän<br />

ja rikittömän polttoaineen, LNG:n, eli<br />

pääkirjoitus:<br />

nesteytetyn maakaasun. Itämerellä seilaisi<br />

tämän jälkeen kaikkien aikojen ympäristöystävällisin<br />

matkustaja-alus.<br />

Ympäristöhyötyjen lisäksi uuden aluksen<br />

rakentaminen toisi Turun seudulle sen kiperästi<br />

kaipaamaa työtä. Viking Linen matkustaja-aluksen<br />

rakentamisen on laskettu tuovan<br />

telakalle töitä yhteensä 2 600 henkilötyövuotta.<br />

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman<br />

mukaan yhden henkilön, joka ansaitsee 2 500<br />

euroa bruttona kuukaudessa, työttömyydestä<br />

aiheutuvat kustannukset vuodessa ovat yhteiskunnalle<br />

noin 25 000 euroa. Mikäli uutta<br />

alusta ei rakennettaisikaan, 2 600 henkilötyövuoden<br />

”menetyksestä” ja työttömyydestä<br />

aiheutuvat kustannukset olisivat yhteensä 65<br />

miljoonaa euroa.<br />

Huomioitava kuitenkin on, että tämä luku<br />

ei pidä sisällään jo telakalta aiemmin työttömäksi<br />

jääneitä, jolloin todelliset työttömyyskustannukset<br />

olisivat todellisuudessa vielä<br />

suuremmat. Turun telakan hiljenemisen on<br />

laskettu vähentävän kaupungin verotuloja<br />

runsaat neljä miljoonaa euroa ensi vuonna<br />

2011. Tämän lisäksi se lisää työllistämis- ja rakennemuutoskuluja<br />

miljoonilla. Vuonna 2012<br />

luvut ovat vieläkin suuremmat, jos telakkaväki<br />

tippuu työmarkkinatuelle ja uutta laivatilausta<br />

ei saada.<br />

Turun ja suomalaisen meriklusterin kannalta<br />

Turun telakalle tarvitaan siis mahdollisimman<br />

nopeasti uusia tilauksia. Telakalle<br />

tuomien työllistämishyötyjen lisäksi ei pidä<br />

unohtaa, että uuden laivan rakentaminen<br />

Suomessa, ja saapuminen <strong>Suomen</strong> lipun<br />

alle, toisi valtion rahakirstuun myös moninaisia<br />

verotuloja. Uuden, ympäristöystävällisemmän<br />

aluksen rakentaminen avaisi oven uusia<br />

laajemminkin kotimaista tonnistoa, jolloin<br />

Suomi toimisi Itämeren alueen mallimaana<br />

ympäristöystävällisessä merenkulussa. Samalla<br />

vaalittaisiin kotimaista, erikoistunutta<br />

telakkateollisuuden ja merenkulun osaamista<br />

sekä pidettäisiin kotimaisesta huoltovarmuudesta<br />

huolta, joka on vaarassa kadota, jos<br />

metalli-, telakka- ja merenkulkuosaaminen<br />

päästetään häviämään kotimaasta.

Rauma 2010<br />

TeKsTi ja KUvaT: saana Lamminsivu<br />

Lähde: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: merenkulun opetusta raumalla 1880–2000, mikko Uola<br />

4<br />

40 raumalla<br />

vuotta<br />

merenkulun<br />

ammattikoulutusta

auman merenkulun opetus juhli pyöreitä lokakuussa:<br />

ammattikouluopetus täytti 40 vuotta ja päällystökoulutus 130 vuotta.<br />

rauman viriäminen merkittäväksimerenkulkukaupungiksi<br />

sykähti liikkeelle vuonna<br />

1830 tapulikaupunkioikeuksien<br />

myötä. Kaikista ulkomaanliikennettä<br />

harjoittavista kaupungeista piti löytyä merimieshuone,<br />

joka perustettiin Raumalle<br />

1842. Samalla alettiin vaatia alkeellisen ammattikoulutuksen<br />

antamista kauppalaivoihin<br />

merimiehiksi pestautuville ja haaveilla<br />

merikoulun saamisesta kaupunkiin.<br />

Lähimmät suomenkieliset merikoulut<br />

löytyivät tuohon aikaan vain Oulusta ja<br />

Viipurista. Köyhimmillä ei ollut varaa lähteä<br />

opiskelemaan näin kauas. Merikoulua<br />

näkökulmA:<br />

ERIKOISAMMATTITUTKINTO<br />

MYÖS MERENKULKUUN<br />

kaupunkeihinsa alkoivat havitella myös<br />

Pori ja Uusikaupunki, mutta Rauma veti<br />

pidemmän korren muun muassa merkittävän<br />

kauppalaivastonsa ansiosta. Lupa suomenkielisen<br />

merikoulun perustamisesta<br />

Raumalle saatiin vuonna 1880 pitkällisen<br />

kädenväännön tuloksena. Koulussa aloittivat<br />

tuolloin toimintansa perämies- ja kauppalaivuriosastot.<br />

MIEHISTÖPUOLEN KOULUTUSTA<br />

SUOMESSA 1960-LUVULTA ALKAEN<br />

Suomessa ei annettu miehistöpuolen ammatillista<br />

koulutusta ennen 1960-lukua.<br />

Ainoastaan laivojen keittiöhenkilökuntaa<br />

Toisin kuin monilla muilla aloilla, merenkulussa ei ole vielä nykypäivänä<br />

olemassa erikoisammattitutkintoja. Erikoisammattitutkinnossa<br />

vaaditaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta ja syvällistä osaamista<br />

jollakin ammatin erikoisalueella. Tämä kriteeri täyttyy merimiehillä<br />

monissa eri ammateissa: ”konkari omassa lajissaan”, kuten sanotaan.<br />

Merenkulkijat eivät voi jäädä muita aloja vähemmällä, eli erikoisammattitutkinnolle<br />

olisi alalla selvä tilaus olemassa, WinNovan merenkulku-<br />

ja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt toteaa.<br />

kATso lisää kuviA rAumAlTA: www.smU.fi > viestintä > nettijUtUt > raUma 2010<br />

fAkTA!<br />

Lupa suomenkielisen<br />

merikoulun perustamisesta Raumalle<br />

saatiin vuonna 1880<br />

pitkällisen kädenväännön tuloksena.<br />

oli koulutettu satunnaisesti muutamissa<br />

yksityisissä oppilaitoksissa, mutta muutoin<br />

töihin ”kouliintui” laivoilla käytännön opin<br />

kautta.<br />

Miehistöpuolen järjestäytyneen koulutuksen<br />

tarvetta korosti erityisesti <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>. Valtion merimieskoulu aloitti toimintansa<br />

Aurajokeen hinatussa <strong>Suomen</strong><br />

Joutsenessa 1961 huhtikuussa. Saman<br />

vuoden syksyllä perustettiin myös Ahvenanmaalle<br />

ruotsinkielinen merimiesammattikoulu.<br />

>><br />

Rauma sai tapulikaupunkioikeudet vuonna 1830, minkä seurauksena<br />

alueen kauppamerenkulku vilkastui huomattavasti.<br />

Alettiin seilata rannikkoa ja Tukholmaa kauemmas Englantiin,<br />

Ranskaan ja Välimeren maihin, jopa muihin maanosiin.<br />

Vuosikymmenet eivät ole vähentäneet Rauman merkitystä<br />

merenkulkukaupunkina. Päinvastoin, Rauman satama on<br />

pitänyt pintansa tuonti- ja vientiluvuillaan yhtenä <strong>Suomen</strong><br />

suurimmista satamista. Tämän vuoden kesäkuun loppuun<br />

mennessä Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä<br />

2,62 miljoonaa tonnia ja lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli<br />

runsaat 10 prosenttia.<br />

5

MUUNTOKOULUTUS<br />

WinNovan merenkulkualan yksikkö<br />

tarjoaa ainoana merenkulkualan oppi-<br />

laitoksena Suomessa muuntokoulutusta<br />

sähköasentajasta laivasähkömieheksi<br />

aikuiskoulutuspuolella. Kurssit alkavat<br />

kerran vuodessa.<br />

”Muuntokoulutusta on ollut tarjolla vuodesta<br />

2002 alkaen”, opettaja Jari Myllynen<br />

toteaa.<br />

Koulutukseen osallistuneiden ikähajonta<br />

on ollut suuri.<br />

”Ikä ei ole todellakaan este opintojen<br />

aloittamiselle”, Myllynen painottaa.<br />

”Muuntokoulutuksessa on ollut esimerkiksi<br />

telakalla 10–15 vuotta työskennelleitä”,<br />

hän antaa yhden esimerkin kurssin<br />

opiskelijoista.<br />

Jokaisen hakijan henkilökohtainen työkokemus<br />

ja koulutus otetaan haussa huomioon.<br />

Lähtökohta opinnoille on kolmen<br />

vuoden ammattikoulutus ja vuosi työelämänkokemusta.<br />

”Mutta aina kannattaa kysyä ja hakea,<br />

ja pohditaan sitten jokaisen opintovalmiudet<br />

sekä lähtökohdat koulutukseen henkilökohtaisella<br />

tasolla”, Myllynen muistuttaa.<br />

Noin yhdeksän kuukautta kestävän<br />

muuntokoulutuksen aikana opiskelija saa<br />

lisäksi hätätilanteiden peruskoulutuksen<br />

sekä vahtimieskoulutuksen.<br />

”Muuntokoulutus käynnistyi alun perin<br />

kentältä ja varustamoista tulleesta toiveesta,<br />

että laivasähkömiehiä tarvitaan.”<br />

LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY WINNOVA<br />

merenKULKU- ja TUrvaLLisUUsaLa<br />

sUojanTie 2<br />

26100 raUma<br />

pUh. 044 455 8042 Tai<br />

044 455 8045<br />

WWW.WINNOVA.FI<br />

6<br />

Sami Viskari opiskelee <strong>Raumalla</strong> laivatarjoilijaksi ja<br />

aikoo suuntautua opinnoissaan myöhemmin vielä baarimestariksi.<br />

>><br />

MERIMIESKOULU RAUMALLE 1970<br />

<strong>Raumalla</strong> miehistöpuolen koulutus käynnistyi<br />

vuonna 1970, jolloin Rauman merimieskoulu<br />

aloitti toimintansa. Koulussa<br />

oli mahdollista opiskella kansimies-, konemies-<br />

tai laivasähkömiesluokilla sekä<br />

talousosaston perusopintolinjalla ja laivakokkiluokalla.<br />

Merikouluissa alettiin antaa<br />

merimiesten erikois- ja täydennyskoulutusta<br />

1970-luvun puolivälistä lähtien. Myös<br />

Rauman merimieskoulussa niin sanotulla<br />

erikoiskoulutuksella on ollut koko ajan vahva<br />

sija.<br />

WINNOVA<br />

Rauman merikoulussa juhlittiin lokakuussa<br />

pyöreitä, sillä merikoulu perustettiin<br />

kaupunkiin siis tasan 130 vuotta sitten.<br />

Koulussa annettiin alkuunsa<br />

vain päällystöpuolen koulutusta.<br />

<strong>Raumalla</strong> alettiin tarjota vuonna<br />

1970 miehistöpuolen koulutusta,<br />

joka juhli vastaavasti tänä syksynä<br />

40-vuotistaivaltaan.<br />

Rauman merikoulu on käynyt<br />

vuosikymmenten aikana läpi useita<br />

organisaatiomuutoksia. Vuoden<br />

2010 alusta alkaen merenkulun<br />

koulutusta <strong>Raumalla</strong> järjestää WinNova /<br />

Länsirannikon Koulutus Oy. Vaikka koulun<br />

nimi muuttui, merikoulun tilat seisovat<br />

<strong>Raumalla</strong> edelleen saman mäen päällä kuin<br />

toiminnan alussa tasan 40 vuotta sitten.<br />

WinNovan merenkulku- ja turvallisuusalan<br />

yksikkö <strong>Raumalla</strong> tarjoaa nykyisin<br />

ainoana oppilaitoksena Suomessa<br />

suomenkielellä kaikki neljä merenkulun<br />

koulutusohjelmaa: kansi- ja konekorjauksen<br />

(korjaaja), kansipäällystön (vahtiperämies),<br />

konepäällystön (vahtikonemestari ja<br />

alikonemestari) ja sähkökäytön koulutusohjelmat<br />

(laivasähköasentaja). Sen lisäksi<br />

<strong>Raumalla</strong> voi opiskella hotelli-, ravintola- ja<br />

catering-alan perustutkintolinjalla (tarjoilija/laivatarjoilija<br />

ja ravintola- ja laivakokki).<br />

Erikoistuminen eri merenkulkuammatteihin<br />

alkaa tutkinnon yhteisten ammatillisten<br />

opintojen jälkeen, toisen vuosikurssin<br />

alussa. Työssäoppiminen on edelleen<br />

olennainen osa merimiehen koulutusta.<br />

”Työharjoittelussa laivalla tärkeää on,<br />

että oppilas todellakin saa harjoitella asioita,<br />

eikä hänellä teetätetä niin sanotusti vain<br />

hanttihommia”, WinNovan merenkulku-<br />

ja turvallisuusalan opettaja Harry Rostedt<br />

muistuttaa.

kokki<br />

koulunpenkillä<br />

jaakko salén, 21, kipaisi työelämästä<br />

koulunpenkille. maapuolen keittiössä<br />

kokkina toiminut nuori mies tähtää nyt<br />

laivakokin uralle.<br />

Rauma 2010<br />

Padat, kattilat ja kauhat ovat ympäröineet<br />

Jaakkoa jo lapsuudesta saakka.<br />

”Olen pyörinyt keittiössä jo seitsemänvuotiaasta<br />

lähtien. Äiti ja sisko ovat kokkeja”,<br />

Jaakko myhäilee.<br />

TYÖELÄMÄSSÄ KUUSI VUOTTA<br />

Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa. Keittiövaltakunnassa<br />

kasvaneena Jaakon tie kokiksi<br />

oli viitoitettu, mutta silti se tuntuu aivan oikealta<br />

valinnalta. Peruskoulun työharjoittelu maapuolen<br />

ravintolakeittiössä antoi lopullisen leiman<br />

sille, että tätä polkua on seurattava, hän kertoo.<br />

”Työharjoittelun jälkeen minua pyydettiin samaiseen<br />

ravintolaan kesätöihin ja sinne sitten<br />

jäin.”<br />

Jaakko laskee olleensa 15-vuotias, kun hän<br />

aloitti työt ravintolassa. Samaan aikaan hän kävi<br />

loppuun peruskoulua.<br />

”Ensin toimin keittiössä keittiöapulaisena.”<br />

Kotoa kertynyt kyökkipuolen kokemus osoitti,<br />

että Jaakolta ei mene puurot ja vellit sekaisin,<br />

joten pian hän huomasi tekevänsä kokin ”hommia”.<br />

Työsuhde oli ollut alkuunsa määräaikainen,<br />

mutta vakinaistettiin pian. Niin Jaakko siirtyi<br />

peruskoulun penkiltä suoraan työelämään ja<br />

mikäpäs siinä, sillä työ oli mielekästä ja sitä oli<br />

tarjolla hyvin.<br />

VUODET VIERIVÄT – MAISTA LAIVALLE?<br />

Viime keväänä Jaakko huomasi työskennelleensä<br />

maapuolen ravintolassa jo kuuden vuoden<br />

ajan. Raumalaisena ja meren läheisyydessä<br />

kasvaneena miehelle vierähti mieleen, että laivatyökään<br />

ei saattaisi olla lainkaan hullumpaa.<br />

Niin hän haki kotipaikkakunnalla sijaitsevaan<br />

WinNovaan opiskelemaan ja on nyt sillä tiellä.<br />

”Työkokemukseni tähden pääsin aloittamaan<br />

opinnot suoraan toiselta vuosikurssilta”, Jaakko<br />

on tyytyväinen siihen, että koulussa huomioidaan<br />

myös oppilaiden henkilökohtaiset taustat<br />

ja työkokemukset.<br />

Työelämästä koulunpenkille siirtyminen ei<br />

ole ollut Jaakon mielestä mitenkään vaikeaa.<br />

Motivaatiota on tuonut varmasti se, että toisen<br />

vuoden opiskelijat aloittavat opinnot suoraan<br />

omissa ryhmissään, eli Jaakko talouspuolen laivakokkilinjalla.<br />

”Haluan ilman muuta paperit taskuun ja<br />

sitten laivalle töihin. Haluaisin tehdä työharjoittelun<br />

ensin matkustajalaivalla ja hakea ehkä<br />

sitten rahtipuolella töihin, mutta aika näyttää.<br />

Oikeastaan kaikki laivakeittiöt kiinnostavat”, tuleva<br />

laivakokki tuumii tarmokkaana.<br />

7

Rauma 2010<br />

8<br />

Merenjumalan<br />

matkassa<br />

rauman satamasta kuljetaan vilkkaasti<br />

maailmalle. suuria aluksia satamaan ja sieltä<br />

pois avustaa toisinaan itsensä neptun;<br />

alfons håkansin rauman hinaajista suurin.<br />

TeKsTi ja KUvaT: saana Lamminsivu

Alfons Håkansilla on <strong>Raumalla</strong><br />

kolme hinaajaa: Neptun, Torvik<br />

ja Lippo. Merenjumalasta löytyy<br />

eniten vetovoimaa, jopa 37 tonnia. Nyt Neptun<br />

ei kuitenkaan puhku ja puhise, vaan<br />

makaa tyynnä laiturissa. Sää on satamassa<br />

seisahtunut, vaikka eletään syys–lokakuun<br />

vaihdetta.<br />

”Rauman satama on suojaisa, sillä olemme<br />

täällä lahdelmassa”, konepäällikkö Atte<br />

Jalonen katselee Neptunin kannelta eteensä<br />

avautuvaa satama-aluetta.<br />

Håkansin hinaajat avustavat Rauman<br />

satamaan saapuvia aluksia ja siirtelevät<br />

proomuja. Työkenttä ei rajoitu pelkkään<br />

Rauman satamaan, vaan ”Håkun” hinaajat<br />

operoivat myös lähirannikoilla ja -kaupungeissa.<br />

”Työskentelemme pääpiirteissään Uusikaupunki–Pori–Rauma<br />

-akselilla”, Jalonen<br />

kartoittaa.<br />

YMPÄRIVUOROKAUTINEN PÄIVYSTYS<br />

Hinaaja Torvik on saapunut aamuyöstä työkeikalta<br />

Porista. Nyt matkalle samaiseen<br />

kaupunkiin valmistellaan pienempää Lippoa.<br />

”3 400 litraa polttoainetta, 300 litraa vettä<br />

ja lohkolämmitin pelaa”, joku kuuluttaa<br />

käytävässä.<br />

Kaikki on kunnossa, matkalle lähtöön<br />

ollaan valmiita. Alfons Håkansin hinaajilla<br />

<strong>Raumalla</strong> työskentelee yhdeksän työntekijää,<br />

joista normaalisti kolme on vapaalla<br />

ja kuusi työvuorossa. Aluksilla on ympärivuorokautinen<br />

päivystys. Satamaan saapuvat<br />

suuret alukset eivät katso kelloa ja niitä<br />

avustetaan aina tarpeen vaatiessa. Rauman<br />

satamaan voi siis päästä toisinaan jopa itsensä<br />

Neptunin matkassa.<br />

Tarjoilijasta<br />

KORJAAJAKSi<br />

<strong>Merimies</strong>työstä on moneksi. Hyvä esimerkki<br />

alan tarjoamista mahdollisuuksista<br />

on tarjoilija Hilda Uitus, joka päätti<br />

monipuolistaa merimiesosaamistaan ja<br />

kouluttautua nykyisen tarjoilijan ammatin<br />

lisäksi korjaajaksi.<br />

Valmistuttuaan Tampereelta ravintola-alan<br />

oppilaitoksesta merille lähtö<br />

tuntui Hildalle jollakin tapaa itsestään<br />

selvältä.<br />

”Koulusta sai erittäin hyvän ammatillisen<br />

pohjan nykyiseen tarjoilijan työhön”,<br />

Hilda toteaa.<br />

Meriura on tuntunut oikealta valinnalta,<br />

eikä töistä voi sanoa olleen pulaa.<br />

”Työskentelen nyt kolmatta vuotta<br />

vikaeeraajana M/s Silja Europan Buffet-<br />

ravintolassa”, Hilda kertoo.<br />

KOTI TAMPEREELLA, TYÖ<br />

TURUSSA JA KOULU RAUMALLA<br />

Nyt istutaan kuitenkin Neptun-hinaajan<br />

messissä <strong>Raumalla</strong>, eikä matkustajalaivalla.<br />

Hildalla on meneillään neljän viikon<br />

mittaisen työharjoittelunsa viimeinen<br />

päivä Alfons Håkansilla.<br />

”Hyvin ovat hommat sujuneet”, työkaverit<br />

kehuvat.<br />

Merillä ei voi sanoa olevan enää nykypäivänä<br />

perinteisiä miesten ja naisten<br />

töitä, ”nainen byssassa, mies koneessa”,<br />

Merenjumalan mukaan nimetty Neptun on <strong>Raumalla</strong> kotisatamaansa<br />

pitävistä ”Håkun” hinaajista suurin. Kannella<br />

harjoittelija Hilda Uitus ja konepäällikkö Atte Jalonen.<br />

vaan työt tasa-arvoistuvat ja ne hoitaa<br />

se, keneltä löytyy ammattitaitoa. Hilda<br />

on Håkansilla tekemäänsä työharjoitteluun<br />

tyytyväinen.<br />

”Kyllä täällä laivalla saa parhaimman<br />

opin tulevaan ammattiin käytännön töiden<br />

kautta”, Hilda vahvistaa.<br />

”Ja lämpöpuhallin toimii taas”, työkaverit<br />

kiittävät Hildaa sen korjaamisesta.<br />

Koti Tampereella, työ Turussa ja koulu<br />

<strong>Raumalla</strong>. Hilda ei kiellä, etteikö työn-<br />

teon ja koulun yhdistäminen olisi ollut<br />

raskasta. Rauman sataman vieressä<br />

mäen päällä seisoo Hildan opinahjo,<br />

Rauman merikoulu, eli nykyinen Winnova.<br />

”Valmistumisen pitäisi häämöttää<br />

edessä ensi keväänä”, Hilda kuvailee sisimmästään<br />

löytyvää pontta meneillään<br />

olevien opintojen loppuunsaattamiseen,<br />

”ja sitten kutsuvat maailman meret tai<br />

aivan uudet haasteet.”<br />

9

TeksTi: ilpo minkkinen kuvA: winnova<br />

matruusin, konemiehen, korjausmiehen ja pursimiehen asetuksen aluksen miehityksestä ja<br />

laivaväestä (1797/2009) mukaisiin pätevyyskirjoihin vaadittavat tutkinnot jatkuvat<br />

”non-stop” -koulutuksena winnovassa raumalla.<br />

Ensimmäiset tutkintotilaisuudet toteutettiin toukokuussa ja syyskuussa<br />

jatkettiin jälleen ”non-stop” koulutuksilla edellä mainittuihin<br />

pätevyyksiin. Koulutus toteutetaan näyttötutkintona, jossa näyttöpäiviä<br />

tarjotaan läpi vuoden säännöllisin väliajoin.<br />

Matruusi<br />

Työkokemusta on,<br />

mutta puuttuvatko ”paperit”?<br />

Pääsyvaatimuksena matruusin näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä vahtimiehen<br />

pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta kansiosaston<br />

tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200<br />

ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan<br />

merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko<br />

2 vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta +<br />

2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin<br />

yksi vuosi on 360 merityöpäivää.<br />

Korjausmies<br />

Pääsyvaatimuksena korjausmiehen näyttöihin on konemiehen pätevyyskirja<br />

ja 6 kuukautta meripalvelua konemiehen pätevyyskirjaan<br />

vaadittavan palvelun jälkeistä meripalvelua koneosastossa tai yleistoimihenkilönä<br />

kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus<br />

on vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.<br />

matrUUsin ja konemiehen TUTKinnon sUoriTTaminen<br />

johTaa jaTKossa sTCW-yLeissopimUKsen mUKaisiin päTevyysKirjoihin.<br />

Hae nyt,<br />

näyttötutkintoja<br />

”non-stoppina”<br />

<strong>Raumalla</strong>!<br />

Merenkulkija, sinulla on nyt hyvä tilaisuus saada korkeampi<br />

pätevyys joustavalla tavalla omaan tahtiin. Aina kannattaa hankkia<br />

ylempi pätevyys kun edellytykset siihen täyttyvät.<br />

Konemies (moottorimies)<br />

Pääsyvaatimuksena konemiehen näyttöihin on 18 vuoden ikä sekä<br />

vahtimiehen pätevyyskirja ja merityökokemusta 3 vuotta koneosaston<br />

tehtävissä kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 200<br />

ja koneteho vähintään 350 kW. Vaihtoehtoisesti hyväksytään vastaavan<br />

merityökokemuksen ja koulutuksen yhdistelmää seuraavasti: joko 2<br />

vuotta koulutusta ja 1 vuosi työkokemusta tai 1 vuosi koulutusta +<br />

2 vuotta työkokemusta. Työkokemus lasketaan merityöpäivinä, jolloin<br />

yksi vuosi on 360 merityöpäivää.<br />

Pursimies<br />

Pääsyvaatimuksena pursimiehen näyttöihin on matruusin pätevyyskirja<br />

ja 6 kuukautta meripalvelua matruusin pätevyyskirjaan vaadittavan<br />

palvelun jälkeistä meripalvelua kansiosastossa tai yleistoimihenkilönä<br />

kansi- tai koneosastossa kauppa-aluksessa, jonka bruttovetoisuus on<br />

vähintään 200 ja koneteho vähintään 350 kW.<br />

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n Manilassa Filippiineillä 21.–25. kesäkuuta 2010 pidetyssä diplomaattikonferenssissa sovittiin STCWyleissopimuksen<br />

muutoksista. ”Manila-muutokset” tulevat voimaan vuonna 2012. Uudistuksen myötä matruusin pätevyyttä koskevat säädökset<br />

on siirretty Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO) STCW-koodiin. Jatkossa matruusin (able seafarer deck) ja konemiehen (able seafarer engine)<br />

pätevyyskirjoista tulee STCW-yleissopimuksen mukaisia pätevyyskirjoja. Siirtymäaika vanhoista pätevyyskirjoista on vuoteen 2017 saakka.

Liikennevirasto ja<br />

arctia icebreaking<br />

tekivät monivuotisen sopimuksen<br />

jäänmurrosta<br />

Liikennevirasto on tehnyt arctia icebreaking oy:n<br />

kanssa jäänmurtoa koskevan palvelusopimuksen. Uusi<br />

jäänmurtosopimus on voimassa vähintään viisi vuotta ja<br />

siihen sisältyy kaksi viiden vuoden optiota (5+5).<br />

Sopimuksen lopulliset kustannukset määräytyvät<br />

murtajien toimintapäivien mukaan.<br />

Riippuen talven ankaruudesta kustannukset<br />

ovat noin 22–26 miljoonaa euroa talvikaudessa.<br />

Polttoainekustannukset eivät sisälly<br />

summaan.<br />

Nyt tehty sopimus koskee Arctia Icebreaking<br />

Oy:n viittä nk. perinteistä jäänmurtajaa,<br />

jotka muodostavat luotettavan peruslaivaston<br />

<strong>Suomen</strong> jäänmurtopalveluiden hoitamiseksi.<br />

Perinteisten jäänmurtajien lisäksi tarvitaan<br />

sopimukset myös muiden murtajien<br />

varallaolosta ja vahva yhteistyö Ruotsin kanssa,<br />

jotta meillä on tarvittaessa yhdeksän jään-<br />

Luottamusmieskoulutus<br />

vuonna 2011<br />

sUomen merimies-<strong>Unioni</strong> järjestää<br />

LUottamUsmiehiksi vaLitUiLLe omaa<br />

LUottamUsmieskoULUtUsta. kUrssit on tarkoitettU<br />

kaikiLLe LUottamUstehtävissä oLeviLLe.<br />

kUrsseiLLe hakeminen<br />

Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuslomakkeella,<br />

jonka saat luottamusmiehiltä, <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimistoista<br />

ja <strong>Unioni</strong>n kotisivuilta:<br />

www.smU.fi > koULUtUs > LUottamUsmieskoULUtUs<br />

pentti holappa<br />

murtajan palvelut normaalin ja ankaramman<br />

talven tarpeisiin.<br />

”<strong>Suomen</strong> talvisatamilla on keskeinen merkitys<br />

<strong>Suomen</strong> hyvinvoinnille ja ne pidetään<br />

jäänmurtajien avulla auki liikenteelle ympäri<br />

vuoden. Uudella jäänmurtosopimuksella<br />

vahvistetaan perinteisten jäänmurtajien<br />

Urhon, Sisun, Otson ja Kontion elinkaaren<br />

jatkuminen 15 vuodeksi eteenpäin ja samalla<br />

varmistetaan elinkeinoelämän tarpeet häiriöttömästä<br />

talviliikenteestä näiden alusten<br />

osalta”, toteaa Liikenneviraston pääjohtaja<br />

Juhani Tervala.<br />

Laivojen<br />

ympäristötuki<br />

hakuun<br />

marraskuussa<br />

liikenne- jA<br />

viesTinTäminisTeriön<br />

TiedoTe 27.10.2010<br />

Liikenne- ja viestintäministeriössä viimeistellään<br />

meriliikenteen uudisalusten ympäristötukiohjelmaa<br />

ja sitä koskevaa asetusta. Asetus<br />

käsitellään valtioneuvoston istunnossa marraskuussa.<br />

Kun hallitus on hyväksynyt asetuksen,<br />

se tulee voimaan välittömästi. Sen jälkeen<br />

tuki on yrityksien haettavissa.<br />

Tukea voidaan myöntää Suomeen rekisteröidylle<br />

yritykselle, joka harjoittaa laivan-<br />

varustoimintaa. Tukea on mahdollista myöntää<br />

hankkeelle, jolla on merkittävästi ympäristöä<br />

parantavia vaikutuksia. Näitä ovat ympäristöystävällisempien<br />

alusten käyttöönotto tai tekniset<br />

ratkaisut mukaan lukien vaihtoehtoisten<br />

polttoaineiden käyttö tai polttoaineiden päästönvähentämisteknologian<br />

hyödyntäminen.<br />

Tukiohjelma tarvitsee EU:n komission hyväksynnän<br />

eli tukea ei voida maksaa ennen<br />

kuin komissio on asian käsitellyt. Eduskunta<br />

on myöntänyt jo aiemmin 30 miljoonan euron<br />

valtuuden alusten ympäristötukeen. Esitys sisältyy<br />

hallituksen eduskunnalle marraskuussa<br />

annettavaan vuoden 2011 tulo- ja menoarvion<br />

täydennysesitykseen.<br />

kUrssit<br />

14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen)<br />

14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi<br />

12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1<br />

12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2<br />

11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

Lisätietoja kUrsseista ja mUUsta koULUtUksesta:<br />

Liittosihteeri Kenneth Bondas<br />

puh. (09) 6152 0254, 040 456 0245<br />

s-posti: kenneth.bondas@smu.fi<br />

11

TeKsTi ja KUvaT: Pentti holappa<br />

Matkalle siis sinne, missä aurinko<br />

ei tähän vuodenaikaan enää paista!<br />

Tämänkertaisen ”meriseikkailun”<br />

kohde odotti lumen ja jään maassa,<br />

Grönlannissa. Pakkasin kimpsuni ja kampsuni<br />

kasaan ja jätin Raahen Piehingin taakseni<br />

8. syyskuuta puolilta päivin. <strong>Merimies</strong>ten<br />

työmatkat ovat sinällään jo aikamoisia<br />

seikkailuja: ensin linja-autolla Ouluun,<br />

sieltä paikallisbussilla lentokentälle, sieltä<br />

lennot Helsinkiin ja edelleen Kööpenha-<br />

12<br />

merimieHen mATkAkuvAus moniToimimurTAjAlTA<br />

Kaukana<br />

eristyksissä<br />

Avaruusseikkailu Star Trekissä tähtilaiva Enterprise syöksyy ”sinne jonnekin<br />

missä ei ole aiemmin käyty” (where no man has gone before). Samalla<br />

lauseella voi luonnehtia merimiehen arkityötä monestakin näkökulmasta<br />

Arctia Shipping Oy:ssä. Yhtiön monitoimimurtajat operoivat esimerkiksi<br />

arktisilla vesillä, muusta ”sivilisaatiosta” kaukana; eristyksissä.<br />

minaan, jossa olimme yötä. Heräsin ennen<br />

kukonlaulua, sillä lähtöselvityksessä oli oltava<br />

hyvissä ajoin. Lento Grönlantiin kesti<br />

muutaman tunnin. Liisiimme Kangerlussuaqin<br />

lentokentälle, jossa oli koneenvaihto<br />

kohti ehkä pohjoisinta, eli maailman laidalla<br />

sijaitsevaa Aasiaatin lentokenttää. Sieltä<br />

meidät kuljetettiin autolla satamaan, jossa<br />

työpaikkamme, monitoimurtaja Fennica,<br />

seisoi jo odottamassa uusia työvuorolaisia.<br />

Vaihtomiehistö puolestaan lähti suuntaa-<br />

maan kohti kotia. Alukselle saavuttuamme<br />

vedimme välittömästi työvaatteet yllemme<br />

ja aloitimme työt.<br />

Tukialus<br />

äärettömyyden keskellä<br />

Monitoimimurtaja Fennica oli ollut Grönlannin<br />

vesillä työtehtävissä jo jonkin aikaa,<br />

missä se toimi öljynporauslaivan ja -lautan<br />

apualuksena. Fennicalla ja sen sisarlaiva<br />

Nordicalla oli oltu erilaisissa työtehtävissä

arktisilla vesillä myös aiemmin. Monitoimialukset<br />

toimivat yleensä asuntolaivoina<br />

ja tukialuksina öljynporauslauttojen luona.<br />

Niiltä lasketaan mereen esimerkiksi kaapelia<br />

ja putkea.<br />

Aluksella oli aluksi 26 hengen miehitys,<br />

joista ”ulkopuolisia” oli viisi. Heistä kolme<br />

siirtyi työtörnin puolessa välissä töihin<br />

muihin laivoihin. Paikalle jäivät skotlantilainen<br />

nosturikuski ja paikallinen kalastuksenvalvoja.<br />

Siinä tämänkertaiset vierailijat<br />

”muista valtakunnista”. Monitoimimurtajilla<br />

tehtävä työ on luonteeltaan kansainvälistä<br />

ja tehtävässä vaaditaan kieli-<br />

taitoa. Meren keskellä töiden ja yhteispelin<br />

on hoiduttava, sillä kaikki ovat yhdessä keskellä<br />

ei-mitään. Merityöhön, jos johonkin<br />

vaaditaan muskettisoturiluonnetta: kaikki<br />

yhden ja yksi kaikkien puolesta.<br />

Sisäisen kellon siirtelyä<br />

Monitoimimurtajalla tehtävät<br />

laivatyöt eivät juuri poikkea tavanomaisesta<br />

laivatyöstä: perämiehet<br />

ajavat vahtia komentosillalla, konemestarit<br />

pitävät huolta konevalvomosta ja<br />

vahtimiehet työskentelevät puolestaan sekä<br />

kannella että koneessa. Toimin itse talouspuolella<br />

kokkina. Työni alkaa aamuneljäl-<br />

tä ja päivävapaa puolestaan kello 14, josta<br />

eteenpäin kokkistuertti jatkaa päivällisen<br />

valmistamista. Grönlannissa kello oli viisi<br />

tuntia <strong>Suomen</strong> aikaa jäljessä. Aikaeroon sopeutuminen<br />

ottaa törnin alussa aina oman<br />

aikansa, mutta koska työkeikan pituus on<br />

kuitenkin monta viikkoa, ajan myötä myös<br />

sisäinen kello siirtyy lopulta aina oikeaan<br />

aikaan.<br />

Päivärutiinit ovat aluksella melko samanlaisia<br />

päivästä toiseen, sillä laivan ”toimintojen”<br />

on rullattava riippumatta siitä,<br />

missäpäin kulloinkin seilataan. Poikkeuksen<br />

työviikon päivärutiineihin toi aina<br />

lauantaisin järjestetty ”muster drill”,<br />

eli palo- ja pelastusveneharjoitukset,<br />

joita pidetään aluksella säännöllisesti.<br />

Arktisten vesien keskellä töitä tehdessä<br />

merenkäynti ja vaihtuvat sääolosuhteet<br />

leijuvat aina yllätysmomenttina laivan<br />

päällä. Mikäli tuuli ja meri ärjyyntyvät<br />

sekä taivas synkkenee entisestään, vaatii<br />

se aluksen miehistöltä pitkiä hermoja<br />

ja sopeutumista.<br />

Jylhän luonnon lumoa<br />

Merillä, etenkin Grönlannissa, ollaan<br />

eristyksissä kaikesta muusta. Vapaa-<br />

aikana saattaa lukea ja katsella vi-<br />

deoita, esimerkiksi elokuvia.<br />

Pohjoisilla leveysasteilla seilattaessa<br />

televisio ei aina näy, ei ainakaan<br />

tämänkertaisella keikalla.<br />

Upea, alusta ympäröivä arktinen<br />

luonto on kuitenkin jylhä<br />

näky, jota vain harvat pääsevät todistamaan.<br />

Kaivon kameran aina<br />

esille, kun silmien eteen osui<br />

mielenkiintoista kuvattavaa. Maisema<br />

oli yksitoikkoinen, mutta<br />

omalla karulla tavallaan kaunis:<br />

merta ja jäälauttoja. Harvat laivat,<br />

joita näimme, olivat samoissa<br />

tehtävissä kuin mekin.<br />

Satelliittisignaaleja<br />

Signaaleja muuhun maailmaan, kuten ystäviin<br />

ja sukulaisiin, otetaan netin avulla.<br />

Satelliitin kautta toimiva netti onkin ensiarvoinen<br />

kapistus pitkän törnin aikana. Huolimatta<br />

hyvistä yhteydenpitovälineistä alukselle<br />

ei tullut juuri tietoja työnantajalta, eikä<br />

liitoilta missä milloinkin mentiin. Etenkin<br />

liiton toimintaa tiedonantajana kritisoitiin<br />

tämän reissun aikana, koska yhtiössä oli<br />

meneillään muutoksia, joista odotettiin<br />

maista uutisia. Kun tiedonantoja ei saavu,<br />

huhut alkavat levitä aluksella nopeasti ja ne<br />

uskotaan totena. Mielestäni säännöllinen<br />

yhteydenpito laivoihin rauhoittaisi kummasti<br />

ja etenkin tällaisina aikoina, kun yhtiössä<br />

on vallalla jatkuva epävarmuus.<br />

Ensimmäiset uutiset ajankohtaisesta<br />

tilanteesta saimme omasta mielestäni vasta<br />

Grönlannissa vastaamme kävelevältä<br />

vaihtoporukalta, kun lähdimme takaisin<br />

kotimatkalle 8. lokakuuta. Lumen ja jään<br />

maassa meillä oli mahdollisuus tutustua<br />

myös paikalliseen kaupunkiin. Talot oli rakennettu<br />

pitkälti saman kaavan mukaan,<br />

mahdollisesti talopaketteja. Pienet ja värikkäät<br />

talot olivat kuitenkin veikeästi maalattuja.<br />

Yöelämä oli myös kuulemani mukaan<br />

mieleenpainuvaa.<br />

13

Tiimityöllä tuloksia<br />

Tallink siljalla<br />

Tallink-konserni kuljetti kesä–elokuun välisenä aikana yhteensä 2 839 850 matkustajaa,<br />

mikä on viisi prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. varustamon mukaan<br />

matkustaja- ja henkilöautomäärien kasvua tapahtui yrityksen kaikilla pääreiteillä.<br />

TeKsTi ja KUvaT: saana Lamminsivu<br />

Tallink-konserni on uusinut viime<br />

vuosien aikana voimakkaasti kalustoaan.<br />

Etenkin Helsinki–Tallinnaväliä<br />

liikennöi yhtiön monta upouutta laivaa.<br />

Hyvän tuloksen tekoon ei ole riittänyt<br />

kuitenkaan pelkkä aluskannan uusiminen,<br />

vaan siihen on tarvittu myös osaavan ja<br />

motivoituneen henkilöstön apua, Tallink<br />

Siljan johto painottaa.<br />

”Laivamyynti tekee liikevaihdostamme<br />

hieman yli 50 prosenttia. On tärkeää kuulla<br />

ja saada laivahenkilökunnalta ajatuksia<br />

toiminnan kehittämiseksi”, toimitusjohtaja<br />

Margus Schults vahvistaa.<br />

JOHTO TOIVOO LUOTTAMUSMIES-<br />

TAPAAMISIA MYÖS JATKOSSA<br />

Tallink Siljalla uskotaankin vahvasti johdon<br />

ja henkilöstön väliseen ajatuksenvaihtoon.<br />

Tästä hyvänä osoituksena on se, että yhtiön<br />

johto on tavannut varustamon luottamusmiehiä<br />

säännöllisesti <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

järjestämien täydennyskurssien yhteydessä<br />

jo useamman vuoden ajan.<br />

14<br />

”Perinteestä halutaan pitää kiinni myös<br />

jatkossa”, vahvistavat luottamusmiesten<br />

vieraiksi Hakaniemeen saapuneet toimitusjohtaja<br />

Margus Schults ja varatoimitusjohtaja<br />

Pasi Näkki.<br />

Schults on toiminut Tallink Siljan toimitusjohtajana<br />

nyt tasan vuoden verran, siitä<br />

lähtien kun yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja<br />

Keijo Mehtonen jäi viime syksynä<br />

eläkkeelle. On hienoa, että myös varustamon<br />

uusi johto ymmärtää luottamusmiesten<br />

tapaamisen merkityksen ja pitää sitä<br />

tärkeänä.<br />

”Tapaamme luottamusmiehiä säännöllisesti<br />

pienemmillä kokoonpanoilla,<br />

mutta näin suurta foorumia tapasimme<br />

nyt ensimmäistä kertaa. Yhteiskokous oli<br />

anniltaan kuitenkin äärimmäisen hyvä”,<br />

varatoimitusjohtaja Näkki kehuu keskusteluja<br />

yhtiön luottamusmiesten kanssa ja<br />

lisää ”Toivomme yhteistapaamisia myös<br />

jatkossa.”<br />

”ETEENPÄIN KUIN HÖYRYJUNA”<br />

Tallink Siljan palveluksessa työskentelee<br />

yhteensä yli 6 800 työntekijää Virossa, Suomessa,<br />

Ruotsissa, Latviassa, Saksassa ja Venäjällä.<br />

Suomessa yhtiön palveluksessa on<br />

meripuolella hieman yli tuhat työntekijää.<br />

Tallink-konsernilla on yhteensä 19 alusta,<br />

jotka liikennöivät seitsemällä eri reitillä.<br />

Vaikka Tallink-konsernin matkustajamäärät<br />

ovat olleet kasvussa ja yhtiön tuloskehitys<br />

positiivista, vielä ei ole kuitenkaan<br />

saavutettu lamaa edeltänyttä tasoa. Myös<br />

rahtimäärissä on ollut pudotusta, Schults<br />

toteaa. Varustamossa ei olekaan tällä hetkellä<br />

suunnitteilla uusia alusinvestointeja,<br />

vaan yhtiössä panostetaan nyt täysillä jo<br />

olemassa olevien konseptien kehittämiseen<br />

ja palvellaan asiakkaita mahdollisimman<br />

hyvin. Työt jatkuvat siis kuten tähänkin<br />

saakka.<br />

”Menemme eteenpäin kuin höyryjuna”,<br />

varatoimitusjohtaja Pasi Näkki tiivistää yhtiön<br />

tämän hetkiset tunnelmat.

Tallink Siljan luottamusmiehet<br />

tapasivat yhtiön johtoa<br />

luottamusmiesten täydennyskurssilla<br />

Hakaniemessä 13.10.2010.<br />

Kuvassa etualalla Tallink Siljan luottamusmiehet Satu Valapuro ja<br />

Tommy Nieminen <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n täydennyskurssilla.<br />

<strong>Suomen</strong> Varustamot ry:n toimitusjohtaja Olof Widén.<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi pidettiin<br />

12.–13.10.2010 Hakaniemessä. Kurssilla käytiin läpi esimerkiksi<br />

merilainsäädäntöä ja EU:n uutta sosiaaliturvaasetusta.<br />

Luottamusmiesten vieraana oli myös <strong>Suomen</strong><br />

Varustamoiden toimitusjohtaja Olof Widén, joka kertoi<br />

rikkipäästörajojen tiukennusten vaikutuksesta kotimaiseen<br />

merenkulkuun.<br />

käy kATsomAssA kuvAgAlleriA<br />

merimies-unionin koTisivuilTA:<br />

www.smU.fi > nettijUtUt > LUottamUsmiesten<br />

täydennyskUrssi 12–13.10.2010<br />

maailman<br />

meriltä<br />

KoonnUT: Juhani Artto<br />

itämeren toimintaviikoLLa hyvät tULokset<br />

Syys–lokakuun vaihteessa kymmenessä maassa järjestetty Itämeren<br />

toimintaviikko johti näyttäviin tuloksiin. Noin 160 000<br />

euron rästipalkat saatiin perittyä merimiehille, ja useilla<br />

aluksilla solmittiin kollektiiviset työehtosopimukset. Gdynian<br />

satamassa Puolassa kampanjoijat onnistuivat estämään<br />

merimiehiä osallistumasta rahdin käsittelyyn. ”Näytimme satamaviranomaisille<br />

ja varustamoille, että merimiesten ja satamatyöläisten<br />

yhteinen toiminta hyödyttää molempia ammattiryhmiä”,<br />

Gdynian sataman ITF-tarkastaja Andzrej Koscik toteaa.<br />

merirosvojen kaaPPaamat merimiehet<br />

jätettiin iLman korvaUksia tanskassa<br />

Danica Whiten miehistö, jota somalialaiset merirosvot pitivät<br />

vuonna 2007 panttivankina 83 päivää, ei ole oikeutettu korvauksiin.<br />

Niin päätti elokuussa 2009 Kööpenhaminan käräjäoikeus,<br />

ja ratkaisun vahvisti lokakuun alussa 2010 ylempi oikeusaste.<br />

Korvausvaatimusta on ajanut Tanskan merimiesten ammattiliitto<br />

Sømændenes Forbund. Se on pyrkinyt osoittamaan, että<br />

laivan varustamo ja kapteeni eivät olleet selvittäneet työntekijöille<br />

Adeninlahdella liikkumisen vaaroja, eivätkä opastaneet<br />

varautumisessa merirosvojen hyökkäykseen. Liitto voi vielä<br />

harkita tapauksen viemistä korkeimman oikeuden käsittelyyn.<br />

aina vain enemmän fiLiPPiiniLäisiä meriLLä<br />

Filippiinien viranomaisten mukaan maailman merillä työskenteli<br />

viime vuonna 330 000 filippiiniläistä merimiestä. Määrä oli<br />

kasvanut selvästi edellisestä vuodesta, ja niinpä jo reilusti yli<br />

neljännes merillä työskentelevistä oli filippiiniläisiä.<br />

Itä-Aasian saarivaltion taloudessa merimiesten rahalähetyksillä<br />

perheilleen on suuri merkitys. Viime vuonna näiden rahalähetysten<br />

arvo kohosi seitsemään miljardiin dollariin (noin<br />

viisi miljardia euroa). Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten<br />

rahalähetyksistä kotiin perheilleen merimiesten osuus oli<br />

melkein puolet.<br />

Mikä sitten selittää sen, että varustamot niin mielellään palkkaavat<br />

aluksille filippiiniläisiä? Pari vuotta sitten verkkojulkaisu<br />

MarineBuzz luetteli neljätoista syytä filippiiniläisten suosioon.<br />

Jutussa filippiiniläisiä kehutaan ahkeriksi, joustaviksi, uhrautuviksi<br />

ja työnantajalleen lojaaleiksi työntekijöiksi. Heidät mainitaan<br />

kurinalaisiksi ja kärsivällisiksi. Valtteihin kuuluvat myös<br />

hyvä englanninkielen taito sekä uuden teknologian nopea oppimiskyky.<br />

Osa MarineBuzzin listaamista ominaisuuksista on varustamoille<br />

mieleen, mutta alan muiden työntekijöiden näkökulmasta<br />

ongelmallisia. Sellainen ominaisuus on ennen muuta<br />

tyytyminen pieneen palkkaan, jopa heille annettuja lupauksia<br />

pienempään palkkaan, kirjoittaja moittii.<br />

Jutussa yleistetään, että filippiiniläiset ottavat asiat rennosti,<br />

mikä tekee heistä mukavia työkavereita. Ja vielä tämäkin: ”He<br />

eivät koskaan näytä kärsivän koti-ikävästä.”<br />

15

Helsingin jA Turun ToimisToillA<br />

HELSINKI<br />

Perinteiseen tapaan tarjoamme<br />

jäsenillemme jouluglögit<br />

<strong>Unioni</strong>n Helsingin toimistolla.<br />

John Stenbergin ranta 6,<br />

00530 Helsinki<br />

Pannu on kuumana<br />

maanantaina 13.12.2010<br />

klo 13.00–15.00. Tervetuloa!<br />

16<br />

TURKU<br />

Tervetuloa jouluglögille<br />

maanantaina 13.12.2010<br />

klo 12–15<br />

Turun toimistolle,<br />

Maariankatu 6 b, 5. krs.<br />

Tervetuloa!<br />

Lähetä jouluterveiset<br />

MITÄ PIKIMMITEN LEHTEEN<br />

<strong>Merimies</strong>-lehden joulukuun numerossa julkaistaan<br />

joulutervehdyksiä, jotka ovat <strong>Unioni</strong>n jäsenille ja eläkeläisille<br />

maksuttomia. Myös ne päällystöliittoihin kuuluvat<br />

merenkulkijat, jotka haluavat tervehtiä seilauskavereitaan,<br />

voivat tehdä sen maksutta.<br />

Työpaikan luottamusmies tai yhdyshenkilö kerää listoille<br />

työpaikoittain niiden henkilöiden nimet, jotka haluavat<br />

tervehtiä tuttaviaan. Työttömät voivat lähettää tervehdyksensä<br />

suoraan <strong>Merimies</strong>-lehteen.<br />

LäHeTä TeRVeISeT MIeLUITeN SäHKöpOSTITSe<br />

katja.grasbeck@smu.fi<br />

tai postitse<br />

<strong>Merimies</strong>-lehti<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 Helsinki.<br />

Lehden valmistumisaikataulun vuoksi terveiset on hyvä<br />

lähettää mahdollisimman pian tai viimeistään 17.11.<br />

mennessä.<br />

Pitkät nimilistat tulee toimittaa Word-tiedostona tai Excelillä<br />

siten, että sukunimi on ensimmäisessä sarakkeessa ja<br />

etunimi toisessa.<br />

Liikenteen turvallisuusvirasto<br />

tukee maakaasun käyttöä alusten polttoaineena<br />

Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) ilmoitti 29.10.2010 tukevansa<br />

aktiivisesti keinoja, joilla raskaan polttoöljyn käyttö uusien alusten<br />

polttoaineena voitaisiin korvata ympäristölle ystävällisemmällä nestemäisellä<br />

maakaasulla.<br />

Maakaasun käytöllä voitaisiin merkittävästi vähentää kasvihuonepäästöjä<br />

ja saavuttaa asetetut kansainväliset päästötavoitteet esimerkiksi<br />

rikki- ja typpioksidien osalta.<br />

Raskaaseen polttoöljyyn verrattuna nestemäisestä maakaasusta aiheutuu<br />

25–30 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 85 prosenttia<br />

vähemmän typpioksidi- ja 100 prosenttia vähemmän rikkipäästöjä.<br />

lue TiedoTe kokonAisuudessAAn:<br />

www.smU.fi > viestintä > UUtiset > Liikenteen<br />

tUrvaLLisUUsvirasto tUkee maakaasUn käyttöä<br />

aLUsten PoLttoaineena<br />

Pohjoismainen<br />

vaLokUvaUskiLPaiLU 2010<br />

merenkULkijoiden Pohjoismaisen<br />

vaLokUvaUskiLPaiLUn järjestävät vUosittain<br />

yhteistyössä sUomen, rUotsin, tanskan,<br />

isLannin sekä norjan merimiesPaLveLULaitokset.<br />

kiLPaiLUUn voivat osaLListUa kaikki Laivatyössä<br />

oLevat merenkULkijat.<br />

Kilpailuaika on vuoden 2010 loppuun. Kilpailuun voi<br />

osallistua mustavalko-, väri-, dia ja digitaalikuvilla.<br />

Kaikki kuvat kilpailevat samassa sarjassa. Jokaisesta<br />

viidestä maasta valitaan loppukilpailuun 15 parasta.<br />

Viisi parasta palkitaan, pääpalkintona on 7000 DKR<br />

arvoinen digitaalikamera. Muut palkinnot ovat arvoltaan<br />

300–700 euroa.<br />

HUOM, liitä paperikuvista negatiivit mukaan. Digitaalikuvista<br />

cd mukaan.<br />

Aiheiden tulisi liittyä erityisesti merenkulkuun, laivaelämään<br />

tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan.<br />

Kilpailutöihin tulee liittää selkeästi osallistujan nimi,<br />

osoite, puhelinnumero ja ammatti sekä laiva, jossa<br />

työskentelee. Töitä voi lähettää 31.12.2010 saakka<br />

osoitteella:<br />

merimiesPaLveLUtoimisto<br />

PL 170, 00161 helsinki<br />

tiedustelut sirpa kittilä<br />

p. (09) 6689 0016 tai s-posti kulttuuri@mepa.fi<br />

Osallistu kilpailuun!

Hallitus esittää muutoksia<br />

alusturvallisuuden valvonnasta<br />

annettuun lakiin<br />

Hallitus esittää alusturvallisuuden valvonnasta<br />

annetun lain muuttamista. Ulkomaisiin<br />

aluksiin kohdistuvaa tarkastusjärjestelmää<br />

muutettaisiin niin, että tarkastukset<br />

kohdistuisivat ensisijaisesti aluksiin, joihin<br />

liittyy suuri turvallisuusriski.<br />

Tarkastusjärjestelmää myös tehostettaisiin<br />

ja toistuvasti säännöksiä rikkovien<br />

alusten pääsy EU:n ja Pariisin yhteistyöpöytäkirjan<br />

allekirjoittaneiden maiden<br />

satamiin voitaisiin viime kädessä evätä<br />

pysyvästi. Uudesta tarkastusjärjestelmästä<br />

hyötyvät ne yhtiöt, jotka ovat varmistaneet<br />

alustensa täyttävän niille asetetut kansainväliset<br />

velvoitteet. Pyrkimys on vähentää<br />

heikkokuntoisten alusten liikennöintiä<br />

EU:n vesillä.<br />

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan<br />

1.1.2011.<br />

Vuoden 2011 lehtietu<br />

palkansaajalehdistä<br />

<strong>Unioni</strong>n jäsenet saavat työväenlehtien tilauksista<br />

lehtiedun, jonka arvo määräytyy<br />

lehden ilmestymiskertojen mukaan.<br />

Lehtietu vuodelle 2011 on SAK:n suosituksen<br />

mukainen, eli 24 euroa valtakunnallisille<br />

palkansaajalehdille (Kansan Uutiset,<br />

Uutispäivä Demari), 18 euroa 2–3 kertaa<br />

paperi- tai nettiversiona ilmestyville palkansaajalehdille<br />

(Uusi Aika, Pohjolan Työ,<br />

Kansan Tahto) sekä 12 euroa vähintään<br />

kerran viikossa paperi- tai nettiversiona ilmestyville<br />

palkansaajalehdille.<br />

SAK:n kulttuurirahasto<br />

julistaa vuoden 2011 apurahat<br />

haettaviksi<br />

Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen<br />

ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet<br />

tai harrastajaryhmät. Myös <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

jäsenet voivat hakea apurahaa.<br />

Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät<br />

maanantaista 22.11.2010 alkaen Kansan<br />

Sivistysrahaston nettiosoitteesta www.<br />

sivistysrahasto.com. Internetissä täytetty,<br />

tulostettu ja allekirjoitettu hakemus<br />

liitteineen toimitetaan 10.1.2011 mennessä<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>in osoitteella:<br />

Kulttuuriapuraha<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 HeLSINKI<br />

Apurahojen saajien nimet julkaistaan<br />

SAK:n kotisivuilla: www.sak.fi viimeistään<br />

16.2.2011 sekä Palkkatyöläisessä ja<br />

Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan<br />

saajalle myös henkilökohtaisesti.<br />

Hyvä <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsen,<br />

oletko jäänyt tai<br />

jäämässä eläkkeelle?<br />

Muistathan ilmoittaa myös <strong>Unioni</strong>in eläkkeelle<br />

siirtymisestäsi. Lähetä kopio eläkepäätöksestäsi<br />

jäsenrekisteriimme postitse:<br />

Jäsenrekisteri<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 Helsinki<br />

tai skannattuna sähköisessä muodossa<br />

tiina.kytola@smu.fi.<br />

Lisätiedot: Tiina Kytölä<br />

puh. (09) 6152 0257.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> on nyt<br />

Facebookissa!<br />

– Liity nyt ryhmään!<br />

Merityönlainsäädäntö<br />

uudistuu<br />

työ- ja eLinkeinoministeriön tiedote<br />

30.9.2010<br />

Hallitus esittää 30.9.2010, että eduskunta antaisi<br />

uuden merityösopimuslain. Se korvaisi<br />

voimassa olevan merimieslain ja olisi merityölainsäädännön<br />

peruslaki.<br />

Työnantajan sairaanhoitokustannusten<br />

maksamisvelvollisuuden laajentuisi esityksessä<br />

nykyisestä 42 päivästä 112 päivään. Työnantajan<br />

korvausvelvollisuus rajoittuisi kuitenkin<br />

vain siihen osaan kustannuksia, joka normaalisti<br />

jää sairastuneen maksettavaksi julkisista<br />

varoista maksettujen korvausten jälkeen.<br />

Hallitus ehdottaa myös, että työntekijöiden<br />

kotimatkaoikeudet laajentuvat. Työntekijän kotimatkaoikeus<br />

ei enää rajoittuisi EU:n alueelle,<br />

vaan kaikkia työntekijöitä kohdeltaisiin yhdenmukaisesti<br />

näiden kotipaikasta tai kansalaisuudesta<br />

riippumatta.<br />

Nykyisin voimassa olevasta mahdollisuudesta<br />

myöntää ulkomaalaiselle työnantajalle<br />

poikkeuslupa, jolla tämä vapautetaan velvollisuudesta<br />

noudattaa suomalaisia työsuhteen<br />

ehtoja, luovutaan.<br />

Työsuhteen vähimmäisehdot määräytyisivät<br />

ensisijassa työehtosopimuslain nojalla<br />

työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan.<br />

Järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen<br />

soveltamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta.<br />

Lakiehdotukseen sisältyy nimenomainen<br />

säännös vuokratyöntekijöiden työsuhteessa<br />

sovellettavan työehtosopimuksen määräytymisestä.<br />

Vuokratyöntekijän työsuhteeseen sovellettava<br />

työehtosopimus määräytyisi käyttäjäyritystä<br />

sitovan työehtosopimuksen mukaan.<br />

Tältä osin säännös poikkeaa työsopimuslain<br />

vastaavasta.<br />

Uudistuksen taustalla on ILO:ssa vuonna<br />

2006 hyväksytty merityötä koskeva yleissopimus,<br />

jolla uudistettiin 37 ILO:n aikaisempaa<br />

yleissopimusta ja vahvistettiin merityötä koskevat<br />

kansainväliset vähimmäisvaatimukset.<br />

17

asiakasPaLveLU<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan<br />

asiakaspalvelu on avoinna:<br />

arkipäivisin klo 8.30–16.00<br />

Kesäaikana klo 8.00–15.30<br />

(touko–elokuu)<br />

Kesäperjantaisin 8.00–14.30<br />

(touko–elokuu)<br />

osoitteessa:<br />

Siltasaarenkatu 3–5 (katutaso)<br />

Helsinki<br />

18<br />

työttömyyskassat yhdistyvät 1.1.2011<br />

suomen merimies-<strong>Unioni</strong>n työttömyyskassa sulautuu auto- ja kuljetusalan<br />

työntekijäin työttömyyskassaan 1.1.2011 lukien. Uuden työttömyyskassan nimeksi tulee<br />

kuljetusalan työttömyyskassa.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenet säilyttävät jäsenyytensä<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>ssa, mutta työttömyysturvan osalta<br />

he siirtyvät sulautumisen myötä automaattisesti Kuljetusalan<br />

Työttömyyskassan jäseniksi. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä<br />

mitään erillisiä toimia.<br />

PUheLinPäivystys<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassa päivystää<br />

joka arkipäivä klo 9.00–12.00 numerossa<br />

(09) 613 111.<br />

aLUetoimistot<br />

Lisäksi AKT ry:n aluetoimistot ovat<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten<br />

käytettävissä työttömyysturva-asioissa.<br />

Aluetoimistoja on 11 ympäri Suomea.<br />

Helsingin aluetoimisto<br />

Viherniemenkatu 5, 00530 HELSINKI<br />

puh. (09) 6131 1402<br />

Kotkan aluetoimisto<br />

Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA<br />

puh. (05) 740 1431<br />

Turun aluetoimisto<br />

Maariankatu 6 b, 20100 TURKU<br />

puh. (02) 450 1541<br />

Porin aluetoimisto<br />

Isolinnankatu 24, 2. krs, 28100 PORI<br />

puh. (02) 543 1451<br />

Tampereen aluetoimisto<br />

Rautatienkatu 10, 6. krs, 33100 TAMPERE<br />

puh. (03) 230 1500<br />

Lahden aluetoimisto<br />

Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTI<br />

puh. (03) 526 0551<br />

Jyväskylän aluetoimisto<br />

Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ<br />

puh. (014) 443 1421<br />

Joensuun aluetoimisto<br />

Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU<br />

puh. (013) 511 1411<br />

Vaasan aluetoimisto<br />

Pitkäkatu 43, 65100 VAASA<br />

puh. (06) 220 1561<br />

Oulun aluetoimisto<br />

Mäkelininkatu 31, 90100 OULU<br />

puh. (08) 870 1441<br />

Rovaniemen aluetoimisto<br />

Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI<br />

puh. (016) 459 1461<br />

yHTeysTiedoT<br />

1.1.2011 aLkaen kaikki työttömyyskassaLLe<br />

tarkoitettU Posti Lähetetään osoitteeLLa:<br />

Kuljetusalan Työttömyyskassa<br />

pL 65, 00531 Helsinki<br />

TYÖTTÖMYYSKASSAN<br />

SÄHKÖISET PALVELUT<br />

Vuoden 2011 alusta lukien Kuljetusalan<br />

Työttömyyskassaan siirtyvillä jäsenillä on<br />

mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita<br />

osoitteessa:<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa.<br />

Kassa maksaa kaikki asioinnista aiheutuvat<br />

kustannukset, joten sen käyttäminen<br />

on jäsenelle täysin ilmaista. Palveluun voi<br />

kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on<br />

internetyhteys.<br />

Työttömyyskassan verkkopalvelussa voi:<br />

1. lähettää ansiopäiväraha- ja vuorottelukorvaushakemuksen<br />

kassalle<br />

2. lähettää hakemuksen liitteet pdftiedostoina<br />

3. tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen<br />

4. selata ja muuttaa omia henkilötietoja<br />

5. lähettää viestin suoraan hakemusten<br />

käsittelijöille<br />

Verkkopalvelua voi käyttää myös matkapuhelimen<br />

avulla, mikäli puhelimella<br />

saa yhteyden internetiin. Mobiilipalvelun<br />

kautta voi lähettää ansiopäivärahan<br />

jatkohakemuksen neljältä viikolta tai<br />

kuukaudelta.<br />

Jatkohakemukset maksussa säännöllisesti tiistaisin<br />

Päivärahat kokonaan työttömille tai lomautetuille päivärahan hakijoille maksetaan säännöllisesti<br />

tiistaisin. Maanantain ja perjantaihin välisenä aikana kassalle postitse saapuneet<br />

hakemukset ovat maksussa seuraavan viikon tiistaina. Verkko- ja mobiilipalvelun kautta saapuneet<br />

jatkohakemukset käsitellään automaattisesti ja ne ovat maksussa kahden arkipäivän<br />

päästä. Esim. maanantaina klo 12.00 mennessä verkkopalvelun kautta lähetetyt hakemukset<br />

ovat maksussa keskiviikkona.<br />

18

Testamentti vai lahja?<br />

Omaisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville<br />

aiheuttaa usein päänvaivaa, olipa<br />

omaisuus suuri tai pieni. Pohditaan sitä<br />

annetaanko nyt lahjana vai kuoleman jälkeen<br />

testamentilla. Koska jokainen tilanne<br />

on yksilöllinen ja omaisuuden lahjoituksiin<br />

sekä testamentin laadintaan liittyy monenlaisia<br />

kiemuroita, suositeltavaa on kääntyä<br />

jo suunnitteluvaiheessa asiantuntijan puoleen.<br />

Lahjana annetun omaisuuden osalta<br />

on varmaa, että sen saa se, kenen antaja sen<br />

haluaa saavan. Testamenttisaantoon liittyy<br />

joitakin epävarmuustekijöitä. Pääsääntö<br />

kuitenkin on se, että myös testamentattu<br />

omaisuus menee sille, jolle se testamentissa<br />

on määrätty.<br />

Jos lahjanantajan oma taloudellinen<br />

tilanne on sellainen, että hän huoletta voi<br />

luovuttaa omaisuutta eläessään, lahjoitus<br />

voi verotuksellisesti olla testamenttia edullisempi<br />

vaihtoehto. ”Ylimääräinen” omaisuus,<br />

jonka arvo vain vuosien myötä kasvaa,<br />

kannattaa siirtää jo eläessä.<br />

Lakimääräistä perimysjärjestystä ja perinnönjakautumista<br />

voi muuttaa testamentilla.<br />

Jos testamentin tekijä on avioliitossa,<br />

testamenttia suunnitellessa on muistettava,<br />

että aviopuolisoilla on yleensä avio-oikeus<br />

toistensa omaisuuteen. Jos avio-oikeus on,<br />

kuoleman jälkeen perittävän ja lesken välillä<br />

tehtävän osituksen lopputuloksesta saattaa<br />

riippua, jääkö testamentissa mainittu<br />

omaisuus perittävän varoihin vai ei.<br />

Verosuunnittelu on tärkeää, mutta liian<br />

pitkälle vietynä se voi johtaa hankaliin tilanteisiin.<br />

Usein pyritään siihen, ettei saajilta<br />

menisi lahja- tai perintöveroa tai että sitä<br />

menisi mahdollisimman vähän, mutta ei<br />

oteta huomioon yhteisomistuksen tuomia<br />

ongelmia. Tyyppiesimerkki on kesämökin<br />

siirto lapsille. Kesämökki on hyvin usein<br />

paitsi omistajien, myös heidän lastensa ja<br />

näiden perheiden käytössä. Lahjoittaessaan<br />

kesämökin kaikille perillisilleen tai<br />

useammalle heistä vanhemmat ajattelevat<br />

verosäästöjä ja samalla haluavat, että suvun<br />

yhteiselo heille rakkaalla mökillä jatkuu vielä<br />

heidän jälkeensäkin. Tyypillistä on, että<br />

kesämökki lahjoitetaan kaikille lapsille ja<br />

vanhemmat pidättävät itselleen hallintaoikeuden.<br />

Mökkeily sujuu yleensä sopuisasti<br />

vanhempien eläessä, ainakin niin kauan<br />

kuin vanhemmat jaksavat hoitaa ja rahoittaa<br />

mökin ylläpidon, mutta heidän kuoltuaan<br />

tulee ongelmia. On varmasti paljon<br />

onnistuneita yhteisomistuksia, joissa osapuolet<br />

noudattavat yhteisiä, kirjoitettuja tai<br />

kirjoittamattomia pelisääntöjä, eikä kukaan<br />

joudu yksin mökin kattoa paikkaamaan<br />

muiden ottaessa aurinkoa, mutta nämä<br />

onnistuneet tapaukset tulevat valitettavan<br />

harvoin esille asianajan työssä.<br />

Varojen lahjoittamisessa on vaara, että<br />

lahjoittajan oman elämän taloudellinen<br />

turvaaminen unohtuu. Lahjoituspäätös voi<br />

myöhemmin osoittautua harkitsemattomaksi,<br />

kun sairastumisen tai muun muuttuneen<br />

olosuhteen vuoksi omaisuudelle<br />

olisi ollut itselläkin käyttöä. Testamentti<br />

olisi ollut parempi vaihtoehto siinä tapauksessa.<br />

Perintö- ja lahjaverovelvollisuus koskee<br />

kaikkia testamentin- ja lahjansaajia. Verovelvollisuus<br />

syntyy testamenttisaannossa<br />

perittävän kuolinhetkellä ja lahjassa sen<br />

saantihetkellä. Saajat jaetaan kahteen veroluokkaan<br />

sekä perintö- että lahjaverotuksessa.<br />

1. veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso,<br />

omat perilliset suoraan ylenevässä tai<br />

alenevassa polvessa ja aviopuolison rintaperilliset.<br />

Muut kuuluvat 2. veroluokkaan.<br />

Verotettavan perinnön alaraja on 20 000<br />

euroa ja verotettavan lahjan 4 000 euroa,<br />

riippumatta siitä onko saaja<br />

sukua vai ei. Kolmen vuoden<br />

välein omaisuutta voi siis lahjoittaa<br />

vajaan 4000 euron<br />

arvosta verovapaana kenelle<br />

tahansa.<br />

Perintöverotuksessa on<br />

huojennuksia, joita lahjaverotuksessa<br />

ei ole. Leskeä<br />

verotetaan puolisovähennyksestä<br />

johtuen perinnöstä,<br />

kun saadun omaisuuden<br />

arvo ylittää 80 000 euroa. Ala-<br />

JäSeNeTUNA LAKINeUVONTA<br />

yKSITyISeLäMäN ASIOISSA<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on jäsenetuna<br />

oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä<br />

puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään<br />

kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.<br />

Jäsenille palvelu on ilmainen.<br />

Bützow Helsinki p. (09) 431 531<br />

Hämeenlinna p. (03) 612 5501 tai (03) 612 1944<br />

Tampere p. (03) 3138 2800<br />

Turku p. (02) 274 2000<br />

ikäistä rintaperillistä puolestaan verotetaan,<br />

kun omaisuuden arvo ylittää 60 000 euroa.<br />

Alaikäisyysvähennyksen saa vain perimysvuorossa<br />

oleva alaikäinen rintaperillinen.<br />

Lahjanantaja voi pidättää lahjan kohteeseen<br />

elinikäisen tai määräaikaisen<br />

hallintaoikeuden esimerkiksi itselleen,<br />

puolisolleen tai lapselleen. Testamentintekijä<br />

voi määrätä omistusoikeuden toiselle<br />

ja hallintaoikeuden toiselle. Mitä nuorempi<br />

on hallintaoikeudensaaja, sitä suurempi<br />

on hallintaoikeusvähennys perintö- ja lahjaverotuksessa.<br />

Määräaikaisellakin hallintaoikeudella<br />

saadaan jo merkittävä verosäästö.<br />

Se saattaisi monessa tapauksessa<br />

olla parempi vaihtoehto kuin elinikäinen<br />

hallintaoikeus. Elämme yhä pidempään.<br />

Jos ikääntymisen seurauksena siirrytään<br />

laitoshoitoon, saattaa hallintaoikeudesta<br />

tullakin rasite.<br />

Aune Manner<br />

asianajaja<br />

www.butzow.com<br />

19

Laitetaan taloutesi tasapainoon<br />

Miten? Katso nordea.fi /tasapaino<br />

Keskittämällä raha-asiasi Nordeaan saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Lisäksi saat<br />

kattavan kokonaiskuvan taloudestasi. Kun näet taloustilanteesi kokonaisuutena, voit<br />

yhdessä henkilökohtaisen pankkineuvojasi kanssa saattaa sen oikeaan tasapainoon.<br />

Katso lisää nordea.fi /tasapaino tai soita 0200 3000 (pvm/mpm).<br />

20<br />

Nordea Pankki Suomi Oyj

Ledare:<br />

Östersjöns mest miljövänliga fartyg skulle<br />

öppna dörren för en förnyelse<br />

av det inhemska tonnaget<br />

Världens största kryssare, Allure of the Seas,<br />

sjösattes nyligen på STX Finlands varv i Åbo.<br />

Fartyget var det sista som byggdes på varvet.<br />

Kryssaren byggdes av 700–800 företag. De<br />

flesta av dem kom från Åboregionen och kusten,<br />

men även längre inifrån landet. Nu när<br />

jättekryssaren är färdig förväntas arbetslösheten<br />

i Åbo att ligga på 17 procent vid årsskiftet.<br />

Sjöklustret sysselsätter 8 000 människor i<br />

Åboregionen. Av dessa har 2 000 arbetat på<br />

varvet i Åbo, övriga 6 000 har arbetat för olika<br />

underleverantörer. Av underleverantörernas<br />

6 000 anställda har 2 000 i sin tur arbetat<br />

innanför portarna på Åbo varv. Därmed kan<br />

man räkna med att totalt 4 000 personer har<br />

arbetat med att bygga fartyg på varvet.<br />

Sysselsättningsläget i Egentliga Finland är<br />

starkt beroende av sjöklustret. I slutet av oktober<br />

anmälde sig rederiet Viking Line som<br />

”räddare” av Åboregionen. Rederiet berättade<br />

att det tecknat en avsiktsförklaring med<br />

varvbolaget STX Finland om att bygga ett nytt<br />

passagerarfartyg på Åbo varv om staten beviljar<br />

projektet miljöstöd.<br />

Vid kommunikationsministeriet bereds ett<br />

program för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik<br />

samt en förordning som gäller detta. Förordningen<br />

behandlas på statsrådets sammanträde<br />

i november. Därefter ska förordningen<br />

även behandlas av EU-kommissionen. När<br />

förordningen har behandlats inleds ett allmänt<br />

ansökningsförfarande för stöd. Riksdagen<br />

har beviljat en fullmakt på 30 miljoner<br />

euro för miljöstöd för fartyg. Stödet kan beviljas<br />

för ett eller flera rederier. Om ett rederi beviljas<br />

stöd på mer än 7,5 miljoner euro måste<br />

beslutet om stöd godkännas separat av EUkommissionen.<br />

Den genomsnittliga åldern på fartyg under<br />

finsk flagg är 20 år, vilket innebär att behovet<br />

av nya fartyg är stort. Statens miljöstöd<br />

erbjuder en bra möjlighet att förnya det gamla<br />

fartygsbeståndet. Viking Line har sagt att<br />

de överväger att använda det miljövänligare<br />

och svavelfria bränslet LNG, naturgas som<br />

konverterats till vätska, i sitt nya fartyg. Därmed<br />

skulle tidernas mest miljövänliga pas-<br />

sagerarfartyg segla på Östersjön. Förutom<br />

miljöfördelarna skulle byggandet av det nya<br />

fartyget innebära efterlängtade arbetstillfällen<br />

för Åboregionen.<br />

Byggandet av Viking Lines passagerarfartyg<br />

beräknas skapa 2 600 årsverken på varvet.<br />

Enligt arbets- och näringsministeriets<br />

beräkningar uppgår samhällets kostnader för<br />

arbetslöshet till omkring 25 000 euro om året<br />

för en person som tjänar 2 500 euro i månaden<br />

brutto. Om det nya fartyget inte byggs<br />

skulle kostnaderna för ”förlusten” av 2 600<br />

årsverken och arbetslösheten uppgå till totalt<br />

65 miljoner euro.<br />

Däremot är det värt att notera att denna<br />

siffra inte inkluderar de personer på varvet<br />

som redan blivit arbetslösa. De faktiska arbetslöshetskostnaderna<br />

skulle därmed bli<br />

ännu högre i verkligheten. Den minskade sysselsättningen<br />

på Åbo varv beräknas reducera<br />

stadens skatteintäkter med drygt fyra miljoner<br />

euro under 2011. Dessutom leder det till<br />

ökade sysselsättnings- och omstruktureringskostnader<br />

på flera miljoner. År 2012 kommer<br />

siffrorna att bli ännu högre om personalen på<br />

varvet blir beroende av arbetsmarknadsstöd<br />

och man inte får någon ny fartygsbeställning.<br />

För Åbos och det finska sjöklustrets skull<br />

är det därför viktigt att Åbo varv får nya beställningar<br />

så snabbt som möjligt. Förutom<br />

att varvet får arbete gäller det att komma ihåg<br />

att byggandet av ett nytt fartyg i Finland och<br />

att få fartyget under finsk flagg skulle innebära<br />

skatteintäkter för staten i många olika former.<br />

Byggandet av ett nytt och mer miljövänligt<br />

fartyg skulle öppna dörren för ett nytt och<br />

mer omfattande inhemskt tonnage, varmed<br />

Finland skulle bli föregångare inom miljövänlig<br />

sjöfart på Östersjöområdet. Samtidigt<br />

skulle man värna den inhemska, specialiserade<br />

varvsindustrin och sjöfartskunskaperna<br />

samt den inhemska försörjningstryggheten,<br />

som riskerar att försvinna om vi släpper ifrån<br />

oss de finska metall-, varvs- och sjöfartskunskaperna.<br />

innehåll:<br />

22 Sjöfartsutbildningen<br />

i Raumo<br />

fyllde 40 år<br />

24 M/s Miranda<br />

trafikerar mellan<br />

Raumo och Spanien<br />

27 Från servitris till reparatör<br />

29 Förtroendemannautbildning<br />

2011<br />

30 En sjömans resebeskrivning<br />

från en kombiisbrytare<br />

år Av yrkesuTbildning<br />

inom sjöfArT i rAumo<br />

21

Raumo 2010<br />

22<br />

FAKTARUTA<br />

rAumo fick sTApelsTAdsräTTigHeTer år 1830, vilkeT gjorde ATT<br />

sTAdens HAndelssjöfArT Tog rejäl fArT.<br />

mAn börjAde seglA längs kusTen ocH förbi sTockHolm Till englAnd,<br />

frAnkrike ocH medelHAvsländernA ocH Till ocH med Till AndrA<br />

konTinenTer.<br />

årTiondenA HAr inTe minskAT rAumos beTydelse som<br />

HAndelssjöfArTssTAd. TvärTom HAr rAumo HAmn förbliviT en<br />

Av finlAnds sTörsTA HAmnAr TAck vAre sinA HögA imporT- ocH<br />

exporTsiffror. i sluTeT Av juni i år uppgick den ToTAlA TrAfiken i<br />

rAumo HAmn Till 2,62 miljoner Ton, vilkeT är en ökning på drygT<br />

10 procenT från föregående år.<br />

LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY WINNOVA<br />

sjöfarTs- oCh säKerheTsbransChen<br />

sUojanTie 2<br />

26100 raUmo<br />

TeL. 044 455 8042 eLLer 044 455 8045<br />

WWW.WINNOVA.FI<br />

TexT oCh biLder: saana Lamminsivu<br />

KäLLa: Kapteenej, styyrmannej, tervatui trossej ja taeva merkei: merenkulun opetusta raumalla 1880–2000, mikko Uola<br />

Raumos första steg till en viktig sjöfartsstad<br />

togs år 1830 när staden<br />

fick stapelstadsrättigheter. Alla städer<br />

med utrikestrafik skulle ha ett sjömanshus<br />

och i Raumo grundades det år 1842.<br />

Samtidigt började man kräva en primär<br />

yrkesutbildning åt de som värvats som sjömän<br />

på handelsfartygen och drömma om<br />

en sjöskola i staden.<br />

De närmaste finskspråkiga sjöskolorna<br />

låg på den tiden i Uleåborg och Viborg. De<br />

fattigaste hade inte råd att studera så långt<br />

bort. Björneborg och Nystad började också<br />

drömma om sjöskolor, men Raumo drog<br />

det längsta strået, bland annat tack vare<br />

sin framstående handelsflotta. År 1880 fick<br />

Raumo tillstånd att grunda en sjöskola efter<br />

en lång dragkamp. Styrmans- och handelsskepparavdelningarna<br />

inledde då sin verksamhet<br />

på skolan.

40<br />

år<br />

UtbiLdning av besättning<br />

i finLand sedan 1960-taLet<br />

I Finland fanns det ingen yrkesutbildning<br />

för besättning före 1960-talet. Det var bara<br />

kökspersonalen på fartygen som fick tillfälliga<br />

utbildningar på några privata läroverk,<br />

men i övrigt ”utbildade” man sig på fartygen<br />

genom erfarenhet.<br />

Behovet av en organiserad utbildning<br />

för besättning framhävdes framför allt av<br />

Sjömans-Unionen. Statens sjömansskola<br />

inledde sin verksamhet i april 1961 på <strong>Suomen</strong><br />

Joutsen (Finlands svan), som bogserats<br />

till Aura å. På hösten samma år grundades<br />

en svenskspråkig sjömansyrkesskola<br />

på Åland.<br />

sjömansskoLa tiLL raUmo år 1970<br />

Utbildningen för besättning startade i<br />

Raumo år 1970, då Raumos sjömansskola<br />

inledde sin verksamhet. På skolan kunde<br />

man studera i däcksman-, maskinman- eller<br />

fartygselektrikerklasser, på hushållsav-<br />

av yrkesutbildning<br />

inom sjöfart<br />

i Raumo<br />

sjöfartsutbildningen i raumo firar jämna år i oktober:<br />

yrkesskoleutbildningen fyllde 40 år och befälsutbildningen 130 år.<br />

TiTTa mer biLder från raUmo: www.smU.fi > På svenska > webtexter > raUmo 2010<br />

delningens grundstudielinje och i fartygskockklassen.<br />

Sjöskolorna började erbjuda<br />

specialutbildning och fortbildning i mitten<br />

av 1970-talet. Den så kallade specialutbildningen<br />

på sjömansskolan i Raumo har haft<br />

en stark ställning hela tiden.<br />

winnova<br />

I oktober firade sjöskolan i Raumo jämna<br />

år, eftersom skolan grundades i staden för<br />

exakt 130 år sedan. På skolan utbildade<br />

man i början bara befälssidan. År 1970 började<br />

skolan i Raumo erbjuda utbildning för<br />

besättning, som i sin tur firade sitt 40-årsjubileum<br />

i höst.<br />

Sjöskolan i Raumo har genom årtiondena<br />

genomgått flera omorganisationer. Från<br />

och med början av 2010 anordnas sjöfartsutbildningen<br />

i Raumo av WinNova/Länsirannikon<br />

Koulutus Oy.<br />

Även om skolan bytt namn står den kvar<br />

på samma backe i Raumo som då verksamheten<br />

inleddes för exakt 40 år sedan.<br />

WinNovas sjöfarts- och säkerhetsenhet i<br />

Raumo erbjuder numera som enda läroinstitut<br />

i Finland alla fyra sjöfartsutbildningsprogrammen<br />

på finska: utbildningsprogram<br />

för däcks- och maskinreparation (reparatör),<br />

däckbefäl (vaktstyrman), maskinbefäl (vaktmaskinmästare<br />

och undermaskinmästare)<br />

och elanvändning (fartygselinstallatör).<br />

Dessutom kan man studera till en grundexamen<br />

inom hotell-, restaurang- och cateringbranschen<br />

(servitör/fartygsservitör och<br />

restaurang- och fartygskock) i Raumo.<br />

Specialiseringen till olika sjöfartsyrken<br />

börjar efter de gemensamma yrkesstudierna,<br />

i början av årskurs två. Arbetspraktik<br />

är alltjämt en viktig del av sjömansutbildningen.<br />

”Vid arbetspraktik på fartyget är det viktigt<br />

att eleverna verkligen får prova på saker<br />

och ting och att man inte bara hittar på så<br />

kallade diversearbeten åt dem”, påminner<br />

Harry Rostedt, sjöfarts- och säkerhetslärare<br />

på WinNova.<br />

23

Raumo 2010<br />

På däck arbetar båtsman Johan Söderholm, matros Johan Holm och halvmatros Markus<br />

Koponen. Det är bråttom, för Miranda måste snart åka iväg igen. Männen hoppas på att<br />

få en arbetare till på däck, men annars verkar allt vara i sin ordning i arbetslaget.<br />

sTämningen i rAumo HAmn<br />

M/s Miranda trafikerar<br />

mellan Raumo och Spanien<br />

Från hamnen i Raumo går regelbundet stora fraktfartyg ut i världen. Ett<br />

av dem är Godby Shipping Ab:s ro-ro lastfartyg M/s Miranda.<br />

Man håller som bäst på och lastar fartyget med pappersrullar från<br />

UPM. Fartyget är i regelbunden linjetrafik från Raumo och Kotka i Finland<br />

till hamnar i Europa, ända till Biscaya.<br />

24<br />

EXAMENSINRIKTAD<br />

FORTBILDNING<br />

Winnovas enheT för sjöfarTsbransChen<br />

erbjUder som enda LäroinsTiTUT<br />

inom sjöfarTsbransChen i finLand<br />

examensinriKTad forTbiLdning inom<br />

aLLT från eLinsTaLLaTör TiLL farTygseLeKTriKer<br />

på vUxenUTbiLdningssidan.<br />

KUrserna börjar en gång om åreT.<br />

”Vi har erbjudit examensinriktad fortbildning sedan<br />

2002”, konstaterar lärare Jari Myllynen.<br />

Åldern bland deltagarna i utbildningen är mycket<br />

spridd.<br />

”Åldern utgör definitivt inget hinder för utbildning”,<br />

betonar Myllynen.<br />

”Vi har till exempel haft personer som arbetat på<br />

varvet i 10–15 år som har börjat på den examensinriktade<br />

fortbildningen”, säger han som ett exempel på<br />

kursdeltagarna.<br />

Varje sökandes personliga arbetserfarenhet och utbildning<br />

beaktas i ansökan. Utgångspunkten för studierna<br />

är tre års yrkesutbildning och ett års arbetserfarenhet.<br />

”Men det lönar sig alltid att fråga och söka. Därefter<br />

går vi igenom var och ens personliga studieberedskap<br />

och utgångspunkter för utbildning”, påminner Myllynen.<br />

Under den omkring nio månader långa examensinriktade<br />

fortbildningen får eleven dessutom en grundutbildning<br />

för nödsituationer och en vaktmansutbildning.<br />

”Den examensinriktade fortbildningen startade ursprungligen<br />

efter önskemål om fler fartygselektriker<br />

från fältet och rederierna.”<br />

SpeciAlyRKeSexAmen även<br />

Till SjöFARTen<br />

TiLL sKiLLnad från andra bransChen<br />

finns deT idag ännU inTe någon spe-<br />

CiaLyrKesexamen inom sjöfarTen. för<br />

en speCiaLyrKesexamen Krävs deT aTT<br />

man Kan hanTera de svårasTe Uppgif-<br />

Terna inom bransChen oCh har gedigna<br />

KUnsKaper inom någoT av yrKeTs spe-<br />

CiaLområden. deTTa KriTeriUm UppfyL-<br />

Ler sjömännen i många oLiKa yrKen:<br />

”veTeraner i sin egen bransCh”, Kan<br />

man säga. sjömännen sKa inTe hamna<br />

efTer, så deT finns eTT TydLigT behov<br />

av en speCiaLyrKesexamen i bransChen,<br />

KonsTaTerar Winnovas sjöfarTs- oCh<br />

säKerheTsLärare HARRY ROSTEDT.

jaakko har varit omgiven av grytor,<br />

kastruller och slevar ända sedan<br />

barndomen.<br />

”Jag har hängt i köket sedan jag var sju år<br />

gammal. Min mamma och min syster är<br />

kockar”, småler Jaakko.<br />

SEX åR I ARBETSLIVET<br />

Det man lär sig som ung, behärskar man<br />

när man är äldre. För Jaakko som hade växt<br />

upp i köksregionerna var vägen till kockyrket<br />

utstakad, men ändå kändes det som<br />

helt rätt val. Efter grundskolepraktiken på<br />

ett restaurangkök i land stod det klart att<br />

det här var den inriktning han skulle välja,<br />

berättar han.<br />

”Efter praktiken fick jag sommarjobb på<br />

samma restaurang och jag blev kvar där.”<br />

Jaakko räknar med att han var 15 år när<br />

han började med restaurangyrket. Samtidigt<br />

gick han ut grundskolan.<br />

”Först arbetade jag som kökshjälp i köket.”<br />

Den kökserfarenhet han hade samlat på<br />

sig hemma visade att Jaakko kunde sin sak,<br />

och snart märkte han att han gjorde koc-<br />

kens uppgifter. Arbetsförhållandet hade till<br />

en början varit tillfälligt, men han fick snart<br />

en fast tjänst. Så gick Jaakko direkt från<br />

grundskolan till arbetslivet och det hade<br />

han inget emot, det var ett trivsamt jobb<br />

som det fanns gott om.<br />

åREN GåR – FRåN LAND TILL SJÖSS?<br />

Förra våren märkte Jaakko att han redan<br />

hade jobbat i restaurang i sex års tid. Som<br />

Raumobo som vuxit upp i närheten av havet<br />

slog tanken honom att det kanske inte<br />

skulle vara så illa att arbeta på fartyg. Så<br />

han ansökte om studieplats på WinNova<br />

som fanns på hemorten och är nu på den<br />

vägen.<br />

”Tack vare min arbetserfarenhet fick<br />

jag börja studera direkt på andra årskursen<br />

i hotell-, restaurang- och cateringbranschen”.<br />

Jaakko är glad att skolan även uppmärksammar<br />

de studerandes personliga<br />

bakgrund och arbetserfarenhet.<br />

Jaakko tycker inte att det varit svårt alls<br />

att gå från arbetslivet till skolbänken. Det<br />

har säkert varit motiverande att andra årets<br />

studerande börjar studierna i sina egna<br />

TexT oCh biLder: saana Lamminsivu<br />

kocken på<br />

SKOLBÄNKEN<br />

jaakko salén, 21, gick från<br />

arbetslivet till skolbänken.<br />

den unge mannen som<br />

arbetat som kock i land<br />

siktar nu på en karriär som<br />

fartygskock.<br />

grupper, i Jaakkos fall ekonomiska linjen<br />

för fartygskockar.<br />

”Jag vill absolut få mina papper och sedan<br />

börja jobba på båt. Jag skulle först vilja<br />

göra arbetsinlärningen på passagerarfartyg<br />

och sedan kanske söka jobb på fraktsidan,<br />

men det får tiden utvisa. Egentligen är jag<br />

intresserad av alla fartygskök”, funderar<br />

den energiska blivande fartygskocken.<br />

25

TexT oCh biLder: saana Lamminsivu<br />

segla med havsguden<br />

TrAnsporTernA från rAumo HAmn uT i världen går i eTT.<br />

stora fartyg som seglar in och ut i hamnen<br />

får ibland hjälp av självaste neptun,<br />

alfons håkans största bogserbåt i raumo.<br />

Raumo 2010<br />

26<br />

Neptun är döpt efter havsguden och är den största av<br />

”Håkuns” bogserbåtar i hemmahamnen i Raumo. På däck står<br />

praktikanten Hilda Uitus och maskinbefäl Atte Jalonen.

alfons Håkans har tre bogserbåtar i<br />

Raumo: Neptun, Torvik och Lippo.<br />

Havsguden har störst dragkraft,<br />

hela 37 ton. Just nu är inte Neptun ute och<br />

stånkar, utan ligger lugnt vid kajen. Vädret<br />

är stilla i hamnen, trots att vi befinner oss i<br />

månadsskiftet september–oktober.<br />

”Raumo hamn är skyddat eftersom vi<br />

ligger i en vik”, säger maskinbefäl Atte Jalonen,<br />

som står på Neptuns däck och tittar<br />

ut mot hamnområdet som öppnar upp sig<br />

framför honom.<br />

Håkans bogserbåtar hjälper fartygen<br />

Det finns många olika sjömansarbeten. Ett<br />

bra exempel på de möjligheter som erbjuds<br />

i branschen är servitrisen Hilda Uitus, som<br />

bestämde sig för att utöka sitt sjömanskunnande<br />

och utbilda sig till reparatör, som tilllägg<br />

till det nuvarande yrket som servitris.<br />

När hon var klar med sina studier på restaurangbranschens<br />

läroanstalt i Tammerfors<br />

kändes det nästan självklart att Hilda skulle<br />

ut på sjön.<br />

”I skolan fick man en mycket god yrkesmässig<br />

grund för servitrisarbetet jag har<br />

nu”, konstaterar Hilda.<br />

Sjökarriären har känts som rätt val, och<br />

man kan inte säga att det är brist på jobb.<br />

”Det är tredje året jag jobbar som vikarie<br />

i Buffet-restaurangen på M/s Silja Europa”,<br />

berättar Hilda.<br />

HEMMET I TAMMERFORS, JOBBET I<br />

åBO OCH SKOLAN I RAUMO<br />

Nu sitter vi dock inte på ett passagerarfartyg,<br />

utan i mässen på bogserbåten Neptun<br />

i Raumo. Det är sista dagen på Hildas fyra<br />

veckor långa arbetspraktik på Alfons Håkans.<br />

som kommer in i Raumo hamn och flyttar<br />

pråmar. Arbetsfältet är inte begränsat till<br />

Raumo hamn, utan ”Håkus” bogserbåtar<br />

opererar även vid närliggande kuster och<br />

städer.<br />

”Vi arbetar i huvuddrag längs axeln Nystad–Björneborg–Raumo”,<br />

förklarar Jalonen.<br />

24 TIMMARS JOUR<br />

Bogserbåten Torvik anländer på morgonkvisten<br />

efter ett arbetspass i Björneborg.<br />

Nu förbereder man den mindre båten Lippo<br />

för ett uppdrag i samma stad.<br />

från servitris till re aratör<br />

”Det har gått bra”, berömmer arbetskamraterna.<br />

Man kan inte säga att det finns traditionellt<br />

manliga och kvinnliga arbeten till sjöss<br />

nuförtiden, ”kvinnan i kabyssen, mannen i<br />

maskin”, utan jobben blir mera jämlika och<br />

sköts av dem som har yrkesskickligheten.<br />

Hilda är nöjd med arbetspraktiken hon gjort<br />

på Håkans.<br />

”Det är nog genom att arbeta här på båten<br />

som man bäst lär sig det praktiska i det framtida<br />

yrket”, bekräftar Hilda.<br />

”Och värmeblåsaren fungerar igen”, säger<br />

arbetskamraterna och tackar Hilda för att hon<br />

reparerat den.<br />

Hemmet är i Tammerfors, jobbet i Åbo<br />

och skolan i Raumo. Hilda förnekar inte att<br />

det varit tungt att kombinera jobb och skola.<br />

På en kulle brevid Raumo hamn står Hildas<br />

lärosäte, Raumo sjöfartsskola, nuvarande<br />

Winnova.<br />

”Examen borde hägra nästa vår”, Hilda<br />

beskriver den inre kraft som ska få henne<br />

att slutföra de pågående studierna, ”sedan<br />

lockar världshaven eller helt nya utmaningar.”<br />

”3 400 liter bränsle, 300 liter vatten och<br />

blockvärmaren fungerar”, ropar någon i<br />

korridoren.<br />

Allt är som det ska och man är redo inför<br />

resan. På Alfons Håkans bogserbåtar i Raumo<br />

arbetar nio arbetstagare av varav tre är<br />

lediga och sex i tur att arbeta. Fartygen har<br />

24 timmars jour. Stora fartyg som kommer<br />

till hamnen tittar inte på klockan och får<br />

alltid den hjälp de behöver. Därmed kan det<br />

alltså hända att man följer självaste Neptun<br />

in i Raumo hamn.<br />

27

TexT: ilpo minkkinen bild: winnova<br />

AVLÄGGANDET AV matros- ELLER maskinmansexamen<br />

LEDER I FORTSÄTTNINGEN TILL BEHÖRIGHETSBREV ENLIGT STCW-KONVENTIONEN.<br />

På Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s diplomatkonferens i Manila i Filippinerna den 21–25 juni 2010 enades man om ändringar<br />

i STCW-konventionen. ”Manila-ändringarna” träder i kraft år 2012. I samband med reformen överförs författningarna om behörighet som<br />

matros från Internationella arbetsorganisationen (ILO) till STCW-koden. I fortsättningen kommer behörighetsbreven som matros (able<br />

seafarer deck) och maskinman (able seafarer engine) att vara behörighetsbrev enligt STCW-konventionen. Övergången från de gamla<br />

behörighetsbreven sträcker sig till 2017.<br />

28<br />

Arbetserfarenhet<br />

men inga ”papper”?<br />

Matros<br />

Inträdeskravet för att avlägga examen som matros är 18 års ålder<br />

och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs<br />

på däckavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på<br />

minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en<br />

kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande:<br />

antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett<br />

års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas<br />

i arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs.<br />

Sök, nu erbjuds<br />

fristående examina<br />

som ”non-stop”<br />

i Raumo!<br />

den examen som krävs för behörighetsbrevet för matroser, maskinmän, reparatörer och pursrar<br />

enligt förordningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörighet (1797/2009)<br />

fortsätter i form av en ”non-stop”-utbildning på winnova i raumo.<br />

Sjöman, nu har du möjlighet att få en högre behörighet på ett<br />

flexibelt sätt i din egen takt. Det lönar sig alltid att skaffa en högre<br />

behörighet om man har förutsättningar till det.<br />

Reparatör<br />

Inträdeskravet för att avlägga examen som reparatör är behörighetsbrev<br />

som maskinman samt sex månaders havstjänstgöring efter<br />

tjänstgöringen som krävs för behörighetsbrevet som maskinman på<br />

maskinavdelningen eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen<br />

på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200<br />

och maskineffekt på minst 350 kW.<br />

De första examina avlades i maj, och i september fortsatte man med<br />

”non-stop”-utbildningarna till ovan nämnda behörigheter. Utbildningen<br />

genomförs i form av fristående examen, där man regelbundet<br />

erbjuder tillfällen att avlägga examen under hela året.<br />

Maskinman (motorman)<br />

Inträdeskravet för att avlägga examen som maskinman är 18 års ålder<br />

och behörighetsbrev som vaktman samt tre års erfarenhet till havs på<br />

maskinavdelningen på ett handelsfartyg med en bruttodräktighet på<br />

minst 200 och maskineffekt på minst 350 kW. Alternativt godkänns en<br />

kombination av liknande erfarenhet till havs och utbildning enligt följande:<br />

antingen två års utbildning och ett års arbetserfarenhet eller ett<br />

års utbildning och två års arbetserfarenhet. Arbetserfarenheten räknas i<br />

arbetsdagar till havs, varmed ett år är 360 arbetsdagar till havs.<br />

Båtsman<br />

Inträdeskravet för att avlägga examen som båtsman är behörighetsbrev<br />

som matros samt sex månaders havstjänstgöring efter tjänstgöringen<br />

som krävs för behörighetsbrevet som matros på däckavdelningen<br />

eller allmän tjänstgöring på däck- eller maskinavdelningen på ett<br />

handelsfartyg med en bruttodräktighet på minst 200 och maskineffekt<br />

på minst 350 kW.

Trafikverket och<br />

arctia icebreaking<br />

har ingått ett mångårigt avtal<br />

om isbrytning<br />

Trafikverket har tecknat ett serviceavtal om<br />

isbrytning med arctia icebreaking ab. det nya<br />

isbrytaravtalet gäller minst fem år och i det ingår<br />

två optioner på ytterligare fem år (5+5).<br />

De slutgiltiga kostnaderna i avtalet bestäms<br />

på basis av isbrytarnas verksamhetsdagar.<br />

Beroende på hur sträng vintern är, uppgår<br />

kostnaderna under en vintersäsong till cirka<br />

22–26 miljoner euro. Bränslekostnaderna ingår<br />

inte i denna summa.<br />

Det nu tecknade avtalet gäller Arctia Icebreaking<br />

Ab:s fem s.k. konventionella isbrytare,<br />

som utgör den pålitliga basflottan som<br />

tillhandahåller isbrytarservicen i Finland.<br />

Utöver de konventionella isbrytarna behövs<br />

det också avtal för övriga isbrytare i<br />

beredskap och ett starkt samarbete med Sve-<br />

Förtroendemannautbildning<br />

2011<br />

finLands sjömans-Union ordnar särskiLd<br />

förtroendemannaUtbiLdning åt de som<br />

vaLts tiLL förtroendemän. kUrserna<br />

är tiLL för aLLa som syssLar med<br />

förtroendemannaUPPgifter.<br />

kUrsansökningen<br />

Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens kursansökningsblankett.<br />

Ansökningsblanketter får du från förtroendemän, från<br />

Sjömans-Unionens kontorer eller på Unionens hemsidor:<br />

www.smU.fi > På svenska > UtbiLdning<br />

> förtroendemannaUtbiLdning<br />

rige, så att vi vid behov har tillgång till nio<br />

isbrytares tjänster om så krävs under en normal<br />

eller sträng vinter.<br />

”De finska vinterhamnarna har en central<br />

roll för välfärden i Finland och de hålls öppna<br />

för trafik året om med hjälp av isbrytare. Det<br />

nya isbrytaravtalet förlänger livscykeln för de<br />

konventionella isbrytarna Urho, Sisu, Otso<br />

och Kontio med 15 år och samtidigt tryggas<br />

näringslivets behov av en obehindrad vintertrafik<br />

för de här fartygens del”, säger Trafikverkets<br />

generaldirektör Juhani Tervala.<br />

miljöstöd för fartyg<br />

kan sökas<br />

i november<br />

kommunikATionsminisTerieT<br />

- meddelAnde 27.10.2010<br />

Vid kommunikationsministeriet bereds ett program<br />

för miljöstöd för nya fartyg i sjötrafik samt<br />

en förordning som gäller detta. Förordningen<br />

behandlas på statsrådets sammanträde i november.<br />

Förordningen träder i kraft omedelbart<br />

efter att den har godkänts av regeringen. Företagen<br />

kan därefter ansöka om stödet.<br />

Stödet beviljas företag som är registrerade<br />

i Finland och som bedriver rederiverksamhet.<br />

Stödet kan beviljas sådana projekt som förbättrar<br />

miljön på ett betydande sätt. Exempel på<br />

sådana projekt är ibruktagande av miljövänligare<br />

fartyg eller tekniska lösningar inklusive<br />

användning av alternativa bränslen eller utnyttjande<br />

av teknologi som minskar utsläpp från<br />

bränslen.<br />

Stödprogrammet måste godkännas av EU:s<br />

kommission, dvs. stödet kan inte betalas förrän<br />

kommissionen har behandlat ärendet.<br />

Riksdagen har redan tidigare beviljat en fullmakt<br />

på 30 miljoner euro för miljöstöd för fartyg.<br />

Propositionen ingår i den kompletterande<br />

budgetpropositionen för år 2011 som regeringen<br />

lämnar till riksdagen i november.<br />

kUrser<br />

14.–18.2.2011 Grundkurs för förtroendemän (öppen)<br />

14.–18.3.2011 Luottamusmiesten peruskurssi<br />

12.–13.4.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

16.–20.5.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 1<br />

12.–16.9.2011 Luottamusmiesten jatkokurssi 2<br />

11.–12.10.2011 Luottamusmiesten täydennyskurssi /<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän<br />

vidare UPPgifter<br />

om förbUndets UtbiLdningsverksamhet:<br />

Kenneth Bondas<br />

tel. 040 456 0245, e-post: kenneth.bondas@smu.fi eller<br />

Henrik Lagerberg, som ansvarar för den svenskspråkiga utbildningen,<br />

tel. 0400 478 884, e-post: henrik.lagerberg@smu.fi<br />

29

en sjömAns resebeskrivning från en kombiisbryTAre<br />

Avlägset och<br />

isolerat<br />

på väg dit solen inte längre skiner<br />

den här tiden på året alltså! Den<br />

här gången var målet för ”havsäventyret”<br />

landet av snö och is,<br />

Grönland. Jag packade mitt pick och pack<br />

och lämnade Piehinki i Brahestad bakom<br />

mig mitt på dagen den 8 september. Sjömännens<br />

arbetsresor är redan de ett äventyr<br />

i sig: först med buss till Uleåborg, därifrån<br />

med lokalbuss till flygfältet, därifrån flyg till<br />

30<br />

TexT ocH bilder: Pentti holappa<br />

I rymdäventyret Star Trek störtar rymdskeppet Enterprise ”där ingen<br />

människa tidigare har varit” (where no man has gone before). Med samma fras<br />

kan man i många avseenden karaktärisera sjömannens vardagsliv på Arctia<br />

Shipping Oy. Bolagets kombiisbrytare opererar till exempel på de arktiska<br />

vattnen, långt från ”civilisationen”; isolerat.<br />

Helsingfors och vidare till Köpenhamn, där<br />

vi övernattade. Jag vaknade före tuppen, för<br />

man måste vara i god tid vid check-in. Flyget<br />

till Grönland tog några timmar. Vi kom<br />

till flygplatsen i Kangerlussuaq, där vi bytte<br />

flyg mot flygfältet i Aasiaat, som kanske är<br />

det nordligaste och alltså ligger vid världens<br />

ände. Därifrån transporterades vi med bil<br />

till hamnen där vår arbetsplats, kombiisbrytaren<br />

Fennica, stod och väntade på nya<br />

arbetare. Utbytesbesättningen å sin sida<br />

styrde kosan hemåt. När vi nådde fartyget<br />

drog vi genast på oss arbetskläderna och<br />

började jobba.<br />

Stödfartyg mitt i det oändliga<br />

Kombiisbrytaren Fennica hade varit på arbetsuppdrag<br />

i grönländska vatten ett tag<br />

redan, där det verkar som hjälpfartyg till<br />

ett oljeborrningsfartyg och en oljeborr-

ningsrigg. Fennica och hennes systerfartyg<br />

Nordica hade även tidigare varit på olika<br />

uppdrag i arktiska vatten. Kombiisbrytarna<br />

verkar oftast som husbåtar och stödfartyg<br />

vid oljeborrningsriggar. Från dem sänks<br />

det ner till exempel kablar och rör i havet.<br />

Fartyget hade till en början en besättning<br />

på 26 man, varav fem var ”utomstående”.<br />

Av dem flyttade tre över till andra fartyg efter<br />

halva skiftet. Kvar stannade en skottsk<br />

kranförare och en lokal fiskeövervakare. De<br />

var besökarna ”från andra domäner” för<br />

den här gången. Det arbete kombiisbrytarna<br />

utför är internationellt i sin karaktär och<br />

uppdragen kräver språkkunskaper. Mitt ute<br />

på havet måste arbetet och samspelet fun-<br />

gera, för alla är tillsammans mitt i ingenstans.<br />

I arbetet på havet, om någonstans,<br />

krävs det att man har samma karaktär som<br />

en musketör: en för alla och alla för en.<br />

Att ställa om den inre klockan<br />

De uppgifter som utförs på kombiisbrytaren<br />

avviker inte direkt från vanligt fartygsarbete:<br />

styrmännen håller vakt på kommandobryggan,<br />

maskinmästarna sköter<br />

om maskinkontrollrummet och vaktmän<br />

jobbar å sin sida både på däck och i maskin.<br />

Själv fungerar jag som kock. Mitt jobb<br />

börjar klockan fyra på morgonen och ledigheten<br />

på dagen klockan 14, varefter kockstewarden<br />

tar över förberedelserna för middagen.<br />

Grönland ligger fem timmar efter<br />

finsk tid. Att anpassa sig till tidsskillnaden<br />

tar sin tid i början av ett skift, men eftersom<br />

jobbet ändå håller på många antal veckor<br />

hinner med tiden även den inre klockan till<br />

sist ställa om sig till rätt tid.<br />

Dagsrutinerna på fartyget är ganska lika<br />

från en dag till en annan, för fartygets ”aktiviteter”<br />

måste rulla på oberoende av var<br />

man råkar befinna sig. Ett avbrott i arbetsveckans<br />

dagsrutiner blev det alltid då man<br />

på lördagarna ordnade ”muster drill”, eller<br />

brand- och räddningsbåtsövningar, som regelbundet<br />

hålls på fartyg. Att arbeta mitt i<br />

de arktiska vattnen innebär att sjögången<br />

och ombytliga väderförhållanden hela tiden<br />

svävar som överraskningsmoment över fartyget.<br />

Om vinden och havet ryter till och<br />

himlen blir mörkare än tidigare, kräver<br />

det att besättningen har bra nerver och är<br />

flexibel.<br />

Den storslagna naturen<br />

förtrollar<br />

På haven, speciellt på Grönland, är man<br />

isolerad från allting annat. På fritiden kan<br />

man läsa och se på video, till exempel på<br />

film. På nordliga breddgrader får man inte<br />

alltid in tv, åtminstone inte den på den här<br />

turen.<br />

Den magnifika arktiska naturen som<br />

omger skeppet är trots det en storslagen<br />

syn, som bara få får bevittna. Jag gräver<br />

alltid fram min kamera när jag får något<br />

intressant att fotografera<br />

för ögonen.<br />

Landskapet är enformigt,<br />

men vackert<br />

på sitt eget vis: havet<br />

och isflak. De få fartyg<br />

som vi ser är på samma<br />

uppdrag som vi.<br />

Satellitsignaler<br />

Signaler till yttervärlden,<br />

som till släkt och<br />

vänner, får man med<br />

hjälp av nätet. Den<br />

internetuppkoppling<br />

man har via satellit är<br />

en mycket viktig sak<br />

under ett långt skift.<br />

Trots att det fanns goda<br />

kontaktmöjligheter<br />

kom det inte några vidare<br />

uppgifter från arbets-<br />

givaren eller från unionerna, var vi än var.<br />

Speciellt Unionens agerande som informant<br />

kritiserades under den här resan, för<br />

det var förändringar på gång i bolaget och<br />

vi väntade på att få nyheter från land. När<br />

meddelandena inte kommer, börjar rykten<br />

snabbt sprida sig på fartyget och man tror<br />

att de är sanna. Jag tycker att en regelbunden<br />

kontakt med fartyget skulle lugna ner<br />

sådant, speciellt i sådana här tider, då en<br />

fortsatt osäkerhet råder i bolaget.<br />

De första nyheterna om den aktuella situationen<br />

tycker jag själv att vi fick först när<br />

vi på Grönland mötte utbytesbesättningen<br />

som kom emot oss när vi var på väg hem<br />

den 8 oktober. I landet av snö och is hade vi<br />

även möjlighet att bekanta oss med en lokal<br />

stad. Husen var för det mesta byggda enligt<br />

samma modell, möjligtvis var de huspaket.<br />

De små färgranna husen var ändå lustigt<br />

målade. Nattlivet var också minnesvärt enligt<br />

vad jag fick höra.<br />

31

Teamwork ger resultat<br />

för Tallink silja<br />

TexT oCh biLder: saana Lamminsivu<br />

Tallink-koncernen transporterade sammanlagt 2 839 850 passagerare under tiden juni-augusti,<br />

vilket är en ökning på fem procent jämfört med föregående år. enligt rederiet skedde en ökning<br />

i passagerar- och personbilsantalet på alla huvudrutter.<br />

Tallink-koncernen har under de<br />

senaste åren kraftigt förnyat sin<br />

flotta. Speciellt mellan Helsingfors-<br />

Tallinn trafikerar många av bolagets splitternya<br />

båtar. För att få goda resultat har det<br />

trots allt inte räckt med att bara förnya fartygsflottan,<br />

det har också behövts hjälp från<br />

en kunnig och motiverad personal, betonar<br />

ledningen för Tallink Silja.<br />

”Fartygsförsäljningen utgör lite mer än<br />

50 procent av vår omsättning. Det är viktigt<br />

att höra på fartygspersonalens tankar om<br />

hur verksamheten kunde utvecklas”, fastställer<br />

VD Margus Schults.<br />

LEDNINGEN HOPPAS På FORTSATTA<br />

FÖRTROENDEMANNAMÖTEN<br />

På Tallink Silja tror man starkt på idéutbyte<br />

mellan ledning och personal. Ett gott<br />

tecken på det här är att bolagets ledning har<br />

träffat rederiets förtroendemän regelbundet<br />

i samband med de påbyggnadskurser<br />

som Sjömans-Unionen ordnat redan i flera<br />

års tid.<br />

32<br />

”Vi vill hålla fast vid traditionen även<br />

i fortsättningen”, försäkrar VD Margus<br />

Schults och vice VD Pasi Näkki, när de<br />

kommer för att hälsa på förtroendemännen<br />

i Hagnäs.<br />

Schults har verkat som VD för Tallink<br />

Silja i ett års tid nu, från och med det att<br />

bolagets långvarige VD Keijo Mehtonen avgick<br />

med pension förra hösten. Det är fint<br />

att även rederiets nya ledning förstår vikten<br />

av att träffa förtroendemännen.<br />

”Vi träffar regelbundet förtroendemän i<br />

mindre sammansättningar, men nu var<br />

det första gången vi träffar ett så här stort<br />

forum. Vi hade ändå ett oerhört bra utbyte<br />

under det gemensamma sammanträdet”,<br />

säger vice VD Näkki och berömmer samtalet<br />

med förtroendemännen samt tillägger<br />

”Vi hoppas på gemensamma möten även i<br />

fortsättningen”.<br />

”FRAMåT SOM ETT åNGLOK”<br />

Tallink Silja har sammanlagt över 6 800<br />

anställda i sin tjänst i Estland, Finland, Sve-<br />

rige, Lettland, Tyskland och Ryssland. I Finland<br />

har företaget drygt ett tusen anställda<br />

på sjösidan. Tallink-koncernen har sammanlagt<br />

19 fartyg, som trafikerar på sju olika<br />

rutter. Även om Tallink-koncernens passagerarantal<br />

har stigit och företaget visat<br />

en positiv resultatutveckling, är man ännu<br />

inte tillbaka på nivån man var på innan lågkonjunkturen.<br />

Det har skett en minskning<br />

även i fraktmängden, konstaterar Schults.<br />

Rederiet har i nuläget heller inga planer<br />

på nya fartygsinvesteringar, utan företaget<br />

satsar nu helt på att utveckla redan existerande<br />

koncept och på att betjäna kunder så<br />

bra som möjligt. Arbetet fortskrider alltså<br />

som det gjort hittills.<br />

”Vi går framåt som ett ånglok”, säger vice<br />

VD Pasi Näkki för att beskriva stämningen<br />

som nu råder i företaget.

Från vänster: Tallink Siljas VD Margus Schults och<br />

Tallink Siljas vice VD pasi Näkki.<br />

Kompletteringskurs för förtroendeman:<br />

Sebastian Kotilehto och Teodor Taht.<br />

Kompletteringskurs för förtroendeman:<br />

Ulla Leino och Marke Valkama.<br />

”Det är viktigt att höra på<br />

fartygspersonalens tankar<br />

om hur verksamheten kunde utvecklas”,<br />

fastställer Tallink Siljas VD Margus Schults.<br />

Kompletteringskurs för förtroendeman hölls 12–13.10.2010 i Hagnäs.<br />

På kursen gick man igenom till exempel sjölagstiftningen och<br />

EU:s nya socialskyddsförordning. Förtroendemännen fick även besök<br />

av VD:n för Rederierna i Finland, Olof Widén, som berättade<br />

om hur åtstramningen av utsläppsgränserna för svavel påverkar den<br />

inhemska sjöfarten.<br />

bekAnTA dig med bildgAllerieT på<br />

sjömAnsunionens Hemsidor:<br />

www.smU.fi > På svenska > webtexter<br />

> komPLetteringskUrs för förtroendeman<br />

12–13.10.2010<br />

Från<br />

världens hav<br />

sammansTäLLT: Juhani Artto<br />

bra resULtat På aktionsveckan<br />

för östersjön<br />

Aktionsveckan för Östersjön som anordnades i tio länder vid<br />

månadsskiftet september-oktober gav synbara resultat. Restlöner<br />

på omkring 160 000 euro betalades ut till sjömän och kollektivavtal<br />

tecknades med flera fartyg. Kampanjdeltagarna i hamnen<br />

i polska Gdynia lyckades förhindra sjömännen från att delta i<br />

frakthantering.”Vi visade hamnmyndigheterna och rederierna att<br />

gemensamma aktioner bland sjömän och hamnarbetare gynnar<br />

båda yrkesgrupper”, konstaterar Andzrej Koscik, ITF-inspektör i<br />

Gdynias hamn.<br />

sjömän som kaPats av Pirater Lämnades<br />

Utan ersättning i danmark<br />

Besättningen på Danica White, som hölls gisslan av somaliska<br />

pirater i 83 dagar år 2007, är inte berättigade till ersättning. Det<br />

beslutade tingsrätten i Köpenhamn i augusti 2007. Beslutet fastställdes<br />

av en högre instans i början av oktober 2010.<br />

Det danska sjömansförbundet Sømændenes Forbund har<br />

drivit kravet på ersättning. Förbundet har försökt visa att fartygets<br />

rederi och kapten inte hade förklarat riskerna med att segla<br />

i Adenbukten för personalen eller lärt dem hur de ska förbereda<br />

sig inför ett eventuellt piratanfall. Förbundet kan överväga att ta<br />

ärendet till högsta domstol.<br />

aLLt fLer fiLiPPiner På haven<br />

Enligt de filippinska myndigheterna arbetade 330 000 filippinska<br />

sjömän på världshaven förra året. Antalet ökade kraftigt från föregående<br />

år och drygt en fjärdedel av alla som arbetade till havs<br />

var filippiner.<br />

Pengarna som sjömännen skickar hem till sina familjer spelar<br />

en stor roll för den östasiatiska östatens ekonomi. Förra året ökade<br />

värdet på dessa försändelser till sju miljarder dollar (omkring<br />

fem miljarder euro). Sjömännen stod för omkring hälften av alla<br />

pengar som skickades hem av filippiner som arbetar utomlands.<br />

Hur förklarar man då att rederierna så gärna anställer filippiner?<br />

För ett par år sedan räknade nättidningen MarineBuzz upp<br />

fjorton skäl till att filippiner är så populära. I artikeln sägs filippiner<br />

vara flitiga, flexibla, villiga att offra sig och lojala mot sin<br />

arbetsgivare. De sägs vara disciplinerade och tåliga. En annan<br />

fördel är att de är bra på engelska och snabbt lär sig ny teknik.<br />

En del av egenskaperna som räknas upp i MarineBuzz tilltalar<br />

rederierna, men utgör problem för andra som arbetar i branschen.<br />

En sådan egenskap är framför allt att de nöjer sig med<br />

en låg lön, till och med med löften om en lägre lön, funderar<br />

författaren.<br />

Artikeln berättar generaliserat att filippiner tar saker och ting<br />

med ro, vilket gör dem till trevliga arbetskamrater. Och en sak till:<br />

”De tycks aldrig lida av hemlängtan.”<br />

33

på unionens konTor<br />

i Helsingfors ocH åbo<br />

HELSINGFORS<br />

Såsom under tidigare år bjuder vi våra medlemmar<br />

på julglögg på Unionens kontor i Helsingfors<br />

John Stenbergs strand 6, 00530 Helsingfors.<br />

Pannan är varm måndagen den 13.12.2010 kl. 13.00–15.00.<br />

Välkommen!<br />

åBO<br />

Välkommen på julglögg<br />

måndagen den 13.12.2010<br />

kl. 12.00–15.00<br />

på Unionens kontor, Mariegatan 6 b, 5 vån.<br />

Välkommen!<br />

Skicka din julhälsning<br />

TILL TIDNINGEN Så FORT SOM MÖJLIGT<br />

I decembernumret av Sjömannen publiceras julhälsningar,<br />

som är gratis för Unionens medlemmar och pensionärer.<br />

Även de sjöfarare som hör till befälsförbunden<br />

och som vill skicka hälsningar till sina kollegor kan göra<br />

detta utan kostnad.<br />

Arbetsplatsens förtroendeman eller kontaktperson samlar<br />

för varje arbetsplats ihop namnet på dem som vill<br />

skicka hälsningar till sina bekanta. Arbetslösa kan skicka<br />

sina hälsningar direkt till Sjömannens redaktion.<br />

SKIcKA HäLSNINGARNA peR e-pOST TILL<br />

katja.grasbeck@smu.fi<br />

eller per post<br />

Finlands Sjömans-Union<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 Helsingfors.<br />

Med hänsyn till tidningens tidtabell rekommenderar vi<br />

att hälsningarna skickas så fort som möjligt, senast den<br />

17 november.<br />

Skicka namnlistor som bilaga i Word-format eller som<br />

Excel-tabell där efternamnet står i den första kolumnen<br />

och förnamnet i den andra.<br />

Jäsentarjous<br />

Medlemsförmån<br />

JOULUKORTIT ja KALENTERIT<br />

JULKORT och<br />

KALENDRAR<br />

nordiska<br />

fototävLingen 2010<br />

-25%<br />

Lisää tarjouksia - Mera erbjudanden:<br />

www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut<br />

eN NORDISK FOTOTäVLING FöR SJöFOLK ARRANGeRAS åRLI-<br />

GeN I SAMARBeTe MeLLAN SJöMANSSeRVIceORGANISATIO-<br />

NeRNA I FINLAND, SVeRIGe, NORGe, DANMARK OcH ISLAND.<br />

ALLA OMBORDANSTäLLDA SJöFARARe KAN DeLTA.<br />

Tävlingstiden utgår i slutet av år 2010. Man kan delta<br />

i tävlingen med svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder.<br />

Alla bilder tävlar i samma serie. Till finalen väljs<br />

de 15 bästa bilderna från varje land.<br />

De fem bästa premieras, första pris är en digitalkamera<br />

värd 7000 DKR. Övriga pris är värda 300<br />

- 700 euro.<br />

OBS, bifoga negativen av pappersbilderna och CD<br />

med digitalbilderna.<br />

Motiven skall ha anknytning till sjöfarten, livet<br />

ombord eller sjömannens arbete och fritid. Märk<br />

tävlingsbidragen tydligt med namn/pseudonym och<br />

bifoga namn, adress, telefonnummer samt namnet<br />

på det fartyg där du är anställd.<br />

Tävlingsbidragen bör insändas före 31.12.2010<br />

under adress:<br />

sjömansservicebyrån<br />

box 170, 00161 helsingfors<br />

närmare upplysningar per telefon (09) 6689 0016,<br />

sirpa kittilä eller e-post kulttuuri@mepa.fi<br />

Delta i tävlingen!

Regeringen föreslår ändringar<br />

i lagen om tillsyn över<br />

fartygssäkerheten<br />

Regeringen föreslår en ändring av lagen om<br />

tillsyn över fartygssäkerheten. Systemet för<br />

inspektion av utländska fartyg föreslås bli<br />

ändrat så, att inspektionerna i första hand<br />

riktar sig på fartyg som är förbundna med en<br />

stor säkerhetsrisk.<br />

Inspektionssystemet ska också göras effektivare<br />

och fartyg som upprepade gånger<br />

bryter mot reglerna ska i sista hand bestående<br />

kunna hindras att gå i hamn i EU och i<br />

länder som undertecknat samförståndsavtalet<br />

från Paris.<br />

De som drar nytta av det nya inspektionssystemet<br />

är de bolag som har sett till att deras<br />

fartyg uppfyller de internationella ålägganden<br />

som ställs på dem. Målsättningen är att<br />

minska trafikeringen med fartyg i dåligt skick<br />

på EU:s vatten.<br />

Avsikten är att lagen träder i kraft den 1<br />

januari 2011.<br />

2011 års tidningsförmån på<br />

löntagartidningar<br />

Unionens medlemmar beviljas tidningsförmån<br />

för prenumerationer på löntagartidningar.<br />

Storleken på förmånen beror på hur ofta<br />

tidningen utkommer.<br />

Tidningsförmånen för år 2011 följer FFC:s<br />

rekommendationer och är 24 euro för rikstäckande<br />

löntagartidningar (Kansan Uutiset,<br />

Uutispäivä Demari), 18 euro för löntagartidningar<br />

som utkommer 2–3 gånger i veckan i<br />

pappersformat eller digitalversion (Uusi Aika,<br />

Pohjolan Työ, Kansan Tahto) samt 12 euro<br />

för löntagartidningar som utkommer minst<br />

en gång i veckan i pappersformat eller digitalversion.<br />

Trafiksäkerhetsverket stöder<br />

användning av naturgas som<br />

fartygsbränsle<br />

Trafiksäkerhetsverket – meddelande<br />

Trafiksäkerhetsverket (Trafi) meddelade<br />

29.10.2010 att det arbetar aktivt för alternativa<br />

lösningar när det gäller att ersätta tung<br />

brännolja som bränsle i nya fartyg med mer<br />

miljövänlig flytande naturgas.<br />

Genom användning av naturgas kan man<br />

reducera växthusutsläppen avsevärt och<br />

uppnå de internationella utsläppsmålen exempelvis<br />

för svavel- och kväveoxidernas del.<br />

Jämfört med tung brännolja medför flytande<br />

naturgas 25–30 % mindre koldioxid-,<br />

85 % mindre kväveoxid- och 100 % mindre<br />

svavelutsläpp.<br />

läs meddelAnde i sin HelHeT:<br />

www.smU.fi > På svenska<br />

> kommUnikation > nyheter<br />

> trafiksäkerhetsverket stöder<br />

användning av natUrgas som<br />

fartygsbränsLe<br />

Bästa medlem i Sjömans-<br />

Unionen, har du gått/kommer<br />

du att gå i pension?<br />

Sjömans-Unionen är nu i Facebook!<br />

Du kommer väl ihåg att även meddela Unionen<br />

om att du går i pension. Skicka in en<br />

kopia på ditt pensionsbeslut till vårt medlemsregister<br />

på:<br />

MEDLEMSREGISTER<br />

Finlands Sjömans-Union<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 Helsingfors<br />

eller i skannat elektroniskt format till<br />

tiina.kytola@smu.fi<br />

Mer information:<br />

Tiina Kytölä tel. (09) 6152 0257<br />

Du kan söka gruppen i Facebooks sökfunktion:<br />

Finlands Sjömans-Union.<br />

Lagstiftningen om<br />

sjöarbete revideras<br />

Regeringen föreslår den 30 september 2010<br />

att riksdagen ska anta en ny lag om sjöarbetsavtal.<br />

Avsikten är att lagen ersätter den<br />

gällande sjömanslagen och blir den grundläggande<br />

lagen i lagstiftningen om sjöarbete.<br />

Enligt propositionen ska arbetsgivarens<br />

skyldighet att betala sjukvårdskostnader utvidgas<br />

från nuvarande 42 dagar till 112 dagar.<br />

Arbetsgivarens ersättningsskyldighet begränsas<br />

dock bara till den del av kostnaderna som<br />

i normala fall ska betalas av den arbetstagare<br />

som blivit sjuk, efter de ersättningar som betalas<br />

av offentliga medel.<br />

Regeringen föreslår också att arbetstagarnas<br />

rätt till hemresor ska utvidgas. Rättten<br />

till hemresor ska inte längre begränsas<br />

till EU-området, utan alla arbetstagare ska<br />

behandlas jämlikt oberoende av hemort eller<br />

medborgarskap.<br />

Man avstår från den nu gällande möjligheten<br />

att bevilja utländska arbetsgivare tillstånd<br />

till undantag som befriar från skyldigheten att<br />

iaktta finska anställningsvillkor.<br />

Minimianställningsvillkoren bestäms i<br />

första hand enligt det kollektivavtal som är<br />

bindande för arbetsgivaren med stöd av lagen<br />

om kollektivavtal. En icke organiserad arbetsgivare<br />

är skyldig att tillämpa det kollektivavtal<br />

som är allmänt bindande för branschen.<br />

I lagförslaget ingår en uttrycklig bestämmelse<br />

om bestämmande av det kollektivavtal<br />

som ska tillämpas på hyrda arbetstagares<br />

anställningsförhållanden. Det kollektivavtal<br />

som ska tillämpas på hyrda arbetstagares<br />

anställningsförhållanden bestäms enligt det<br />

kollektivavtal som är bindande för användarföretaget.<br />

I detta avseende avviker bestämmelsen<br />

från motsvarande bestämmelse i arbetsavtalslagen.<br />

Bakgrunden till reformen är att ILO 2006<br />

antog en konvention om arbete till sjöss<br />

genom vilken reformerades 37 tidigare ILOkonventioner<br />

och fastställdes internationella<br />

minimikrav för arbete i sjöfartssektorn.<br />

Källa:<br />

Arbets- och näringsministeriet<br />

35

kUndtjänst<br />

Kundtjänsten för Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassa är öppen<br />

vardagar kl. 8.30–16.00<br />

sommartid kl. 8.00–15.30 (maj–augusti)<br />

sommarfredagar kl. 8.00–14.30<br />

(maj–augusti)<br />

på adressen:<br />

Broholmsgatan 3–5, gatuplan, Helsingfors<br />

teLefonjoUr<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassa<br />

har jour vardagar kl. 9.00–12.00<br />

på nummer (09) 613 111.<br />

distriktskontor<br />

Desstuom står AKT ry:s distriktskontor<br />

till medlemmarna i Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassas förfogande i arbetslöshetsskyddsfrågor.<br />

Det finns 11 distriktskontor<br />

runt om i Finland.<br />

Helsingfors distriktskontor<br />

Grönnäsgatan 5, 00530 HELSINGFORS<br />

tel. (09) 6131 1402<br />

Kotkas distriktskontor<br />

Puutarhakatu 12, 48100 KOTKA<br />

tel. (05) 740 1431<br />

Åbo distriktskontor<br />

Mariagatan 6 b, 20100 ÅBO<br />

tel. (02) 450 1541<br />

Björneborgs distriktskontor<br />

Isolinnankatu 24, 2 vån.,<br />

28100 BJÖRNEBORG<br />

tel. (02) 543 1451<br />

36<br />

arbetsLöshetskassorna sammansLås<br />

1.1.2011<br />

finlands sjömans-Unions arbetslöshetskassa slås ihop med bil- och transportbranschens<br />

arbetarförbunds arbetslöshetskassa från och med 1.1.2011. den nya arbetslöshetskassan får<br />

namnet transportbranschens arbetslöshetskassa.<br />

Medlemmarna i Finlands Sjömans-Union behåller sitt medlemskap<br />

i Finlands Sjömans-Union, men vad gäller arbetslöshetsskyddet<br />

förflyttas de automatiskt över som medlemmar i Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassa efter fusionen. Fusionen förutsätter inga särskilda<br />

åtgärder från medlemmarnas sida.<br />

Tammerfors distriktskontor<br />

Rautatienkatu 10, 6 vån., 33100 TAMMERFORS<br />

tel. (03) 230 1500<br />

Lahtis distriktskontor<br />

Rautatienkatu 19 A 31, 15110 LAHTIS<br />

tel. (03) 526 0551<br />

Jyväskyläs distriktskontor<br />

Kalevankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ<br />

tel. (014) 443 1421<br />

Joensuus distriktskontor<br />

Kauppakatu 32, 80100 JOENSUU<br />

tel. (013) 511 1411<br />

Vasas distriktskontor<br />

Storalånggatan 43, 65100 VASA<br />

tel. (06) 220 1561<br />

Uleåborgs distriktskontor<br />

Mäkelininkatu 31, 90100 ULEÅBORG<br />

tel. (08) 870 1441<br />

Rovaniemis distriktskontor<br />

Rovakatu 26 A, 96200 ROVANIEMI<br />

tel. (016) 459 1461<br />

kontaktUPPgifter<br />

från och med 1.1.2011 skickas aLL Post som ska<br />

tiLL arbetsLöshetskassan tiLL adressen:<br />

Transportbranschens Arbetslöshetskassa<br />

pB 65, 00531 Helsingfors<br />

arbetsLöshetskassans<br />

eLektroniska tjänster<br />

Från och med början av år 2011 har medlemmar<br />

som flyttar över till Transportbranschens<br />

Arbetslöshetskassa möjlighet att använda<br />

elektroniska tjänster på adressen:<br />

www.akt.fi/fi/tyottomyyskassa.<br />

Kassan står för alla kostnaderna för tjänsten,<br />

så användningen är helt gratis för medlemmar.<br />

Man kan logga in på tjänsten från vilken<br />

dator som helst, som har internetuppkoppling.<br />

På Arbetslöshetskassans nättjänst kan man:<br />

1. skicka inkomstdagpennings- och alterneringsersättningsansökan<br />

till kassan<br />

2. skicka bilagor till ansökan som pdf-filer<br />

3. kontrollera i vilket skede av behandlingen<br />

din ansökan är<br />

4. bläddra i och ändra på de egna personuppgifterna<br />

5. skicka ett meddelande direkt till handläggarna<br />

för ansökan<br />

Nättjänsten kan även användas med mobiltelefon,<br />

förutsatt att telefonen har internetuppkoppling.<br />

Via mobiltjänsten kan man skicka<br />

ansökan om fortsatt inkomstdagpenning för<br />

fyra veckor eller för en månad.<br />

Fortsatta ansökningar betalas regelbundet på tisdagar<br />

Dagpenning till helt arbetslösa eller permitterade som ansökt om dagpenning betalas<br />

ut regelbundet på tisdagar. Ansökningar som inkommit till kassan per post mellan<br />

måndag och fredag får utbetalning följande veckas tisdag. En fortsatt ansökning<br />

som inkommit via nät- och mobiltjänsten behandlas automatiskt och betalas ut två<br />

arbetsdagar senare. T.ex. ansökningar som skickats via nättjänsten innan kl.12.00<br />

på en måndag betalas på onsdagen.

Testamente eller gåva?<br />

Överlåtelse av egendom till nästa generation<br />

orsakar ofta huvudbry, oavsett om<br />

egendomen är stor eller liten. Man funderar<br />

på om man ska ge den som gåva nu eller<br />

i ett testamente efter döden. Eftersom varje<br />

situation är individuell och det är omständigt<br />

att ge sin egendom som gåva eller göra<br />

upp ett testamente, är det rekommenderat<br />

att man redan i planeringsstadiet vänder<br />

sig till en expert. När det gäller egendom<br />

som ges som gåva, kan man vara säker på<br />

att den tilldelas den person som givaren vill<br />

att den ska gå till. Testamentsfång för med<br />

sig några osäkerhetsfaktorer. Huvudregeln<br />

är trots all den, att även testamenterad<br />

egendom tillfaller den person som enligt<br />

testamentet ska få den.<br />

Om gåvogivarens egna ekonomiska<br />

situation är sådan att han eller hon utan<br />

bekymmer kan överlåta egendom medan<br />

han eller hon är i livet, kan en gåva vara ett<br />

förmånligare alternativ skattemässigt än ett<br />

testamente. ”Extra” egendom, vars värde<br />

bara växer med åren, lönar det sig att överlåta<br />

medan man är lever.<br />

Lagstadgad arvsordning och fördelning<br />

av arv kan ändras med testamente. Om<br />

personen som gör upp testamentet är gift,<br />

måste man när man planerar testamentet<br />

komma ihåg att den äkta hälften i allmänhet<br />

har giftorätt på den andras egendom.<br />

Om giftorätt gäller, kan resultatet av delningen<br />

som görs mellan arvtagaren och<br />

änklingen/änkan efter testamentgivarens<br />

död bero på om den egendom som nämns i<br />

testamentet blir kvar bland de föremål som<br />

kan ärvas.<br />

Skatteplanering är viktigt, men om man<br />

tar den för långt kan det leda till besvärliga<br />

situationer. Ofta strävar man till att mottagaren<br />

inte ska behöva betala gåvo- eller<br />

arvsskatt eller till att det ska gå så litet<br />

som möjligt i skatt, men man tar inte i<br />

beaktande de problem som kan uppstå vid<br />

samägande. Typexemplet är överlåtelse av<br />

sommarstuga till ens barn. Sommarstugan<br />

används väldigt ofta inte bara av ägarna<br />

utan även av deras barn med familjer. När<br />

föräldrarna ger sommarstugan som gåva<br />

till alla sina arvingar eller till flera av dem,<br />

tänker de på skatteinbesparingar och vill<br />

samtidigt att släktens gemensamma liv på<br />

deras kära stuga ska kunna fortsätta även<br />

efter deras bortgång. Det typiska är att sommarstugan<br />

ges som gåva till alla barnen och<br />

att föräldrarna behåller besittningsrätten<br />

själva. Stuglivet är oftast godmodigt medan<br />

föräldrarna lever, åtminstone så länge de<br />

orkar sköta och finansiera stugans underhåll,<br />

men när de avlider blir det problem.<br />

Det finns säkert många lyckade samäganden<br />

där parterna följer gemensamma,<br />

skrivna eller oskrivna spelregler, och där<br />

ingen ensam tvingas reparera taket medan<br />

de andra solar, men dessa lyckade fall kommer<br />

tyvärr sällan fram i advokatens arbete.<br />

När man donerar tillgångar finns det en<br />

fara att man glömmer bort att trygga givarens<br />

egen ekonomi. Ett gåvobeslut kan senare<br />

visa sig oöverlagt, när sjukdom eller<br />

andra förändrade förhållanden gör att man<br />

själv skulle ha behov av egendomen. Ett testamente<br />

skulle ha varit ett bättre alternativ<br />

i det fallet.<br />

Skatteplikten för arv och gåvor rör alla<br />

testaments- och gåvotagare. Skattepliktighet<br />

uppstår i samband med att testamentets-<br />

givaren avlider och när en gåva tas emot.<br />

Mottagarna delas in i två skatteklasser både<br />

i arvs- och gåvobeskattningen. Till den första<br />

skatteklassen hör make/maka, bröstarvingar<br />

i rakt uppstigande eller nedstigande<br />

led och makens/makans bröstarvingar. Andra<br />

slags arvingar hör till den andra skatteklassen.<br />

Den undre gränsen för beskattat<br />

arv är 20 000 euro och för att beskatta en<br />

gåva 4 000 euro, oberoende om mottagaren<br />

är släkt med givaren eller inte. Vart<br />

tredje år kan egendom upp till ett<br />

värde av knappt 4 000 euro alltså<br />

doneras skattefritt till vem<br />

som helst.<br />

I arvsbeskattningen<br />

finns skattelättnader som<br />

inte finns i gåvobeskattningen.<br />

På grund av<br />

makeavdraget beskattas<br />

änkling/änka på arvet då<br />

den mottagna egendomens<br />

värde överskrider 80 000<br />

LAGRåDGIVNING I äReNDeN RöRANDe<br />

pRIVATLIVeT SOM MeDLeMSFöRMåN<br />

Sjömans-Unionens medlemmar har som<br />

medlemsförmån rätt att få telefonrådgivning<br />

på Advokatbyrå Bützow Oy i juridiska ärenden<br />

som rör privatlivet. Tjänsten är gratis för<br />

medlemmar.<br />

Bützow tel.<br />

Helsingfors (09) 431 531<br />

Tavastehus (03) 612 5501 eller (03) 612 1944<br />

Tammerfors (03) 3138 2800<br />

åbo (02) 274 2000<br />

euro. Minderåriga bröstarvingar beskattas<br />

å sin sida när egendomens värde överskrider<br />

60 000 euro. Minderårigavdrag får<br />

bara minderåriga bröstarvingar som finns i<br />

arvsordningen.<br />

Gåvogivaren kan förbehålla sig livstids<br />

eller tidsbunden besittningsrätt på gåvan<br />

till exempel själv, åt sin äkta hälft eller sina<br />

barn. Testamentsgivaren kan ge äganderätt<br />

åt en och besittningsrätt åt en annan.<br />

Ju yngre personen som får besittningsrätt<br />

är, desto större är besittningsrättsavdraget<br />

i arvs- och gåvobeskattningen. Även för<br />

tidsbestämd besittningsrätt får man en betydande<br />

skattebesparing. Det kan i många<br />

fall vara ett bättre alternativ än livstids besittningsrätt.<br />

Vi lever allt längre. Om man<br />

som en följd av åldrande flyttas till institutionsvård,<br />

kan besittningsrätten bli en belastning.<br />

Aune Manner<br />

advokat<br />

www.butzow.com<br />

37

IN MEMORIAM<br />

talousapulainen<br />

Taimi Sofia Siivonen<br />

s. 2.8.1916 Eurajoki<br />

k. 9.10.2010<br />

Taimi Siivonen palveli J/m<br />

Sampolla ja J/m Hansella.<br />

Muistoa kunnioittaen<br />

Kari Koskinen<br />

-----<br />

Osve Sjöroos<br />

s. 7.11.1947<br />

k. 14.10.2010<br />

Olen usein ajatellut toverit, mihin<br />

manalasta tyhjentävät kuonansa?<br />

Onkohan niilläkin trimmari<br />

joka vetää kuona-astiansa ylös<br />

vinssillään, elämänmereenkö<br />

heittävät tuhkan ja lasimaiseksi<br />

palaneen polttoaineensa.<br />

Ovatkohan, ovatkohan ne,<br />

ihmiset tarkoitan, ovatkohan ne<br />

samanlaista polttoainetta, kuin<br />

tämä Dakarista bunkraamaamme<br />

- Mujua ja tuhkaa jo ennen<br />

palamistaan?<br />

Ja minkälainenhan se on siiffi,<br />

se manalan konepäällikkö,<br />

ja mikäköhän niillä on tariffi?<br />

Minkä lämmittäjä ja lempparit<br />

hankkivat?<br />

Tulee vaan mieleen kaikenlaista<br />

pataruumassa.<br />

(Pekka Kinnari)<br />

Osve saatettiin matkaan<br />

perheen kesken.<br />

-----<br />

ELÄKKEELLE /<br />

PENSIONERING<br />

Kiitokset Msv Fennican<br />

henkilökunnalle monista<br />

ikimuistoisista vuosista ja<br />

muistamisesta jäädessäni<br />

eläkkeelle.<br />

ex-pursiukko Leo Westman<br />

38<br />

Kiitos M/s Silja Europan<br />

työkavereille muistaessanne minua<br />

jäädessäni eläkkeelle.<br />

Myötätuulta toivottaen.<br />

Anne Ukkonen<br />

Monet kiitokset Alfons Håkansin<br />

henkilökunnalle ja ystäville<br />

saamastani eläkelahjasta.<br />

Timo Wilén<br />

Sydämelliset kiitokset<br />

M/s Amorellan työkavereille<br />

saamistani lahjoista ja huomiosta<br />

jäädessäni eläkkeelle.<br />

Hyvää syksyä toivottaen,<br />

Raija Anttila<br />

Laiva saapui satamaan – Malla lähti<br />

eläkkeelle 1. joulukuuta 2009.<br />

Kiitos kaikille ihanille laivaihmisille<br />

vuosien varrelta! Kiitän varustamoa<br />

ja M/t Nesteen henkilökuntaa<br />

saamistani lahjoista ja<br />

yllätysläksiäisjuhlasta!<br />

Marja Leena ”Malla” Auvinen<br />

-----<br />

SYNTYMÄPÄIVÄT /<br />

FÖDELSEDAGAR<br />

Kiitokset M/s Finnladyn<br />

henkilökunnalle ja Finnlines<br />

varustamolle muistamisesta<br />

täyttäessäni pyöreitä vuosia.<br />

Matti Sonninen<br />

-----<br />

KULTAMERKIT /<br />

GULDSMÄRKEN<br />

Leena Aaltonen<br />

Anna-Liisa Ahtee<br />

Taru Hakala<br />

Ari Junttila<br />

Anu Olsen-Sundell<br />

Veikko Wetterstrand<br />

-----<br />

OSASTOT TIEDOTTAVAT /<br />

AVDELNINGARNA INFORMERAR<br />

Sisä-<strong>Suomen</strong> osasto (001)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: ti 16.11.2010 klo 18.00<br />

paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna<br />

Kokouksessa käydään lävitse sääntöjen määräämät asiat.<br />

Tervetuloa!<br />

pikkujoulut<br />

Aika: la 4.12.2010 klo 19.00<br />

paikka: Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna<br />

Pitkänmatkalaisten hotellimajoituskustannuksia sponsoroidaan.<br />

Ilmoittautumiset 20.11. mennessä Paavo Auviselle<br />

p. 040 506 9468 tai Seppo Immoselle p. 050 368 2298.<br />

Tervetuloa aktiivimerimiehet sekä eläkeläiset!<br />

Virkistysviikonloppu<br />

Aika: 4.–6.2.2011<br />

paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori<br />

Laajavuorentie 30, Jyväskylä<br />

Osasto järjestää jäsenille perheineen sekä<br />

eläkeläisille virkistysviikonlopun Jyväskylän Rantasipi<br />

Laajavuoressa. Rantasipin alueella voit muun muassa hiihtää,<br />

lasketella, uida, keilata ja kuntoilla.<br />

Ilmoittautumiset 7.1.2011 mennessä<br />

Paavo Auviselle p. 040 506 9468 tai<br />

Seppo Immoselle p. 050 3682298.<br />

Mukaan mahtuu 30 ensiksi ilmoittautunutta.<br />

pohjoisen osasto (002)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: pe 26.11.2010 klo 16.00<br />

paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi<br />

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.<br />

Jäsenet – tervetuloa!<br />

Huomio: toimikunta kokoontuu jo klo 15.00.<br />

pikkujoulut<br />

Aika: pe 26.11.2010 klo 19.00<br />

paikka: Hotelli Cumulus Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi<br />

Hotellimajoitus järjestyy muualta tulleille.<br />

Ilmoittaudu 17.11.2010 mennessä Askolle, puh. 0400 994 048.<br />

Tervetuloa jäsenet aveceineen sekä eläkeläiset!<br />

ålands avdelning (005)<br />

Höstmöte<br />

Tid: onsdag 17.11.2010 kl 14.00<br />

plats: Ålandsavdelningens kontor, Ålandsvägen 55, Mariehamn<br />

Välkommen!<br />

OBS. Styrelsemöte kl. 13.00.

Lounais-<strong>Suomen</strong> osasto (006)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: to 25.11.2010 klo 18.00<br />

paikka: Osuuspankin kokoustila,<br />

Maariankatu 4, Turku<br />

Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset<br />

asiat. Paikalla on liiton edustaja. Osallistujien<br />

kesken arvotaan mukava palkinto. Kokouksen<br />

jälkeen on ruokailu.<br />

Kaikki osaston jäsenet ovat tervetulleita<br />

kokoukseen!<br />

Hallitus<br />

pikkujoulut<br />

Aika: la 27.11. ja pe 3.12.<br />

paikka: Turun Hamburger Börs<br />

Nauruviihteen mestari Heikki Hilander<br />

muuntautuu moneksi. Tapaat lavalla Tarja<br />

Halosen, Mannerheimin ja Hjallis Harkimon.<br />

Nauruhermoja koetellaan noin tunnin verran.<br />

Esityksen jälkeen nautitaan jouluateria.<br />

Hinta jäseniltä 45 € (avec 60 €).<br />

Lippujen lunastus viimeistään viikkoa<br />

ennen tapahtumaa Turun toimistolta.<br />

Maariankatu 6 b, 5. kerros, puh. (02) 233 7416.<br />

Lippuja on rajoitetusti, joten ole nopea!<br />

Itäkustin osasto (007)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: ti 16.11.2010 klo 10.00<br />

paikka: Puutarhakatu 12, 48100 Kotka<br />

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.<br />

Kaikki jäsenet ovat tervetulleita!<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osasto (008)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: pe 12.11.2010 klo 18.00<br />

paikka: SMU:n toimisto,<br />

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Kokouksessa valitaan puheenjohtaja sekä<br />

hallituksen varsinaiset ja varajäsenet<br />

seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kokouksen<br />

jälkeen on ruokailu.<br />

Tervetuloa sankoin joukoin!<br />

hallitus<br />

Hyvät osastomme eläkeläiset:<br />

Tervetuloa joulukahville!<br />

Aika: pe 10.12.2010 klo 13.30<br />

paikka: SMU:n toimisto, Pitkäkatu 43,<br />

65100 VAASA<br />

Ilmoitathan osallistumisesta 9.12. mennessä<br />

Karille p. 0400 418 511 tai<br />

kari.nurmirinta@smu.fi.<br />

Sydämellisesti tervetuloa!<br />

etelä-<strong>Suomen</strong> osasto (009)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: ti 23.11.2010 klo 12.00<br />

paikka: osaston toimisto Katajanokalla,<br />

Linnankatu 13, Helsinki<br />

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät<br />

asiat sekä osaston toimihenkilöiden valinta<br />

kaudelle 2011–2012.<br />

Lisätietoja: puheenjohtaja Rauno Mutka<br />

p. 046 876 7670.<br />

Tervetuloa kaikki jäsenet!<br />

etelä-<strong>Suomen</strong> osasto tiedottaa:<br />

Turvan navigaattori Anne Tervalalle<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston jäsenkirjeen yhteydessä<br />

arvottiin vakuutusyhtiö Turvan TomTomnavigaattori.<br />

Onnetar nosti voittajaksi Anne<br />

Tervalan Hollolasta.<br />

Onnea voittajalle!<br />

Terveisin, Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston hallitus<br />

Väylänhoitoammattiosasto (012)<br />

Sääntömääräinen syyskokous<br />

Aika: la 4.12.2010 kello 13.00<br />

paikka: <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimisto,<br />

John Stenbergin ranta 6 (2. kerros), Helsinki<br />

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset<br />

asiat.<br />

Osaston jäsenet - tervetuloa!<br />

TurnAuskuTsu:<br />

Ay-jalkapallon 28.<br />

mestaruusturnaus<br />

lahden suurhallissa<br />

5.–6.3.2011<br />

Järjestäjä kutsuu joukkueet ilmoittautumisten<br />

perusteella. Joukkueet ovat 11 +<br />

vaihtomiehet, naisjoukkueet tai tarvittaessa<br />

sekajoukkueet. Osanottomaksu 300 euroa.<br />

Ilmoittautumiset 19.2.2011 mennessä:<br />

Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI<br />

tai sähköpostitse<br />

international.tournament@pp.phnet.fi.<br />

Lisätietoja turnauksesta<br />

p. 041 584 9964<br />

tai yllä olevasta sähköpostista.<br />

Lohko-otteluarvonta on 27.2.2011.<br />

Ammattiyhdistysten jalkapallo ry<br />

www.ay-turnaus.com<br />

Pekan KoonnUT: peKKa manTere<br />

pähkinät<br />

1. Missä sijaitsee Ravintola Lankonki?<br />

a) Turussa<br />

b) Kotkassa<br />

c) Helsingissä<br />

2. Minä vuonna perustettiin <strong>Suomen</strong><br />

Koneenkäyttäjäyhdistys, joka<br />

myöhemmin muutti nimekseen <strong>Suomen</strong><br />

Konepäällystöliitto?<br />

a) 1869<br />

b) 1896<br />

c) 1905<br />

3. Kuka on kirjoittanut kirjat Mustanmeren<br />

valssi ja Gibraltarin kiertäjät?<br />

a) Eino Koivistoinen<br />

b) Harri Hietala<br />

c) Joni Skiftesvik<br />

4. <strong>Merimies</strong>palvelutoimistolla (Mepa) on 11<br />

lomahuoneistoa, joita vuokrataan erittäin<br />

edullisesti merenkulkijaperheille. Missä<br />

lomahuoneistot sijaitsevat?<br />

a) Rukalla<br />

b) Himoksella<br />

c) Ylläksellä<br />

5. Arto, pertti, Mauri ja erno paasilinnoilla<br />

oli myös vähemmän julkisuudessa ollut<br />

sisar, Salme, joka oli merimies. Mikä hän oli<br />

ammatiltaan?<br />

a) Radiosähköttäjä<br />

b) Talousesimies<br />

c) Tarjoilija<br />

6. Kuka kirjoitti ylen Radioteatteriin<br />

kuunnelmat Joulukalaa Brasiliaan,<br />

Pirtukuningas ja Liberty-tyyppinen alus?<br />

a) Joni Skiftesvik<br />

b) Jaakko Varimaa<br />

c) Tapio Koivukari<br />

7. Missä on Ajoksen satama?<br />

a) Kokkolassa<br />

b) Kemissä<br />

c) Oulussa<br />

8. Minkä alan miehiä olivat Ivan Aivazovski,<br />

Aleksei Bogoljubov, Oscar Kleineh ja<br />

Adolf Bock?<br />

a) Saimaan kanavan suunnittelijoita<br />

b) Kuuluisia purjeveneiden suunnittelijoita<br />

c) Kuuluisia merimaalareita<br />

9. <strong>Suomen</strong> leijona-niminen majakka sijaitsee<br />

46 kilometriä lounaaseen<br />

a) Märketistä,<br />

b) Utöstä tai<br />

c) Harmajasta.<br />

10. Minkä kaupungin lähellä Kronstadt<br />

sijaitsee?<br />

a) Tallinnan<br />

b) Gdanskin<br />

c) Pietarin<br />

39<br />

Oikeat vastaukset: 1b, 2a, 3b, 4c, 5b, 6a, 7b, 8c, 9b ja 10c

SUOMeN MeRIMIeS-UNIONI SMU Ry //<br />

FINLANDS SJöMANS-UNION FSU RF<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

John Stenbergin ranta 6, 2. kerros,<br />

00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

John Stenbergs strand 6,<br />

2:a våningen, 00530 Helsingfors<br />

VAIHDE / VÄXEL<br />

+358 (0) 9 615 2020<br />

TELEFAX<br />

+358 (0) 9 615 20 227<br />

KOTISIVUT / HEMSIDOR<br />

www.smu.fi<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS<br />

etunimi.sukunimi@smu.fi<br />

förnamn.efternamn@smu.fi<br />

AUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDER<br />

Arkisin klo 8.30–16.00<br />

Vardagar kl. 8.30–16.00<br />

Kesäaika / sommartid<br />

1.5.–31.8. klo 8.00–15.30<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n työttömyyskassa /<br />

Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa<br />

POSTI- JA KÄYNTIOSOITE<br />

Siltasaarenkatu 3–5<br />

00530 Helsinki<br />

POST- OCH BESÖKADRESS<br />

Broholmsgatan 3–5<br />

00530 Helsingfors 40<br />

Kilpailu<br />

<strong>Merimies</strong>-lehden kilpailuun<br />

saatiin kaikkiaan<br />

70 vastausta. Lähes kaikki osallistujat tiesivät,<br />

että J/m Kontio suoriutuu nykyisin<br />

myös öljyntorjuntatehtävistä. <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n ITF-tarkastaja Kenneth Bengts<br />

arpoi kilpailuun osallistuneiden joukosta<br />

voittajaksi Krista Tanhuanpään Espoosta.<br />

Tidningen Sjömannen fick in totalt 70<br />

svar till sin tävling. Nästan alla visste<br />

att J/m Kontio numera även arbetar med<br />

oljebekämpning. Sjömans-Unionens ITFinspektör<br />

Kenneth Bengts drog en vinnare<br />

bland deltagarna, och vinnaren är Krista<br />

Tanhuanpää från Esbo.<br />

Tävling<br />

MÖKKIVARAUKSET /<br />

BOKNINGSNUMMER FÖR STUGOR<br />

puh. / tel. (09) 615 20 260<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin varaukset<br />

Turun toimistolta /<br />

Sydvästra Finlands avdelnings stugans<br />

bokningar från kontoret i Åbo<br />

puh. / tel. (09) 615 20 230<br />

Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:<br />

9.00 –11.00<br />

SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:<br />

tkassa@smu.fi<br />

Minkä tyyppinen alus on Godby<br />

Shippingin M/s Miranda?<br />

Valitse yksi vaihtoehto:<br />

1) ro-ro-lastialus<br />

2) jäänmurtaja<br />

3) matkustaja-alus<br />

Kaikkien oikein vastanneiden kesken<br />

arvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.<br />

Voittajan nimi julkaistaan <strong>Merimies</strong>-lehdessä<br />

nro 8/2010.<br />

Osallistu kilpailuun<br />

24.11.2010 mennessä:<br />

1) <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n kotisivuilla:<br />

www.smu.fi > viestintä > <strong>Merimies</strong>-lehden<br />

kilpailu<br />

2) Tai lähetä vastaus postitse. Liitä mukaan<br />

vastaus ja omat yhteystietosi (nimi, osoite,<br />

puhelinnumero).<br />

Vastauksen voit lähettää osoitteella:<br />

<strong>Merimies</strong>-lehti<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong><br />

John Stenbergin ranta 6<br />

00530 Helsinki<br />

HENKILÖKUNTA / PERSONAL<br />

Puheenjohtaja / Ordförande<br />

Simo Zitting<br />

(09) 615 20 250 / 0400 813 079<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Tetta Härkönen<br />

(09) 615 20 252 / 040 455 9834<br />

Liittosihteeri / Förbundssekreterare<br />

Kenneth Bondas<br />

(09) 615 20 254 / 040 456 0245<br />

Sopimussihteeri / Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

(09) 615 20 211 / 040 505 1957<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

carita Ojala<br />

(09) 615 20 231 / 0400 829 039<br />

Toimitsija / Ombudsman<br />

Satu Silta<br />

(09) 615 20 213 / 040 526 3435<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

ITF-tarkastaja/ITF-Inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

(09) 615 20 253 / 040 728 6932<br />

Toimitsija/Ombudsman<br />

Niclas Nyberg<br />

(09) 615 20 224 / 045 7731 2441<br />

ITF-koordinaattori / ITF-Koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

(09) 615 20 255 / 040 580 3246<br />

ITF-tarkastaja / ITF-inspektör<br />

Kenneth Bengts<br />

(09) 615 20 258 / 040 455 1229<br />

Vilken typ av fartyg är Godby<br />

Shippings M/s Miranda?<br />

Välj ett alternativ:<br />

1) ro-ro-lastfartyg<br />

2) isbrytare<br />

3) passagerarfartyg<br />

Bland alla som svarar rätt på frågan lottar vi<br />

ut en liten Aalto-skål från Iittala.<br />

Namnet på vinnaren publiceras i numret<br />

8/2010 av tidningen Sjömannen.<br />

Du kan delta i tävlingen senast den<br />

24.11.2010 på följande sätt:<br />

1) På Sjömans-Unionens webbplats:<br />

www.smu.fi > på svenska > kommunikation<br />

>Tävlingen för Sjömannen<br />

2) Eller per post. Bifoga svaret och dina<br />

kontaktuppgifter (namn, adress, telefonnummer).<br />

Skicka svaret till adressen:<br />

Sjömannen<br />

Finlands Sjömans-Union<br />

John Stenbergs strand 6<br />

00530 Helsingfors<br />

Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterare<br />

Anja Uusitalo<br />

(09) 615 20 251 / 040 519 0351<br />

Toimitsija, Ahvenanmaa<br />

Ombudsman, Åland<br />

Henrik Lagerberg<br />

(018) 199 20 /0400 478 884<br />

Ålandsvägen 55, 22100 Mariehamn<br />

Taloudenhoitaja / Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

(09) 615 20 218 / 0400 422 379<br />

Kassanhoitaja / Kassaföreståndare<br />

Stiina Raitio<br />

(09) 615 20 219<br />

Kirjanpitäjä / Bokförare<br />

Tuula ylhävuori<br />

(09) 615 20 220<br />

Toimittaja / Journalist<br />

Saana Lamminsivu<br />

(09) 615 20 221 / 045 7730 1020<br />

Jäsenrekisterin hoitaja /Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

(09) 615 20 257<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Arja Merikallio<br />

(09) 615 20 259<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

Katja Gräsbeck<br />

(09) 615 20210 / 045 7730 1021<br />

Toimistotyöntekijä / Kontorsbiträde<br />

essi Voutilainen<br />

(09) 615 20 210 / 045 7731 0076<br />

(hoitovapaalla / vårdledig)<br />

Toimistotyöntekijä, Turku /<br />

Kontorsbiträde, Åbo<br />

Salme Kumpula<br />

(02) 233 7416<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />

20100 Turku<br />

Mariegatan 6 b, 5:e våningen, Åbo<br />

Vaasa / Vasa<br />

Pitkäkatu 43, 65100 Vaasa<br />

Storalånggatan 43, 65100 Vasa<br />

Työttömyyskassanhoitaja /<br />

Arbetslöshetskassans föreståndare<br />

Maritta Toivonen<br />

(09) 615 20 230<br />

Työttömyyskassavirkailijat /<br />

Arbetslöshetskassafunktionärer<br />

(09) 615 2 0 230<br />

pirjo Aro-Nenonen<br />

Niko Hutri<br />

Varpu Klemola<br />

Minna Rahtu<br />

(äitiyslomalla / modersledig)<br />

Tuulianna Raimoranta<br />

(äitiyslomalla / modersledig)

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!