POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

avoimet maa-alueet lasketaan mukaan. (Inventory report, national inventory of
woodland 8 and trees, Forestry Commission, Scotland, highland region, part 1.)
Tällä hetkellä metsänviljelyala on 17 000 hehtaaria vuodessa, josta 10 000 heh-
taaria on muussa käytössä olleen maan metsittämistä ja 7000 hehtaaria metsän
kiertoon liittyvää viljelyä (Inventory report, national inventory of woodland 8 and
trees, Forestry Commission, Scotland, highland region, part 1).
3.3 Sitkankuusi
Sitkankuusi ( Picea sitchensis ) on suurikokoisin kaikista kuusilajeista. Se voi
saavuttaa jopa 90 metrin pituuden ja kasvattaa läpimittaansa lähes 5 metriin.
Normaaleissa oloissa sitkankuusi jää yleensä alle 50 metrin pituiseksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan
( D1.3 ) noin 2 metriin. (Sarvas 1964.)
Puu on pitkähköikäinen. Se saavuttaa biologisen täysi-ikäisyyden vasta noin
500-vuotiaana, mutta voi tulla jopa 700-850 vuoden ikäiseksi. Ulkomuodoltaan
puun runko on tyvekäs, solakka ja sylinterimäinen. Oksat ovat tuuheat ja sillä on
säännölliset oksakiehkurat. (Sarvas 1964.)
Sitkankuusen kävyt ovat 7-8cm pitkiä ja noin 3 cm leveitä. Käpysuomut ovat hyvin
poimuisia. Neulaset ovat kooltaan 15-20mm x 1-1,5 mm jäykkiä, suoria, teräväpäisiä
ja päältä kiiltävänvihreitä. Sitkankuusi esiintyy luontaisesti tuoreissa,
runsasravinteisissa metsissä, rantadyyneillä, hiekkaisilla jokirannoilla, kallioiden
valuvesijuonteissa ja rämeillä. Yleisesti kasvupaikka on aurinkoisesta varjoiseen,
avoimella paikalla. Meri-ilmaston puulaji kasvaa luonnonvaraisena Amerikan
länsirannikolla kapealla, runsassateisella rannikkokaistaleella, muuten lähinnä
istutettuina metsikköinä tai yksittäispuina. Puuaines on kevyttä ja jokseenkin
lujaa, mekaaniset ominaisuudet ovat painoon nähden sangen korkeat. (Sarvas
1964.)
14