Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Aikamoisia arvoja Pohdintoja hoitamisen etiikasta - Tehy
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jotenkin kuvittelisi, että henkilöstö olisi eturintamassa<br />
vaatimassa laitosten lopettamista,<br />
sillä juuri he näkevät ahdingon läheltä. Laitoksista<br />
puhuessamme palaamme ajattelussa<br />
helposti taaksepäin perinteiseen lääke- ja hoitotieteelliseen<br />
maailmaan: joku muu kuin<br />
vammainen itse tietää paremmin, mikä vammaisille<br />
on hyväksi.<br />
30<br />
Sikiötutkimus ja<br />
selektiivinen abortti<br />
Elämän alkuun liittyy kysymys siitä, kuinka<br />
paljon tulevasta lapsesta on hyvä tietää. Nykyään<br />
on aivan normaalia selvittää, onko lapsi<br />
tyttö tai poika. Suomessa tällä ei ole yleensä<br />
merkitystä.<br />
Kiinassa taas on. Yhden lapsen politiikka<br />
on voimakkaasti vähentänyt tyttölasten syntymistä,<br />
koska vanhemmat haluavat ensisijaisesti<br />
vain poikia.<br />
Suomessa ongelmia ilmaantuu, kun selvitetään,<br />
mitä mahdollisia poikkeamia tulevasta<br />
lapsesta voi löytyä. Onko sikiöllä niskapoimu,<br />
josta voidaan päätellä kehitysvammaisuus,<br />
löytyykö lapsivesi- tai veritestissä poikkeamia,<br />
jotka viittaavat mahdolliseen vammaisuuteen<br />
tai sairauteen? Tulosten selviämisestä päätöksentekoon<br />
mahdollisesta abortista on aikaa<br />
vain muutama viikko. Vanhemmat, useimmiten<br />
äiti, joutuvat eettisten valintojen eteen<br />
yllättäen. Tutkimusprosessi alkaa viattomasta<br />
varmistelusta.<br />
Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme<br />
teeskentelee olevansa neutraali ja antavansa<br />
vanhempien päättää mahdollisesta abortista.<br />
Kuitenkin koko järjestelmä on rakennettu siten,<br />
että ”oikea” johtopäätös on abortti. Vammaisen<br />
lapsen syntyminen on paha ja kielteinen asia.<br />
Meillä ei ole juurikaan tukijärjestelmiä siihen,<br />
että kannustettaisiin ottamaan vastaan juuri se<br />
lapsi, mikä on tullakseen. On helposti ymmärrettävää,<br />
että sikiötutkimusten ollessa auto-<br />
<strong>Aikamoisia</strong> <strong>arvoja</strong> ■ <strong>Pohdintoja</strong> <strong>hoitamisen</strong> <strong>etiikasta</strong><br />
maattinen osa raskaudenaikaista terveydenhoitoa,<br />
tämä johtaa tavattoman usein aborttiin<br />
sikiön mahdollisen vammaisuuden takia.<br />
Voi kysyä, mitä varten järjestelmä on rakennettu.<br />
Olisi ymmärrettävää, jos sikiöitä tutkittaisiin,<br />
jotta vammoja tai sairauksia voitaisiin<br />
parantaa. Näin tapahtuu harvoin. Esimerkiksi<br />
Downin oireyhtymän selvittämistä ei voi perustella<br />
tulevan lapsen tai perheen erityisillä kärsimyksillä.<br />
Tosielämässä perheet ja Downin<br />
oireyhtymää sairastavat ihmiset elävät tavallista<br />
elämää normaaleine murheineen, eivät onnettomampina<br />
tai onnellisempina kuin muut.<br />
En tietenkään halua tuomita yksittäistä<br />
äitiä tai isää, joka on tehnyt selektiivisen abortin.<br />
Haluan, että lääkärit ja hoitajat pysähtyvät<br />
ajattelemaan tätä kysymystä aiempaa laajemmin.<br />
Mitä todella tehdään?<br />
Vammaisten ihmisten kannalta ei ole merkityksetöntä,<br />
ovatko he tai olemmeko me tervetulleita<br />
tähän maailmaan. Kuinka erottaa<br />
epätoivottu syntymä epätoivotusta olemassaolosta?<br />
Voiko yhteiskunta kehittyä sellaiseksi,<br />
että vammaisen lapsen syntymästä aiheutuvat<br />
hoivakulut oikeastaan kuuluvat perheelle,<br />
joka ei ole ymmärtänyt välttää tiedossa olevaa<br />
mahdollisuutta estää tuon lapsen syntymää?<br />
Vai menemmekö kohti tulevaisuutta, jossa<br />
lapsia hankittaessa niille asetetaan ominaisuustavoitteita<br />
aivan uudella tavalla? Emmehän<br />
tiedä, mihin tiede vielä kykenee.<br />
Eutanasia – ketä autetaan<br />
tappamaan itsensä?<br />
Elämän loppupäässä on toisenlainen ongelma.<br />
Onko oikein elää, vaikka se näyttää olevan<br />
niin hankalaa?<br />
Armomurhan lähtökohdat ovat tietenkin<br />
ymmärrettäviä. Ihmisellä on oikeus päättää<br />
elämästään ja kuolemastaan. Ongelma syntyy,<br />
kun päätetään, ketä autetaan tappamaan<br />
itsensä ja ketä kannustetaan pysymään elävi-