anna jensen älä jätä mua lähiöön v3 (B6).indd - Aaltodoc

elämäntavan muutosta.
Merkittävän, jopa keskeisen osan kansantaloudellisen rakennemuutoksen kehää
muodosti fyysisen ympäristön muuttaminen tuotannon ja kulutuksen funktionaaliseksi
ympäristöksi, jota jäljempänä tarkastelen tehokkuuden eri ulottuvuuksien
avulla....Lähiö oli ideaalinen lähtökohta tarpeiden ja kulutuskyvyn suunnitelmalliseen
huomioon ottamiseen tuotannossa ja jakelussa.
Taloudellisen kasvun tuloksena saavutettu määrällinen muutos tavaroiden ja palvelujen
tuotannossa konkretisoitui tuotannon ja kulutuksen rakenteiden muuntumisena,
mikä johti myös uuteen kulttuurivaiheeseen. Omavaraisuuteen ja
omatoimisuuteen perustuneesta elämäntavasta siirryttiin valmistuotteiden ja ostopalvelujen
kuluttajiksi, entistä korostuneemmin rahatalouden piiriin. Tämän kaltaisissa
muutoksissa ja murroksissa voidaan arkkitehtuurilla katsoa olleen keskeinen
ideologinen tehtävä uuden ympäristön muovaajana ja luonnollistajana.” (1994,
16-17).
Nukkumalähiön tavoitteena on taata riittävästi lepoa. Kuitenkin juuri levottomuus
tuntuu usein nousevan keskiöön lähiökeskusteluissa ja kuvauksissa.
Lähiöt on rakennettu stabiilia, homogeenista yhteiskuntaa ajatellen.
”Homogeeninen yhteiskunta on tuottava ja hyödyllinen yhteiskunta, joka
perustuu sääntöihin, yksilöiden identtisyyteen ja väkivallan poissulkemiseen.”
(Bataille 1998, 96). Tila jossa elämme on kuitenkin heterogeenista
tilaa täynnä erilaisia yhteismitattomia suhdekimppuja; tila ei ole tyhjiö
johon subjektit on sijoitettavissa, kuten Foucault on esittänyt (Of Other
Spaces, Heterotopias 1967, 2-3), ei edes tyhjyyttään kumpuava, nollapistemäinen
lähiön idea.
15