Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28<br />
Vammaiselle ihmiselle on suuri<br />
merkitys sillä, kuinka heitä<br />
hoidetaan ja miten terveydenhuollon<br />
ammattilaiset vaikuttavat heidän<br />
elämäänsä.<br />
Vammaisuutta on aikaisemmin tarkasteltu<br />
paljolti lääketieteellisestä näkökulmasta: se on<br />
nähty sairautena, jota ei pystytä parantamaan.<br />
Lääketieteen pitkä varjo näkyy edelleen muun<br />
muassa etuisuuksien tai palvelujen myöntämisessä.<br />
Ajatellaan, että vain lääkäri pystyy<br />
objektiivisesti määrittelemään vamman laadun<br />
ja vaikeusasteen.<br />
Ajankohtainen esimerkki tästä on niin sanottu<br />
haittaluokitus, jota alun perin piti valmistella<br />
vakuutusyhtiöiden tarpeeseen ja palvelemaan<br />
tapaturmavakuutusta, jotta korvaukset olisivat<br />
oikeita ja oikeassa suhteessa toisiinsa.<br />
Haittaluokitusta uudistettaessa lääkäreiden<br />
konklaavi on ajatellut, että apuvälineiden<br />
kehittymisen vuoksi myös vamman aiheuttamat<br />
haitat ovat vähentyneet. Samaan haittaluokitukseen<br />
on sisällytetty myös muun<br />
muassa kehitysvammaisuus, jolla ei ole mitään<br />
tekemistä tapaturmien kanssa.<br />
Tarkoitus onkin käyttää haittaluokitusta<br />
alkuperäistä tarkoitustaan paljon laajemmin.<br />
Sitä käytetään muun muassa invapysäköintilupia<br />
myönnettäessä tai erilaisista Kelan etuisuuksista<br />
päätettäessä.<br />
Vammaispalvelulakia 20 vuotta sitten laadittaessa<br />
ja nyt uudistettaessa on pyritty<br />
irtaantumaan lääketieteellisestä lähestymista-<br />
Kalle Könkkölä<br />
Vammainen terveydenhuollon<br />
asiakkaana<br />
<strong>Aikamoisia</strong> <strong>arvoja</strong> ■ <strong>Pohdintoja</strong> <strong>hoitamisen</strong> <strong>etiikasta</strong><br />
vasta. Arvioinnin suorittaa ensisijaisesti sosiaalityöntekijä<br />
ja toissijaisesti oikeuden tuomari.<br />
Lääkärin lausunto ei ole määräävä, vaan<br />
ainoastaan yksi arvio muiden joukossa. Vaikka<br />
näin on pyritty toimimaan 20 vuotta, ajatusmalli<br />
ei ole läpäissyt järjestelmää vielä kunnolla.<br />
Lääkärin lausunnolla on edelleen liian<br />
suuri merkitys.<br />
Esteettömyys lisäisi<br />
yhdenvertaisuutta<br />
Vammaisuutta on pyritty lähestymään sosiaalisena<br />
kysymyksenä – yksilön ja ympäristön<br />
välisenä suhteena. Parhaiten tämän<br />
ymmärtää, kun katsoo fyysistä ympäristöämme.<br />
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat<br />
nykyaikaisia termejä. Rakennetun ympäristön<br />
esteettömyydestä tuli ensimmäinen asetustasoinen<br />
määräys vuonna 1973. Tuolloin keskityttiin<br />
vain julkisiin tiloihin. Nykyään määräykset<br />
koskevat kaikkia tiloja, joihin ihmisten<br />
tasa-arvon nimissä täytyy päästä. Viimeisin<br />
laajennus toi mukaan työpaikat ja asunnot.<br />
Esteettömyys ei ole kuitenkaan edennyt<br />
määräysten edellyttämällä tavalla, vaan normeista<br />
on luisteltu. Lainsäädäntö edellyttää,<br />
että pientaloihin on esteetön sisäänkäynti,<br />
ellei maasto aiheuta ylittämättömiä ongelmia.<br />
Tasamaalle rakennetulla Vaasan asuntomessualueella<br />
vain yhteen pientaloon oli esteetön<br />
sisäänkäynti. Kerrostaloihin esteetön<br />
sisäänkäynti on usein pihan puolelta, ja huo-