Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TäsTä PUHUTaaN<br />
Maaliskuussa nousi julkisuuteen Turussa huostaanotettu<br />
suomalais-venäläinen poika, jonka tilannetta<br />
saapui selvittämään Venäjän lapsioikeusvaltuutettu.<br />
Lapsi oli karannut perhekodista vanhempiensa luo.<br />
Venäjällä tapausta oli käsitelty julkisuudessa viikkokausia.<br />
Huostaanoton syynä pidettiin sitä, että lapsen<br />
äiti on venäläinen. Muun muassa Venäjän iltauutisissa<br />
haastateltiin itkevää poikaa, joka pyysi apua saadakseen<br />
elää vanhempiensa kanssa.<br />
LaINa<br />
YLE Uutiset 17.3.2010<br />
”… Huostaanotetulla pojalla on venäläinen äiti ja suomalainen isä.<br />
suomen sosiaaliviranomaisilla puolestaan on vaitiolovelvollisuus,<br />
joten huostaanoton syistä on kuultu vain äidin mielipide.<br />
Venäläisissä tiedotusvälineissä on ihmetelty, voivatko suomen<br />
sosiaaliviranomaiset huostaanottaa pienen lapsen, jos tämä<br />
kertoo vanhempiensa läpsäytelleen häntä. Venäjällä lasten<br />
vähäistä ruumiillista kuristusta ei paheksuta vaan sitä pidetään<br />
hyväksyttävänä kasvatuskeinona, jos sanat eivät tehoa. – – ”<br />
YLE Uutiset 16.3.2010<br />
”Turun kaupungin lastensuojeluviranomaisten ja seitsemänvuotiaan<br />
suomalais-venäläisen pojan vanhempien on tehtävä rauha<br />
keskenään, vaatii Venäjän presidentin lapsioikeusvaltuutettu<br />
Pavel astahov.”<br />
Helsingin sanomat 21.3.2010, pääkirjoitus<br />
”Kun julkisuus perheen ympärillä riehui pahimmillaan, suomen<br />
sosiaaliviranomaiset vaikenivat kaikilla kielillä. Perusteena oli lapsen<br />
etu, jota suomessa suojellaan muun muassa lapsen ja perheen yksityisyyttä<br />
varjelemalla. Huono puoli tässä on se, että näin Venäjällä<br />
käsitys suomen viranomaisten mielivallasta ehkä jopa vahvistui.<br />
– –<br />
olisi jo aika, että suomen lastensuojeluviranomaisilla olisi<br />
valmiudet kertoa sekä kotimaisilla että vierailla kielillä,<br />
kuinka suomessa lastensuojelutoimet perustuvat lakiin ja laki<br />
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistukseen.”<br />
NaPSITTUJa<br />
Koivukylän yläasteen kuraattori Kari Siljander,<br />
Työ, terveys, turvallisuus 3/2010<br />
”Kaikkea tutkitaan, monia oireyhtymiä löydetään – entä sitten? Mitä oikeasti<br />
tehdään nuoren elämän helpottamiseksi? Se jo auttaisi kaikkia, jos luokat<br />
olisivat pienempiä. Hermostuneisuus ja mielenterveysongelmat kärjistyvät<br />
jatkuvassa hälinässä.”<br />
Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä, Promo 2/2010<br />
”Köyhyys ei ole välttämättä vain rahan puutetta, vaan yksin jäämistä,<br />
näköalojen kaventumista ja toivon ja luottamuksen murenemista.”<br />
laina ja palaute<br />
PaLaUTE<br />
Vaikeneminen ei kuulu<br />
tähän aikaan<br />
Viestintäpäällikkö Kristiina Koskiluoma,<br />
Sosiaalialan korkeakoulutettujen<br />
ammattijärjestö Talentia ry<br />
” Oli hyytävää seurata,<br />
miten lasta käytettiin<br />
ja annettiin käyttää<br />
hyväksi.”<br />
Lastensuojeluviranomaiset jättivät käyttämättä mediakohun tarjoaman tilaisuuden<br />
kertoa lastensuojelusta ammattilaisen näkökulman. Laeista, toimintaperiaatteista<br />
ja palveluista voi aina kertoa rikkomatta asiakkaan yksityisyyttä<br />
tai paljastamatta salassa pidettäviä asioita. Ikävä kyllä Turun sosiaaliviraston<br />
vaikeneminen vain vahvisti venäläisen osapuolen luomaa mielikuvaa ”pahiksesta”,<br />
joka käyttää kasvotonta valtaa.<br />
Vaikenemisen sijaan olisi voitu kertoa Suomen lain takaamasta lapsen koskemattomuudesta,<br />
modernista lastensuojelulaista, joka nojaa ihmisoikeuksiin<br />
ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja joiden toteuttamiseen on luotu<br />
kattava palvelujärjestelmä ammattitaitoisine työntekijöineen.<br />
Kuivalla maalla on helppo antaa ohjeita merihätään joutuneille. Turun ulko-<br />
ja valtapoliittinen kohu oli yllättävä, eikä sellaiseen ole totuttu. Kun pöly<br />
on laskeutunut, toivon sosiaalitoimistoissa kautta maan keskusteltavan viestinnästä<br />
yleensä ja kriisiviestinnästä erikseen. Jos kunnassa ei ole viestinnän<br />
osaamista, kannattaa ottaa viestintäkouluttaja palvelukseen ja hoitaa viestintäsuunnitelmat,<br />
tarpeellinen viestintäkoulutus ja asennevalmennus kuntoon.<br />
Asenteet haluan ottaa esiin siksi, että joissakin kunnissa työntekijöille on<br />
annettu ohje olla vaiti työstään julkisuudessa ja keskitetty julkinen puhe ylimmälle<br />
johdolle. Ei siis ihme, että viestintämyönteisyys on vähäistä ja toimittajien<br />
pelko suuri. Tällainen viestintälinjaus ei sovi nykyaikaiseen hallintokulttuuriin,<br />
eikä varsinkaan asiantuntijatyön luonteeseen, jota sosiaalityö on.<br />
Tässä kohussa myös media tuli yllätetyksi ja seurasi hämmentyneenä venäläistä<br />
operaatiota. Oli hyytävää seurata, miten lasta käytettiin ja annettiin<br />
käyttää hyväksi Venäjän valtion agendan ja kyseisen turkulaisperheen aikuisten<br />
tarpeiden ajamiseen. On korkea aika laatia journalisteille pelisäännöt lasten<br />
käsittelystä mediassa. <br />
arkkiatri risto Pelkonen, Motiivi 5.5.2010<br />
”Suuret asiakasmaksut ja korkeat omavastuuosuudet ovat epäreiluja pienituloisia<br />
kohtaan, semminkin kun koulutus- ja tuloerot ilmenevät sairastuvuudessa. ”<br />
etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja Pentti Itkonen,<br />
Sosiaali- ja terveysviesti 2/2010<br />
”Mitä kunta on sen jälkeen, kun ehkä puolet henkilöstöstä on siirretty<br />
kuntayhtymälle eikä sosiaali- ja terveyslautakuntaakaan ole enää omassa<br />
kunnassa? Kuntalakihan on tässä hyvin viileä: kuntayhtymä on itsenäinen<br />
organisaatio, joka voi toimia niin kuin haluaa.”<br />
sosiaalitieto 5 I10 7
Change language