Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
teisiin (jumalolennot, kosmiset yhteydet,<br />
vitalismi).<br />
Hoitojen eri ulottuvuudet<br />
Vaihtoehtolääkintää kutsutaan nykyisin<br />
nimellä uskomushoito. Uskomuksella viitataan<br />
silloin siihen, että hoitoja käytetään,<br />
vaikkei ole olemassa tieteellisellä tutkimuksella<br />
saatua tietoa ja riittävää näyttöä niiden<br />
tehosta ja turvallisuudesta sairauksien hoidossa<br />
tai ehkäisyssä. Opit ja hoidot perustuvat<br />
tyypillisesti myönteisistä yksittäistapahtumista<br />
tehtyihin yleistyksiin, eivät kattavaan<br />
ja systemaattiseen tutkimustietoon. Uskomushoidoissa<br />
käytetään myös sellaisia hoitoja ja<br />
diagnosointimenetelmiä, jotka ovat osoittautuneet<br />
länsimaisen lääketieteen tutkimuksissa<br />
toimimattomiksi.<br />
Uskomuslääkinnällä (engl. belief-based<br />
medicine, make-believe medicine) tarkoitetaan<br />
niitä menetelmiä, joita käytetään sairauksien<br />
torjuntaan, oireiden lievittämiseen, sairauksien<br />
parantamiseen ja diagnostiikkaan,<br />
vaikka niiden pätevyydestä ei olekaan luotettavaa<br />
näyttöä. Uskomuslääkintä-käsitettä käytetään<br />
näyttöön perustuvan lääketieteen (engl.<br />
evidence-based medicine) vastakohtana. Uskomuslääkinnällä<br />
tarkoitetaan virallisen (länsimaisen)<br />
lääketieteen ulkopuolista toimintaa.<br />
Uskomuslääkintä toteutuu pääosin itsehoitona,<br />
jolloin käyttäjät itse perehtyvät hoitoihin ja<br />
tuotteisiin opaskirjojen tai myynnin yhteydessä<br />
saatujen suullisten ohjeiden perusteella.<br />
Hoitoihin kriittisesti suhtautuvien mukaan<br />
ne on rajattava jyrkästi julkisen terveydenhuollon<br />
ulkopuolelle. Tästä näkökulmasta<br />
yhteiskunnallisesti tuetun sairaanhoidon on<br />
perustuttava vertailuryhmillä tutkittuun ja<br />
objektiivisesti havaittuun näyttöön lääkkeen<br />
tai hoidon vaikuttavuudesta. Yhteiskunnan<br />
varat on käytettävä niihin hoitoihin ja lääk-<br />
keisiin, jotka vaikuttavat tehokkaimmin. Suomen<br />
lääkäriliitto on vaatinut kesäkuussa 2007<br />
ja <strong>Tehy</strong> tammikuussa 2008, että uskomushoitoa<br />
tulee rajoittaa lailla. Vaatimusten mukaan<br />
lain tulisi rajoittaa uskomushoitojen antamista<br />
mm. lapsille ja vakavasti sairaille potilaille.<br />
<strong>Tehy</strong>n mukaan myös uskomushoitojen<br />
mainontaa, lupauksia ja käyttöä tulisi rajoittaa<br />
lainsäädännöllä. Lisäksi uskomushoitojen<br />
opetusta ei tulisi sen mukaan sallia terveydenhuollon<br />
koulutusta antavissa oppilaitoksissa.<br />
Uskomus ja tieto<br />
Uskomushoitojen yhteydessä keskeistä on sen<br />
suhde tutkittuun tietoon. Länsimaisen lääketieteen<br />
näkökulmasta hoidossa ja lääkinnässä<br />
tulisi käyttää ainoastaan tieteelliseen tutkimukseen<br />
perustuvaa tietoa. Tässä suhteessa uskomushoidot<br />
ja niiden käyttö on kyseenalaista,<br />
ellei jopa epäeettistä. Ongelmallista on kuitenkin<br />
se, että länsimaisessa hoito- ja lääkintätyössä<br />
käytetään myös hoitoa ja lääkintää, joilla ei<br />
ole tieteellistä näyttöä, vaan ne perustuvat totutuille<br />
ja hyviksi havaituille toimintatavoille ja<br />
uskomukselle. Millä perusteella länsimainen<br />
lääkintä- ja hoitotyö on silloin hyväksyttävämpää<br />
kuin uskomushoidot?<br />
Uskomushoidoissa uskomus voi liittyä kolmeen<br />
näkökohtaan. Ensiksi uskomushoidot<br />
voivat perustua uskomuksiin elimistön rakenteesta<br />
ja toiminnasta (esimerkiksi vyöhyketerapia),<br />
toiseksi uskoon ennustamiseen ja yliluonnollisiin<br />
voimiin (esimerkiksi terapeuttinen<br />
kosketus) ja kolmanneksi uskomukseen siitä,<br />
että hoito tehoaa, vaikka siitä ei ole tieteellistä<br />
näyttöä.<br />
Tutkimuksen näkökulmasta yksi länsimaisen<br />
lääketieteen ja uskomushoitojen välinen<br />
kysymys liittyy niin kutsuttuun älylliseen<br />
rehellisyyteen. Älyllisellä rehellisyydellä tarkoitetaan<br />
tieteen perusarvoa, joka ilmenee<br />
<strong>Aikamoisia</strong> <strong>arvoja</strong> ■ <strong>Pohdintoja</strong> <strong>hoitamisen</strong> <strong>etiikasta</strong> 41
Change language