POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

6.3 Tutkimuskohteet
Tutkimusleimikot olivat sitkankuusileimikoita, joissa oli varsin vähän muita puula-
jeja. Tulokset koskevat siten sitkankuusikoita. Kukin hakattava koeala määräytyi
puuston ja muiden olosuhdetekijöiden mukaan siten, että tavoitteena oli tunnin
yhtämittainen työskentelyjakso. Työtä haittaavaa alikasvosta ei esiintynyt tutki-
muskohteilla. Aineistosta puuttuvat siten leimikot, joissa olisi ollut hakkuuta hait-
taavaa alikasvosta. Suurimmaksi osaksi leimikot ovat Skotlannissa tiheänä kas-
vaneina ja häiritsevän alikasvoksen osuus on pieni. Maastoltaan leimikot olivat
melko tasaisia ja edustivat leimikkotekijöiltään melko tyypillistä Skotlantilaista
sitkankuusileimikkoa. Perustyömenetelmänä oli hakkuu-uramenetelmä harvennus
noin 20 metrin ajouraväliä käyttäen. Ajo- tai hakkuu-uria ei ei merkitty etukäteen,
vaan kuljettaja suunnitteli ne työn edetessä. Avohakkuukohteilla rungon
keskikoko vaihteli 308-337 dm 3 :n välillä ja harvennushakkuukohteilla 27-523
dm 3 :n välillä.
6.4 Tutkimuksen toteutus
Työprosessi alkoi marraskuussa 2005 aiheen karkealla rajauksella ja ennakkomateriaaliin
tutustumisella. Opinnäytetyöhön kuuluva seminaari oli tammikuussa
2006 yhdessä kontortamäntyä käsittelevän opinnäytetyön kanssa. Tammikuun
aikana työnantaja järjesti maastoharjoituksen Kontiolahdella ja koulutusta aikatutkimuksen
kellotukseen sisätiloissa videonauhan avulla ennen varsinaisen aineiston
keruuta Skotlannissa. Aineiston keruu tapahtui 19.3-29.3.2006 välisenä
aikana Skotlannin Ylämaalla. Työn kirjoittaminen alkoi helmikuussa 2006 ja aineiston
analysointi suoritettiin Suomessa matkan jälkeen huhtikuun aikana.
6.5 Aineiston kerääminen
Aineiston keruu tapahtui Skotlannin Ylämaalla sijaitsevilta kohteilta harvennushakkuiden
osalta 23.3.2006 ja päätehakkuun osalta 27.3.2006. Yksi koeala käsittää
harvesterin tunnin aikana hakkaaman puuston ja etenemän matkan.
26