Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sesta kirjoittaneet toimittajat pohtineet lainkaan<br />
omaa rooliaan. Lapualla uhrien omaisia<br />
haastattelivat erityisesti aikakauslehdet.<br />
Nyky-Suomi ajattelee ja tulkitsee maailmaa<br />
nopeasti ja näkyvästi globalisoituvan ns.<br />
kilpailutalouden ajan logiikalla. Sille on ominaista<br />
yksilönvapauden kohoaminen tärkeäksi<br />
periaatteeksi ja asiantuntijavaltaisuuden<br />
kyseenalaistaminen. Konginkankaan onnettomuutta<br />
selostava journalismi korostaakin<br />
yksittäisten ihmisten kärsimystä, 23 unelman<br />
romahtamista.<br />
Kirjoittelun pohjavireenä voi nähdä ajan<br />
hengen, joka on menettänyt aimo annoksen<br />
uskostaan elämän ja yhteiskunnan ongelmien<br />
hallintaan. Samalla journalismi tekee itsestään<br />
hyödyllistä toisella tavalla: se voimistaa<br />
yhteisen tunteen kokemusta ja korostaa, että<br />
nämä tunteet on hyvä elää yhteisesti ja julkisesti<br />
läpi.<br />
Kyse on journalistisen ammattitaidon kehityksestä<br />
ja monelta osin journalismin parantumisesta.<br />
Kehityksen suunnasta pitää myös<br />
esittää kriittisiä kysymyksiä. Koljonen ja<br />
Kunelius pohtivat, missä määrin ns. tavallisten<br />
ihmisten kohtaloiden, tunteiden ja kärsimysten<br />
julkaisemisessa on kyse siitä, että viimeisetkin<br />
yksityisyyden nurkat on käännettävä<br />
nurin ja vedettävä kaupallisen julkisuuden<br />
raaka-aineeksi? Jos julkisuuden henkilön yksityisyyden<br />
suojaa voi madaltaa viittaamalla<br />
hänen vaikutusvaltaansa ja vastuuseensa, voiko<br />
rivikansalaisen yksityisyyden suojaa alentaa<br />
sanomalla, että hänen kokemuksensa on<br />
yhteisen surutyön nimissä yhteiskunnallisesti<br />
tärkeätä?<br />
Teknisen, viileän ja kapeasti ymmärrettynä<br />
faktapohjaisen uutisoinnin ohi on noussut<br />
yhteisyyden luomisen pakko ja halu. Tämän<br />
tehtävän toteuttamisessa onnettomuusuutiset<br />
näyttävät olevan hedelmällistä materiaalia:<br />
kuolemassa, kärsimyksessä, sattumassa ja<br />
kohtalossa on ainekset uutiseen, jonka äärellä<br />
pirstaloitunut ”suuri yleisö” vielä jotenkin tun-<br />
26<br />
<strong>Aikamoisia</strong> <strong>arvoja</strong> ■ <strong>Pohdintoja</strong> <strong>hoitamisen</strong> <strong>etiikasta</strong><br />
nistaa itsensä. Näiden ”syvien” yhteisten kokemusten<br />
tai arvojen löytäminen on – hyvässä ja<br />
pahassa – samalla populaarijournalismin kaupallisen<br />
vetoavuuden yksi ydinaines, kirjoittavat<br />
Koljonen ja Kunelius.<br />
Viranomaisia nopeampi media<br />
Median keskeisin tehtävä on silti tiedonvälitys.<br />
Onnettomuuksissa ja katastrofeissa lähiomaiset<br />
saavat tietoa myös viranomaisilta, mutta<br />
kokemus osoittaa, että nykyisin median antama<br />
tieto on nopeampaa ja tiedonvälitys tehokkaampaa<br />
kuin virallinen tiedonkulku.<br />
Esimerkiksi Jokelan junaonnettomuudessa<br />
ensimmäisten uutisten joukossa oli, että<br />
onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä, heidän<br />
joukossaan junan kuljettaja. Lähiomaiset<br />
luonnollisesti tiesivät, kuka oli kuljettajana<br />
junassa. Samoin Konginkankaan bussionnettomuuden<br />
yhteydessä useimmat omaiset tiesivät,<br />
millä bussilla heidän läheisensä olivat<br />
matkalla. Sitä mukaa, kun saatiin tietoja loukkaantuneista,<br />
vahvistui tieto läheisen menehtymisestä.<br />
Virallinen tieto tuli usein monen<br />
tunnin, jopa vuorokauden kuluttua.<br />
Jokelan koulusurmien uutisointi<br />
Journalismin onnistumista Jokelan koulusurmien<br />
uutisoinnissa on arvioitu ristiriitaisesti.<br />
Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston Journalismin<br />
tutkimusyksikön mediatutkimuksesta.<br />
Jokelan nuorten, uhrien omaisten ja paikalla<br />
työskennelleiden kriisityöntekijöiden<br />
arviot median toiminnasta vaihtelevat maltillisen<br />
kriittisistä hyvin jyrkkään arvosteluun.<br />
Erityisesti jokelalaisia lähimpänä olevassa<br />
aluelehdessä koettiin, että paikoin arvostelu<br />
yltyi suoranaiseksi mediavihaksi, joka kohdistui<br />
suhteellisen erittelemättömästi koko<br />
ammattikuntaan.