Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Koska hoidon arjesta ja terveydenhuollon <strong>etiikasta</strong><br />
löytyy useita keskenään kilpailevia eettisiä<br />
<strong>arvoja</strong> ja niitä suojaavia periaatteita, ei<br />
ole yllätys, että ne joutuvat usein keskenään<br />
ristiriitaan ja tavallaan ”haastavat toisensa”.<br />
Moraaliset ristiriitatilanteet ovat usein pohjimmiltaan<br />
juuri arvokonfl ikteja: ne ovat ajattelussamme,<br />
toiminnassamme ja inhimillisessä<br />
vuorovaikutuksessa ilmeneviä jännitteitä ja<br />
ristiriitoja, joiden perimmäisenä syynä ovat<br />
keskenään yhteen sopimattomat arvot ja arvotulkinnat.<br />
Eettisten ristirii-<br />
tojen esiintymisen syynä ei<br />
toisin sanoen ole moraalinen<br />
puutteellisuus tai heikkous<br />
vaan inhimillisen elämän<br />
arvoväritteisyys ja<br />
jännitteisyys. Arvoja on<br />
pikemminkin liian paljon<br />
kuin liian vähän.<br />
6<br />
Etiikan tekeminen näkyväksi<br />
Hoidon ja terveydenhuollon etiikka (systemaattiseksi<br />
eettiseksi keskusteluksi ja tutkimukseksi<br />
ymmärrettynä) tarjoaa ratkaisuja<br />
aitoihin eettisiin pulmiin. Eettinen ongelma<br />
on erotettava väärin toimimisesta. Eettinen<br />
ongelma syntyy silloin, kun emme (yksilöinä,<br />
hoitoyhteisönä tai suomalaisina) tiedä, millainen<br />
toiminta tai toimintatapa on eettisesti<br />
oikein jossakin tilanteessa. Osa ongelmista on<br />
aitoja siinä mielessä, että niiden ratkaiseminen<br />
edellyttää uutta <strong>arvoja</strong> koskevaa tietoa.<br />
Epäaidoiksi eettisiksi ongelmiksi kutsutaan<br />
ongelmia, joiden ratkaiseminen ei edellytä<br />
<strong>arvoja</strong> koskevaan tiedon lisääntymistä<br />
vaan pikemminkin uutta empiiristä tietoa<br />
”silmin havaittavasta ja käsin kosketeltavasta”<br />
todellisuudesta.<br />
Väärin toimiminen tai väärinkäytös tarkoittaa<br />
puolestaan sitä, että henkilö tekee tietoisesti<br />
ja harkitusti väärin, vaikka hän on<br />
Etiikka saattaa tuntua<br />
ylimääräiseltä menoerältä<br />
tai ”maksamattomalta<br />
laskulta”, joka kiusallisella<br />
ja epämääräisellä tavalla<br />
vaatii huomiota.<br />
<strong>Aikamoisia</strong> <strong>arvoja</strong> ■ <strong>Pohdintoja</strong> <strong>hoitamisen</strong> <strong>etiikasta</strong><br />
selvillä oikeasta toimintatavasta. Esimerkki<br />
väärinkäytöksestä on hoitaja tai lääkäri, joka<br />
syyllistyy huumausainerikokseen käyttämällä<br />
huumaavia lääkkeitä omiin tarkoituksiinsa.<br />
Arkisempi esimerkki on jatkuvasti työvuorostaan<br />
myöhästelevä ja sovituista asioista karkeasti<br />
lipsuva työyhteisön jäsen. Luonnollisestikin<br />
pääosa hoitotyön arjesta koostuu oikein<br />
toimimisesta: työskentely on hoidollisessa ja<br />
lääketieteellisessä mielessä tarkoituksenmukaista<br />
ja lepää vankalla eettisellä pohjalla.<br />
Eettisissä ongelmissa<br />
on aina kysymys siitä, ettemme<br />
(yksilöinä tai yhteisönä)<br />
pysty löytämään ratkaisua,<br />
jota voitaisiin pitää<br />
eettiseltä kannalta parhaana<br />
mahdollisena tai edes<br />
siedettävänä. Usein tilanne<br />
on sellainen, että kaikki<br />
ajateltavissa olevat ratkaisut tuntuvat jossakin<br />
suhteessa epätyydyttäviltä ja ongelmallisilta.<br />
Epäaidoissa eettisissä ongelmissa hyväksyttävän<br />
ratkaisun löytäminen on sitä todennäköisempää,<br />
mitä enemmän ja mitä parempia<br />
tietoja ja tutkimustuloksia (olivatpa ne<br />
sitten lääketieteellisiä, hoitotieteellisiä, terveystaloustieteellisiä<br />
tai sosiaalipsykologisia)<br />
keskusteluun osallistuvilla henkilöillä on<br />
käytettävissään.<br />
Ongelmien luokittelua<br />
Edellä sanotun perusteella voimme erottaa<br />
toisistaan neljä eettisen ongelman perustyyppiä.<br />
Ensinnäkin jotkut terveydenhuollon eettiset<br />
kysymykset ovat ongelmallisia – tai osoittautuvat<br />
ongelmallisiksi – pääasiallisesti siksi,<br />
että niihin keskeisellä tavalla liittyvät kokemusperäiset<br />
eli empiiriset olettamukset ja faktat<br />
ovat kiistanalaisia tai huonosti tunnettuja.<br />
Tämänkaltaisia epäaitoja eettisiä kysymyksiä<br />
voidaan nimittää empiirisiksi eettisiksi