Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
”Terveyskeskuksessa toimivasta päihde-<br />
tai depressiohoitajasta on hyviä kokemuksia.<br />
Hän puhuu muille työntekijöille<br />
ongelmien tunnistamisen puolesta<br />
ja antaa tarvittavaa apua. Tämä helpottaa<br />
asioihin tarttumista.”<br />
”Asenneongelmat ja koulutushaasteet<br />
ovat isoja. Meidän täytyy nähdä uudella<br />
tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
yhteiset tavoitteet, vaikka niissä käytettävä<br />
kieli ja toimintatavat ovat erilaiset.<br />
Terveydenhuollon tapa toimia on toiminnallisempi<br />
ja konkreettisempi kuin<br />
sosiaalihuollon toimintatapa. Terveydenhuollossa<br />
hoidetaan asia kerrallaan<br />
kuntoon, etsitään ratkaisuja yksittäisiin<br />
ongelmiin.”<br />
Yhteistä kieltä ja yhteisiä tavoitteita on<br />
kunnissa etsitty yhdistämällä sosiaali- ja<br />
terveystoimi ja lautakunnat. Vuorilehdosta<br />
pidemmän päälle tämä on suunta<br />
kaikkialla. ”Tarvitsemme yhdistyneitä<br />
sosiaali- ja terveyskeskuksia, joissa tehdään<br />
niin kiinteää yhteistyötä, että kaikki<br />
asiakkaalle olennaiset asiat tulevat huomioitua<br />
samanaikaisesti.”<br />
Koska päihde- ja mielenterveystyö<br />
ovat olleet erillään, on selvää, että molemmilla<br />
puolilla on epäilyksiä eikä yhteentörmäyksiltä<br />
aina vältytä.<br />
”Kullakin on taustansa ja helposti ollaan<br />
puolustusasemissa. Muutoksen lä-<br />
piviemisaika voi olla pitkä. Tärkeintä on<br />
suunnata huomio asiakkaiden tarpeisiin.<br />
Päihde- ja mielenterveysasioiden<br />
puheeksiottaminen on välttämätön osa<br />
ihmisen kokonaisvaltaista auttamista”,<br />
Matti Järvinen painottaa.<br />
Koulutus ja lainsäädäntö uusiksi<br />
Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat<br />
suuria kansanterveydellisiä ja sosiaalisia<br />
ongelmia. Ne ovat esimerkiksi lastensuojelussa<br />
keskeisimmät huostaanoton syyt.<br />
Silti päihde- ja mielenterveystyön opetus<br />
on sosiaali- ja terveysalalla niukkaa.<br />
Osaamista hankitaan lähinnä työelämässä<br />
ja täydennyskoulutuksessa.<br />
Viime vuonna päättynyt Päihdetyön<br />
koulutuksen kehittämishanke laati päihdetyön<br />
koulutuksen minivaatimukset sosiaali-,<br />
terveys- ja kasvatusalan opintoihin.<br />
Vastaavien minimisisältöjen laatimista on<br />
pohdittu myös mielenterveystyöstä.<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa<br />
lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan.<br />
Jo pitkälle valmisteltu terveydenhuoltolaki<br />
koskee myös päihde- ja mielenterveyspalveluita.<br />
Vielä on auki, mitä erillisille<br />
päihde- ja mielenterveyslaeille myöhemmin<br />
tapahtuu. Se tulee arvioitavaksi<br />
sitten, kun yksilön itsemääräämisoikeuden<br />
rajoittamista koskevat säännökset on<br />
saatu koottua erilliseen lakiin. <br />
”Olen luonut vuosien aikana hyvät verkostot perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon<br />
ja työterveyshuoltoon. Työni kirjataan terveydenhuollon tietojärjestelmään,<br />
jotta lääkärit näkevät kirjaukset. Tämä helpottaa yhteistyötä. Asiakas<br />
ei joudu tekemään turhia reissuja siksi, ettei tieto kulje viranomaisten välillä.”<br />
Noin puolet työajastaan Karilainen koordinoi alle 65-vuotiaiden päihde- ja<br />
mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Niitä tuottavat enimmäkseen yksityiset<br />
yritykset.<br />
Asumispalvelun tarve nousee yleensä esille sairaalassa, kun potilasta kotiutetaan.<br />
Karilainen osallistuu hoitokokouksiin ja selvittelee asiakkaalle sopivia paikkoja.<br />
Kun paikka on löytynyt, hän hoitaa yhteydet asiakkaaseen ja palvelukotiin.<br />
”Pidän yllä vuoropuhelua niin, ettei yhteyksissä olla vasta sitten, kun tulee<br />
ongelmia. Seuraan aktiivisesti asiakkaan kuntoutussuunnitelman toteutumista.”<br />
Joillekin palvelukodista tulee koti loppuelämäksi – heille on iso asia se, että he<br />
selviävät sairaalan ulkopuolella. Useimpien tavoitteena on kuitenkin itsenäinen<br />
asuminen ja kuntoutukseen todella satsataan.<br />
Karilaisen työn kuva muotoutui Lapin kunnassa. Kun se liittyi 2009 alussa<br />
Raumaan, hyväksi koettua käytäntöä päätettiin jatkaa. Karilainen näkee, että<br />
myös vanhuspalveluissa olisi kovasti kysyntää vastaavalle työotteelle.<br />
”Ihmistä ei voi nähdä muusta elämäntilanteestaan irrallaan psykiatrisena<br />
probleemana. Itse olen sosiaalitoimessa valaistunut, oppinut näkemään, mitä<br />
työ täällä on. Puolin ja toisin opitaan toisiltamme. Se on työn rikkaus. Sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon työntekijät pysyttelevät liikaa omissa lokeroissaan.”<br />
LISäTIeTOa<br />
kärki<br />
Mitä ajatuksia<br />
juttu herätti?<br />
www.sosiaalitieto.fi<br />
> Palaute<br />
Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:1<br />
www.stm.fi > Julkaisut > Esitteitä sarja<br />
Innovaatioita terveyden edistämiseen<br />
mielenterveys- ja päihdetyössä<br />
Kokemuksia Pohjanmaa-hankkeesta,<br />
Sateenvarjo-projektista ja Lapin mielenterveysja<br />
päihdetyön hankkeesta 2005–2009.<br />
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Avauksia 5/2010.<br />
www.thl.fi > Julkaisuja > Verkkojulkaisut<br />
Kaste-ohjelmasta rahoitetaan neljää päihde- ja mielenterveystyön<br />
hanketta. Aiemmin ovat saaneet rahoitusta Tervein mielin Pohjois-<br />
Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan ja Väli-Suomen Välittäjä-hankkeet.<br />
Tänä keväänä rahoitusta sai Satakunnan ja Varsinais-Suomen Länsi<br />
2012 -hanke sekä Etelä-Suomen laaja hanke. Osa Kaste-rahoitusta<br />
saavista hankkeista on jatkoa julkaisussa esitellyille aiemmille<br />
hankkeille.<br />
Mielenterveyspalveluita ohjaavan lainsäädännön toimivuus<br />
Valtiontalouden tarkastusviraston<br />
tuloksellisuustarkastuskertomus 194/2009<br />
www.vtv.fi > Etusivu > Julkaisut ><br />
Tuloksellisuustarkastus-kertomukset<br />
Valtiontalouden tarkastusvirastolla, VTV:llä ei juuri ole hyvää<br />
sanottavaa työikäisen väestön mielenterveyspalveluiden<br />
ja niitä ohjaavan lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen<br />
toimivuudesta: Perusterveydenhuollon yhteistyö sosiaalihuollon ja<br />
työterveyshuollon kanssa on niukkaa ja vuokralääkäreiden käyttö<br />
on hankaloittanut sitä edelleen ja lisännyt erikoissairaanhoidossa<br />
tehtäviä selvityksiä. Yhteistyö ei myöskään suju<br />
erikoissairaanhoidon ja muiden toimijoiden välillä.<br />
Hoito- ja palveluketjut eivät toimi. Asiakkaille tehdään<br />
eri paikoissa hoito- ja kuntoutussuunnitelmia aina kunkin<br />
palveluntuottajan näkökulmasta. Hoidolla ei ole yhtenäisiä<br />
tavoitteita.<br />
VTV:n mukaan mielenterveyslaki ei korjailemalla parane vaan<br />
se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen. Se on puutteellinen,<br />
pirstaleinen ja liian yleinen. Se jättää muun muassa kokonaan<br />
huomiotta sosiaalihuollon roolin potilaan jatkohoidossa.<br />
Jan Holmberg, Tanja Hirschovits,<br />
Petri Kylmänen, eva agge (toim.):<br />
Tämä potilas kuuluu meille.<br />
Sairaanhoitajaliitto 2008.<br />
Artikkelikokoelma käsittelee mielenterveys- ja päihdeongelmilla<br />
oireilevan ihmisen kohtaamista hoitotyössä, mutta kirja on<br />
hyödyllinen myös sosiaalialan ammattilaisille.<br />
Mieli ja päihde<br />
THL:n sivuilla tietoa mielenterveys- ja<br />
päihdesuunnitelman toimeenpanosta.<br />
http://info.stakes.fi/mielijapaihde/<br />
Päihdetyö, neuvoa-antavat<br />
Tietoa ja työvälineitä päihdetyön suunnitteluun,<br />
toteutukseen ja arviointiin.<br />
http://neuvoa-antavat.stakes.fi<br />
sosiaalitieto 5 I10 11
Change language