anna jensen älä jätä mua lähiöön v3 (B6).indd - Aaltodoc

mahdollista.
Syöpäläisyydestä muodostuu Samsalle repeämä, joka tekee ”normaalin”
elämän mahdottomaksi, vaikka normaalin tila ja ympäristö perheineen
ja koteineen pysyy. Tila esineineen onkin Samsalle tärkeä yhdysside entiseen
inhimilliseen elämään: Oliko hänellä todellakin halua sallia sitä, että
lämmin, perityillä huonekaluilla mukavasti sisustettu huone muutettaisiin luolaksi,
jossa hän tosin sen jälkeen voisi häiritsemättä ryömiskellä kaikkiin suuntiin, mutta
unohtaen samalla täydellisesti inhimillisen menneisyytensä? Olihan hän jo nyt
unohtamaisillaan kaiken, ja ainoastaan äidin ääni, jota hän ei ollut kuullut pitkään
aikaan, oli herättänyt hänet horroksista. Mitään ei saisi poistaa; kaiken piti
jäädä silleen, hän ei halunnut luopua siitä suotuisasta vaikutuksesta, joka huonekaluilla
oli hänen tilaansa, ja vaikka huonekalut estivätkin häntä harjoittamasta
järjetöntä sinne tänne ryömimistä, niin se ei ollut mikään vahinko, vaan suuri etu.
(Kafka 1997, 72).
Esineet ja tuttu tila pitävät Samsan kiinni perheessä ja maailmassa sellaisena,
kuin tämä on maailman oppinut tuntemaan. Ne ylläpitävät ajatusta
mahdollisesta töihin paluusta, mahdollisesta paluusta sosiaaliseen järjestykseen.
Huone on Samsalle välitila, jossa sekä syöpäläisenä oleminen että
mahdollinen paluu ”normaaliin” tuntuvat mahdollisilta vaihtoehdoilta.
Esimerkiksi muuttuneisiin ruokailutapoihinsa Samsa suhtautuu huomattavasti
kevyemmin. Ahdistusta ei aiheuta, että aiemmin kuvotusta herättäneet
pilaantuneet ruoat maistuvat, kun taas jo tuoreen ruoan haju
aiheuttaa kuvotusta. Yleensä juuri ravinnon ja jätteiden rajaa pidetään
kulttuurisesti merkittävänä rajaavana tekijänä.
Eläimellisyyden ja hirviömäisyyden yhteen liittämisellä on pitkät perinteet,
ja ihmis-eläin hybridit ovat kautta aikojen asuttaneet hirviöiden,
ihmisten ja jumalten väliin jääviä epämääräisiä tiloja. Kuten Kafkalla, ei
myyteissäkään yleensä selviä, onko kyseessä todellinen olotila vai houre.
Onko Samsan muuttuminen syöpäläiseksi pelkkä hallusinaatio, metafora
45