27.06.2013 Views

anna jensen älä jätä mua lähiöön v3 (B6).indd - Aaltodoc

anna jensen älä jätä mua lähiöön v3 (B6).indd - Aaltodoc

anna jensen älä jätä mua lähiöön v3 (B6).indd - Aaltodoc

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Unheimlichin tapaan se sisältää sekä tuttuuteen että vierauteen viittaavan<br />

elementin. Mikä näistä itse asiassa on kammottavampaa? Toisen vieraus,<br />

ettei ikinä voi saavuttaa toisen olemassaolon tapaa, vai tietoisuus kokemuksen<br />

jaettavuudesta ja oman olemassaolon muista riippuvaisesta luonteesta?<br />

Vai onko kammottava näiden yhdistelmä? Tietoisuus maailmassa<br />

olemisen jaetusta luonteesta mutta tietoisuuden alla vaaniva pelko siitä,<br />

ettei kokemus kuitenkaan ole jaettavissa? Pelko järjestyksen ulkopuolella<br />

odottavasta/vaanivasta semioottisesta, reaalisesta mössöstä jonka jakaminen<br />

ja jäsentäminen on mahdotonta?<br />

Freud pohtii käsitettä sekä kielen ja merkitysten että epämukavuutta synnyttävien<br />

asioiden k<strong>anna</strong>lta, päätyen siihen, että molemmat tiet johtavat<br />

samaan tulokseen: kammotus on sellaista kauhua, joka juontuu ammoin<br />

tutusta, muinoin mukavasta. Kristevan mukaan näin tuttu ja intiimi muuttuvat<br />

vastakohdikseen sanassa heimlich ja liittyvät unheimlich-sanan vastakkaiseen,<br />

”kammottavan” merkitykseen. Freud pitää tällaista vieraan läsnäoloa tutussa etymologisena<br />

todisteena psykoanalyyttiselle olettamukselle, jonka mukaan ” kammottava<br />

on se erikoinen pelottavan laji, joka on peräisin tunnetusta, hyvin tutusta”.<br />

Tätä vahvistavat Freudin mielestä Schellingin sanat, joiden mukaan ”unheimlich<br />

on kaikki se, minkä piti jäädä salaisuudeksi, pimentoon, mutta mikä on tullut<br />

esiin.” (1992, 188-189.) Erityistä kauhua herättäviksi asioiksi Freud<br />

mainitsee mm. nuket, koneet ja kaksoisolennot. Kaksoisolentojen erityislaatuista<br />

kammottavuutta Freud selittää sillä, että kaksoisolento on taaksejääneisiin<br />

sielullisiin alkuaikoihin kuuluva muodoste, joka kaiketi oli<br />

alkujaan ystävällismielisempi. Kaksoisolennosta on tullut kauhukuva, niin<br />

kuin jumalat muuttuivat uskontonsa kukistuttua demoneiksi. (2005, 31,<br />

48, 50.) Girard kutsuu kaksoisolennon ja hirviön mieltämistä aina yhdeksi<br />

ja samaksi ”aina väärinymmärretyksi perusperiaatteeksi”: ”Ei ole hirviötä,<br />

joka ei pyrkisi kahdentumaan, eikä kaksoisolentoa, joka ei pitäisi sisällään<br />

salaista hirviömäisyyttä”. (2004, 214).<br />

Toiseus ja kammottava tulevat itsen, saman osiksi ja siten häiritseväksi,<br />

32

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!