Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kuva: Lea Suoninen-Erhiö<br />
Luottamushenkilö vastaa<br />
Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä<br />
uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa.<br />
Pietarsaaren seudulla päädyttiin<br />
yhteistoiminta-alueeseen?<br />
Kyllä. Uusikaarlepyy mietti pitkään, mutta lähti<br />
lopulta myös mukaan. Lautakunnassa on 16<br />
paikkaa, joista Pedersörellä on neljä, Luodolla ja<br />
Uudellakaarlepyyllä molemmilla kolme ja Pietarsaarella<br />
kuusi. Väestöpohja on nyt vähän yli<br />
40 000.<br />
Yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti<br />
2009 alusta, mutta kuntien omat lautakunnat<br />
toimivat sen rinnalla vielä vuoden ja vastasivat<br />
palveluista. Ensimmäinen vuosi oli varattu uuden<br />
organisaation luomiseen. Tämän vuoden alusta<br />
Pietarsaari on isäntäkuntana tuottanut koko alueen<br />
sosiaali- ja terveyspalvelut. Kaikki työntekijät<br />
siirtyivät Pietarsaaren palkkalistoille.<br />
Aiemmin terveyspalvelut tuotti Malmin terveydenhuoltoalueen<br />
kuntayhtymä, mutta nyt se<br />
omistaa enää kiinteistöt.<br />
Yhteistoiminta-alueen kunnista vain Pietarsaari<br />
on kaksikielinen, muut ovat ruotsinkielisiä.<br />
onko tästä syntynyt keskustelua?<br />
Lautakunnassa on Pietarsaaresta myös suomenkielisiä<br />
edustajia. Kokouskieli on pääosin ruotsi,<br />
mutta suomenkieliset voivat käyttää suomea ja<br />
saavat asiakirjat suomeksi. Tämä sujuu hyvin.<br />
Kielikysymys on noussut joskus esille, kun<br />
Pietarsaaren sairaalan on ollut vaikeuksia saada<br />
lääkäreitä. On mietitty, vaikeuttaako kaksikielisyys<br />
rekrytointia.<br />
Pedersöreläinen Birgitta Kaipio (kd.) on<br />
Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn<br />
ja Luodon muodostaman sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen<br />
sosiaali- ja terveyslautakunnan<br />
jäsen. Pietarsaari toimii yhteistoimintaalueen<br />
hallinnollisena isäntäkuntana.<br />
aiemmin Kaipio oli Pedersören sosiaalilautakunnan<br />
varapuheenjohtaja. Kunnallispolitiikassa<br />
hän on ollut mukana jo<br />
vuodesta 1984.<br />
Kaipio työskentelee tilitoimistossa, jota<br />
hänen perheensä on pitänyt jo yli 30<br />
vuotta.<br />
Palvellaanko asukkaita yhdenmukaisesti<br />
kotikunnasta riippumatta?<br />
Omaishoidon tuet, taksat ja muut harmonisoidaan.<br />
Se työ on loppusuoralla. Kaikkia alueen asukkaita<br />
kohdellaan yhdenvertaisesti.<br />
Jokainen kunta on ollut hyvä jossain. Tarkoitus on<br />
levittää nämä hyvät käytännöt koko alueelle. Esimerkiksi<br />
Pedersöressä on panostettu vanhusten avopalveluihin<br />
ja toivon, että suuntaus leviää koko alueelle.<br />
onko mitään huolen aiheita?<br />
Pietarsaaren työttömyysluvut ovat kasvaneet huimasti,<br />
kun siellä on paljon teollisuutta. On lomautuksia ja<br />
monet yritykset ovat lopettaneet toimintansa.<br />
Pietarsaarella on säästöbudjetti päällä ja se koskee<br />
myös sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Täksi vuodeksi<br />
oli kolmen prosentin säästötavoite. Todennäköisesti<br />
henkilökunta joutuu pitämään palkattomia<br />
lomia. Henkilöstö päättää, miten tämä toteutetaan.<br />
Eläkkeelle jäävien tilalle ei oteta uusia työntekijöitä.<br />
Olen huolissani siitä, miten säästöt pitemmän<br />
päälle vaikuttavat. Yhtälö on hankala, kun samaan<br />
aikaan väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat.<br />
Miten turvataan se, että vähäosaiset saavat tarvitsemansa<br />
avun?<br />
onko yhteistoiminta-alue hyvä ratkaisu?<br />
Olen miettinyt monta kertaa, oliko se viisas ratkaisu.<br />
Enää ei voi vaikuttaa kuntalaisten asioihin samalla<br />
tavalla kuin aiemmin.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelut syövät suuren palan<br />
joka kunnan taloudesta. Kun ne ovat yhden kunnan<br />
alla, pienissä kunnissa jää aika vähän muuta<br />
päätettävää. Olisiko sittenkin parempi, että kunnat<br />
yhdistyisivät? <br />
UUTISIa LYHYeSTI<br />
”Nyt kiireen vilkkaa<br />
osallistumaan<br />
kisaan!”<br />
Maija Perho<br />
kannustaa kuntia ja<br />
yhteistoiminta-alueita.<br />
Vuoden terve kunta ja lupaavin yhteistoimintaalue<br />
-kilpailut palkitsevat edelläkävijäkuntia<br />
ja -alueita, jotka ovat ottaneet terveyden ja<br />
hyvinvoinnin edistämisen sekä ehkäisevän työn<br />
suunnitelmiensa ja toimintansa painopisteeksi. Kilpailuissa<br />
etsitään jo toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja<br />
ja hyviä käytäntöjä. ”Haluamme palkita<br />
suunnitelmallista ja laaja-alaista työtä, johon eri<br />
osapuolet ovat sitoutuneet”, ohjelmajohtaja Maija<br />
Perho kertoo.<br />
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman<br />
järjestämään kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomen<br />
kunnat ja yhteistoiminta-alueet. Jaossa on<br />
15 000 euron rahapalkinnot. Kilpailuaika päättyy<br />
28.5.2010. Perho muistuttaa, että hakemuksia voi<br />
täydentää vielä kilpailuajan päätyttyäkin.<br />
www.terveyskannattaa.fi<br />
Espoon työttömistä koottu asiakasraati toivoo<br />
työttömille yksilöllistä palvelua niin aikuissosiaalityössä<br />
kuin työ- ja elinkeinotoimistossakin.<br />
Asiakkaat haluaisivat, että heillä olisi tukenaan<br />
”luottotyöntekijä”, joka auttaa koulutukseen ja<br />
työllistymiseen liittyvissä asioissa. Sähköisten palveluiden<br />
hyödyntämistä toivottiin muun muassa<br />
toimeentulotukiasioissa. Kahdeksan asiakkaan raati<br />
kokoontui kuusi kertaa. Raatilaisten ikäjakauma oli<br />
23–60-vuotta. Joukossa oli sekä miehiä että naisia.<br />
Työttömyysaika raatilaisilla oli keskimäärin yli kymmenen<br />
vuotta.<br />
Terveenä työttömyydestä -opas tarjoaa keinoja<br />
hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen työttömyyden<br />
aikana. Lisäksi mukana on tietoa työttömyyden<br />
aikaisesta toimeentuloturvasta. Oppaasta löytyy<br />
myös ensiapua työllistymiseen ja työttömyyden<br />
kokeneiden kertomuksia.<br />
www.mol.fi > Työnhakijan palvelut > Jos jäät työttömäksi<br />
Vauvojen kaltoinkohtelusta tehty kirjanen<br />
Tunnista vauvan hätä on tarkoitettu vauvaperheiden<br />
kanssa toimiville. Ensi- ja turvakotien liiton<br />
julkaisema kirjanen kertoo, mitä kaltoinkohtelu<br />
on, miten sen tunnistaa ja miten siihen puututaan.<br />
Kirjanen on ilmainen.<br />
Tilaukset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi<br />
sosiaalitieto 5 I10 5
Change language