Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö

Yhteisiä kuntoutusryhmiä
Laskeudumme hallinnon tiloista toiseen kerrokseen,
johon keskittyvät avokuntoutuspalvelut.
Ne tukevat asiakkaita sen jälkeen, kun alkoholin
käyttö on saatu katkaistua tai akuutti mielenterveyskriisi
on ohi.
Kuuden viikon kuntoutuskurssi auttaa pääsemään
arkeen kiinni, se tukee elämänhallintaa.
Sille voivat tulla niin päihde- kuin mielenterveyskuntoutujatkin.
Suunnitteilla on myös masennusryhmiä,
päihdeongelmaisten aamuryhmiä
ja ryhmiä huumekuntoutujille.
Kopra painottaa, ettei ryhmiä eriytetä, jos asiakkaat
sopeutuvat siihen, että ryhmässä on erilaisista
ongelmista kuntoutuvia:
”Toisaalta omanlaisessa porukassa pysyminen
antaa turvaa; tuntuu, että muut ymmärtävät
minua, kun heillä on samanlainen ongelma.
Toisaalta pitäisi tottua elämän monimuotoisuuteen,
kuten hoidon ulkopuolellakin. Mutta pystymmekö
tähän itsekään? Vaadimmeko haavoittuvassa
tilanteessa olevalta asiakkaalta enemmän
kuin mihin itse pystymme?”
Elävä ja avoin talo
Kopra viittoo valoisaan kokoushuoneeseen ja
kertoo, että sitä voivat järjestöt ja seurakunta
käyttää vaikkapa vertaisryhmätapaamisiin. Viereisessä
keittiössä voi keittää kahvit. Pienempään
toimistohuoneeseen järjestöihmiset voivat jättää
tavaroitaan – kaikkea ei aina tarvitse raahata
mukanaan.
Viimeisimpinä töinään Kopra on valmistellut
kumppanuusstrategiaa yhteistyöstä kolmannen
sektorin kanssa. Kaupungin palvelut eivät riitä
tukemaan kuntoutujia kaikessa tarvittavassa.
Esimerkiksi ryhmätoimintaa voivat tarjota myös
järjestöt tai järjestöjen ja kaupungin työntekijä
yhdessä. ”Ei ole tarvetta tehdä itse, jos järjestöillä
on vastaavaa osaamista ja toimintaa.”
Palveluiden ja työntekijöiden ei ole tarkoitus
hautautua hienoon taloon vaan talo avataan
yhteistyökumppaneille ja jos mahdollista myös
kuntalaisten käyttöön.
”Ei ole mitään mieltä pitää tiloja vain virkamiesten
käytössä virka-aikaan. Nehän ovat Espoon
kaupungin tiloja, eivät virkamiesten omaisuutta.”
omahoitoa ja yhteisön tukea
Espooseen syntyi laajan valmistelun tuloksena
kaksi vuotta sitten mielenterveys- ja päihdeohjelma.
Sen painopisteitä ovat terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen, avopainotteisen hoidon ja
kuntoutuksen vaikuttavuuden ja saatavuuden
parantaminen ja yhteistyö kolmannen sektorin
kanssa.
Kuntalaiset ja asiakkaat olivat mukana ohjelman
valmistelussa. Asiakkaat ovat myös osallistuneet
Empun suunnitteluun ja kehittämiseen.
On kaavailtu, että he testaisivat kuntoutuskurssin
sisältöä etukäteen lyhyissä jaksoissa.
Omahoitomahdollisuuksien kehittäminen
on yksi painopiste. Espoon omahoidon verkkosivuilla
on testejä, joiden avulla voi arvioida tilannettaan.
Niiltä löytyy myös itsehoito-ohjeita.
Kopra kuitenkin epäilee, kuinka moni apua
etsivä osaa vielä hyödyntää nettiä. Hänestä ihmisen
kohtaaminen on ensisijaista. Mielenterveys-
ja päihdepalvelut ovat mukana suunnittelemassa
perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa eri kaupunginosiin
asukkaiden yhteisiä ”olohuoneita”, joissa
olisi paitsi tilaa asukkaiden toiminnalle, myös
mahdollisuus tavata eri alojen ammattilaisia.
Lähellä peruspalveluita
Empun toisessa kerroksessa huumeiden käyttäjien
korvaushoidosta vastaavat sairaanhoitajat
tapaavat potilaitaan. Vastaanottohuoneita
on myös psykologille, psykiatrisille sairaanhoitajille
ja ohjaajille. Suurin osa psykologeista ja
psykiatrisista sairaanhoitajista pitää vastaanottoa
terveysasemilla lähellä asiakkaitaan hyvässä
yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.
Puhetta on ollut myös päihdetyöntekijöiden
sijoittumisesta terveyskeskuksiin. Koprasta on
kuitenkin tärkeää, että peruspalveluissa opitaan
itse tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan niihin.
”On järkevämpää, että Empun henkilöstö
kouluttaa ja antaa konsultaatiota peruspalveluiden
henkilöstölle niin terveys- kuin perhe-
ja sosiaalipalveluissa. Osaamisen karttuminen
peruspalveluissa on tosin hankalaa, koska työntekijöiden
vaihtuvuus on melko suurta.”
Empun ensimmäisessä kerroksessa vahtimestarin
ja lukitun oven takana ovat vieroitushoidon
tilat. Paikkoja on 16. Jokaiselle on oma
huone. Täällä toteutetaan laitosvieroitusta ensisijaisesti
alkoholia käyttäville ja sekakäyttäjille.
Laitoskuntoutusta tarjotaan vieroituksen jälkeen
kaupungin omissa ja ostopalveluyksiköissä.
Talokierros päättyy kellarikerrokseen, jossa
on ruokala, jota käyttävät vieroituksen asiakkaat
ja talon henkilökunta. Siellä on myös asiakkaille
tietokonenurkkaus.
Kellarissa on vielä tyhjää tilaa. Sinne on ajateltu
muun muassa luovan toiminnan ryhmiä.
Tilojen puolesta Empussa voidaan kehittää monenlaista
uutta.
espoon
mielenterveys-
ja päihdepalvelut
hallinnollisesti osa terveyspalveluita
noin 150 työntekijää, heistä noin
50 uudessa toimitilassa Empussa
Matinkylässä, loput muun muassa
omissa laitoksissa ja terveysasemilla
palvelut tarkoitettu aikuisväestölle,
myös ikäihmisille
nuorille oma nuorisopoliklinikka
noin puolet mielenterveys- ja
päihdepalveluista ostetaan muilta
palveluntuottajilta
hoidetaan lievistä ja keskivaikeista
mielenterveydenhäiriöistä kärsivät,
vaikeasti oireilevat ohjataan erikoissairaanhoitoon
www.espoo.fi > Espoon palvelut > Terveys >
Terveyspalvelut > Mielenterveys ja päihdehoito
Kitkatta yhteen?
Espoon kokemusten mukaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden
yhteinen toimintakulttuuri
syntyy hitaasti. Yhteistyö ei lähde sujumaan
vain yhdistämispäätöksellä.
Kuudessa vuodessa moni asia on parantunut,
kuten hoidontarpeen arviointi, olipa kyseessä
päihde-, mielenterveys- tai päihde- ja mielenterveysasiakas.
Päihdepuolella oli aiemmin vaikeuksia
tunnistaa mielenterveysongelmia. Mielenterveyspuolella
taas ei aina osattu kysyä päihteiden
käytöstä.
Enää ei tarvita aina sekä päihde- että mielenterveysosaajaa,
vaan keskuksen työntekijöiden
osaaminen on lisääntynyt niin, että yhdellä
työntekijällä on riittävästi mielenterveys- ja
päihdeosaamista. Yhteinen osaaminen on kasvanut
pikku hiljaa, kun on tehty rinta rinnan töitä
ja kouluttauduttu yhdessä, kuten ryhmänohjaajakoulutuksessa.
asiajohtaminen on onnistunut
Johtaminen vaikuttaa paljon muutosten onnistumiseen.
Kopra arvioi, että Espoossa asiajohtaminen
on ollut tehokasta. Vuosien tiukasta
taloudesta huolimatta mielenterveys- ja päihdepalveluita
on kehitetty ja niille on saatu uusia
tiloja. Mielenterveys- ja päihdeohjelma on ohjannut
kehittämistä.
sosiaalitieto 5 I10 13