Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Sosiaalitieto 5-2010.pdf - Huoltaja-säätiö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Koska olen tehnyt enimmäkseen kokonaisvaltaista<br />
sosiaalityötä, olen joutunut tekemään<br />
päätöksiä toimeentulotukilain, päihdehuoltolain,<br />
lastensuojelulain ja vammaispalvelulain perusteella.<br />
Olen neuvotellut asiakkaiden kanssa<br />
kuntouttavasta työtoiminnasta, selvittänyt ikäihmisten<br />
tukipalveluja, tehnyt päätöksiä omaishoidontuesta<br />
jne. Minun on ollut pakko pitää tietoni<br />
sosiaalilainsäädännöstä ajan tasalla.<br />
Jotta osaisin selvittää, neuvotella, etsiä ja<br />
löytää ratkaisuja yksin ja yhdessä asiakkaan ja<br />
yhteistyökumppaneiden kanssa, olen kehittänyt<br />
ammattitaitoani, vaikkei rahkeita yliopisto-opiskeluun<br />
ole ollut. Olen saanut täydennyskoulutusta<br />
läheisneuvonpitoon, huolen puheeksiottoon,<br />
vanhemmuuden roolikartan käyttöön, sovitteluun<br />
ja lastensuojelutarpeen alkuarviointiin. Olen<br />
lukenut ja etsinyt uusia menetelmiä, tutustunut<br />
verkostokarttoihin, nalle- ja muihin kortteihin, pelannut<br />
voimavarapeliä asiakkaiden kanssa.<br />
Olen myös kokemusasiantuntija, käynyt kovaa<br />
elämänkorkeakoulua. Pahimpina hetkinä<br />
olen selvinnyt, koska minulla on turvanani yhteisön<br />
tuki. Minulla on myös vahvat eväät nuoruus-<br />
ja opiskeluajalta; uskoa siihen, että ihminen ei ole<br />
yksin ja siihen, että vaikka elämä jättää pahojakin<br />
arpia, niiden kanssa voi elää ja tulla toimeen.<br />
Minulta ei ole viety opiskeluajan uskoa siitä, että<br />
ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen,<br />
että maailmasta tulee joskus solidaarinen<br />
ja tasa-arvoinen.<br />
Opiskeluaikana meille sanottiin, ettei tärkeää<br />
ole vain teorian soveltaminen käytäntöön vaan<br />
meillä pitäisi myös olla valmius ja kyky etsiä ja<br />
löytää tietoa sekä ylläpitää ja kehittää vuorovaikutustaitojamme.<br />
Olennaisintahan sosiaalityössä<br />
on se, miten työntekijä kohtaa asiakkaan,<br />
näkee hänen ainutlaatuisuutensa ja hänessä<br />
kasvunmahdollisuuden, hyväksyy hänen ihmisyytensä<br />
ongelmista huolimatta.<br />
Tärkeää on se, miten olemme sisäistäneet<br />
eettiset ohjeemme. Ammatillisuutemme tuo<br />
varmuuden ja suojan, jottemme mene liian<br />
lähelle asiakasta, jolloin emme voi nähdä tilannetta<br />
kokonaisvaltaisesti ja ratkaisukeskeisesti.<br />
Sosiaalityöntekijän on toimittava myös yhteisötasolla,<br />
tuotettava tietoa. Eettiset ohjeet<br />
velvoittavat sosiaalityöntekijää vaikuttamaan ja<br />
1980-luvun taitteessa opiskelleena olen saanut<br />
elämän evääksi tahdon vaikuttaa ja toimia.<br />
Sosiaalityöntekijäpulaa ei auta ongelmakeskeinen<br />
huokailu pätevien sijaisten puutteesta.<br />
En tiedä muuta ammattialaa, joka tuo niin<br />
valtavasti esiin ammattinsa negatiivisia puolia.<br />
Työmme on raskasta ja vaativaa, mutta mieluummin<br />
teen tätä työtä kuin tekisin ruumiinavauksia.<br />
Voisimmeko joskus kertoa siitä, miten päivämme<br />
eivät ole koskaan samanlaisia, miten<br />
tapaamme persoonallisia ihmisiä, joille sattuu<br />
ja tapahtuu – eivät kaikki asiakkaiden tarinat<br />
ole traagisia. Miten vuosien myötä oppii nauttimaan<br />
pienistäkin edistysaskeleista, ja näkemään<br />
uuden asiakastilanteen haasteena.<br />
Olisiko aika markkinoida sosiaalityötä uusin<br />
menetelmin? Emme ole likaisen työn raatajia<br />
emmekä syrjäytettyjen syrjäytettyjä työntekijöitä<br />
vaan vaikuttajia, yhteiskunnan heikompien<br />
tukijoita ja puolestapuhujia.<br />
En tiedä, minkä verran meissä vailla muodollista<br />
pätevyyttä olevissa on kaltaisiani opiskelunsa<br />
keskeyttäneitä. Sosiaalityöntekijöinä on<br />
sosiaaliohjaajia ja -kasvattajia, yhteisöpedagogeja,<br />
humkandeja jne. Meitä yhdistää se, että<br />
olemme opiskelleet ihmisten kohtaamista ja<br />
meillä on kykyä selvittää tuen tarvetta, ohjata ja<br />
opastaa. Sosiaalityö on asiakkaan rinnalla kulkemista<br />
toivottomuudesta toivoon.<br />
Vasta valmistunut sosiaalityöntekijä tarvitsee<br />
valtavasti tukea ensimmäisessä työpaikassaan.<br />
Luennoilla ei voi saada käsitystä arjen työn ihmeellisestä<br />
maailmasta, siitä, miten se ”vaikea”<br />
asiakas ei innostukaan meidän tarjoamistamme<br />
vaihtoehdoista saattaa elämänsä kuntoon.<br />
Pätevien työntekijöiden puutetta ei ratkaista<br />
aliarvioimalla muodollista pätevyyttä vailla olevia<br />
kollegoja. Olisiko mahdollista miettiä pätevyysvaatimuksia<br />
uusiksi? En tarkoita, että kuka<br />
tahansa, millaisella koulutuksella tahansa voisi<br />
ryhtyä työhön, mutta soveltuvuusehtoja voisi<br />
harkita yksilökohtaisesti. Ammatillista pätevyyttä<br />
on ylläpidettävä ja täydennettävä koulutuksin,<br />
työnohjauksen ja vertaistuen avulla.<br />
Sosiaalityöhön tarvitaan vahvaa osaamista ja<br />
lisää työvoimaa, jotta voimme tehdä sitä työtä,<br />
johon meidät on itse kukin tavalla tai toisella<br />
koulutettu. Aikaa pitäisi olla myös yhteisölliseen,<br />
rakenteelliseen sosiaalityöhön. Rohkeista vaikuttajista<br />
ja positiivisesti sosiaalityötä markkinoivista<br />
työntekijöistä on tässä maassa huutava pula. <br />
Marianne Mäkelä,<br />
sosiaalityöntekijä vailla muodollista pätevyyttä<br />
Sosiaalipalvelujen<br />
markkinoistuminen<br />
vaikuttaa myös<br />
alan koulutukseen<br />
<br />
”Kauhiast ihmettelen”, että sosiaalityön koulutusta<br />
koskevat visiot Sosiaalitiedon 3/2010 artikkeleissa<br />
nähdään toteutuvan yhteiskunnallisessa<br />
tyhjiössä, ikään kuin sosiaalipalvelujen markkinoistumista<br />
ei olisi ikinä tapahtunutkaan. En voi uskoa,<br />
että sosiaalityö käytäntönä voisi elää neitseellisesti<br />
entiseen malliin, edes Suomessa.<br />
Sosiaalityötä yksityistämisen ja julkisen sektorin<br />
välissä käsiteltiin esimerkiksi viime lokakuussa<br />
Slovakiassa kansainvälisessä konferenssissa. Sen<br />
järjesti European Research Institute for Social Work.<br />
Konferenssin raportissa todetaan, että useissa<br />
Euroopan maissa sosiaalipalveluita on vähitellen<br />
yksityistetty. Palveluista järjestetään julkisia tarjouskilpailuja,<br />
joissa tärkein palveluntuottajan valintakriteeri<br />
on hinta.<br />
Palveluiden tilaaja määrittelee mitä menetelmiä<br />
palveluiden tuottajat käyttävät työssään asiakkaiden<br />
kanssa. Tämä muuttaa sosiaalityön asemaa,<br />
kun sen menetelmät määritellään hinnan ja taloudellisen<br />
tehokkuuden perusteella eikä teoreettisen<br />
ymmärryksen pohjalta. Tilaaja määrittelee käytettävät<br />
menetelmät eikä asiakas tai asiakkaan tarpeet<br />
ja erityispiirteet, arvioidaan raportissa.<br />
Kongressin luennoitsijat ja osanottajat tuntuivat<br />
olevan vakuuttuneita siitä, ettei sosiaalityön<br />
palveluilla ole edessään muuta tietä kuin niiden<br />
tuotteistaminen ja markkinoistaminen, siirtyminen<br />
markkinoille ostettavaksi ja myytäväksi.<br />
Realismia sosiaalityön koulutukseen, muuten<br />
sen esimiespaikat täyttyvät kokonaan insinööreistä<br />
ja ekonomeista!<br />
Kyseinen numero oli kokonaisuudessaan monipuolinen<br />
ja antoisa. Kiitos siitä. <br />
Briitta Koskiaho,<br />
sosiaalipolitiikan professori, emerita<br />
sosiaalitieto 5 I10 17
Change language