POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

More documents

Recommendations

Info

harvesterilla 10,7 m 3 /h (vaihtelu 9,7-12,2) keskirunkokoon ollessa 138 dm 3 (106- 183 dm 3 ). Samaisen tutkimuksen mukaan väljennyshakkuussa samaisen harvesterin tuottavuus oli 18,7 m 3 /h keskirunkokoon ollessa 286 dm 3 . Ryynäsen ja Rönkön (2001) tutkimuksessa tehotyöaika ensiharvennuksessa ajouramenetelmällä hakatessa jakaantui käytetystä koneesta riippuen eri tekijöi- hin seuraavasti; siirtyminen 20-24 %, yhdistetty hakkuukouran vienti ja kaa- tosahaus 40-44 %, prosessointi 25-31% sekä raivaus 0-3 % ja muu apuaika 0,1- 3,3 %. Sirènin (1998) pääosin toisen vaiheen harvennusten tutkimuksessa teho- aika jakaantui koko aineistossa siirtymiseen 13%, hakkuulaitteen vientiin ja kaa- toon 32 %, prosessointiin 44 %, raivaukseen 8 % ja muuhun apuaikaan 3 %. Näiden kahden tutkimuksen välisiä eroja selittää pääosin erot hakkuukohteiden ominaisuuksissa ja hakkuuolosuhteissa. Rungon koon on todettu selittävän voi- makkaasti rungon prosessointiaikaa. Sirènin (1998) tutkimuksessa pelkästään rungon koko selitti koko aineistosta 45 % ja Ryynäsen ja Rönkön (2001) tutkimuksessa 33 %. Tässä työssä ajanmenekki oli avohakkuukohteilla koealojen keskiarvoina jakautunut eri tekijöihin seuraavasti; siirtyminen 7 %, kouranvientiin 22 %, kaatosahaukseen 13 % (yhdistettynä työvaiheena 35 %), prosessointiin 52 %, peruuttamiseen 2 %, apuaikaan 3 % sekä kouran vienti eteen 1 %. Harvennushakkuiden osalta ajanmenekki jakautui eri tekijöihin keskiarvoin seuraavasti; siirtyminen 7-12 %, kouran vientiin 15- 18 %, kaatosahaukseen 11-14 % (yhdistettynä 26-32 %), prosessointiin 51-59 %, peruuttamiseen 0,1-3 %, apuaikaan 1-5 %, kouran eteen vientiin 2-3 % sekä ketjunvaihtoon sen sattuessa 5 %. Työssä saadut tulokset ovat samansuuntaisia muiden tutkimustulosten kanssa ja poikkeamat johtuvat pitkälti olosuhdetekijöistä sekä mittaustarkkuudesta. Siirtymiseen kulunut aika oli koealoilla pienempi kuin muissa tutkimuksissa pitkälti paikallisolojen vuoksi. Kasvatushakkuut oli laiminlyöty päätehakkuukohteilla, mikä hidasti harvesterin liikkumista vähentäen siirtymisaikaa yhdessä kaltevan maaston kanssa. 42
Kouran vientiin poistettavan puun tyvelle sitkankuusen oksaisuus ja tuulenkaa- tamat eivät juuri vaikuta tutkimustulosten mukaan ja ennakko-oletuksista huolimatta. Prosessointiaikaan taas tuulen kaatamat puut sekä ennen kaikkea sitkankuusen lenkous ja oksaisuus vaikuttavat. Runkoa prosessoitaessa runkoa jouduttiin syöttämään edestakaisin hakkuupään lävitse oksien karsimiseksi. Sitkankuusen oksat eivät tahdo katketa kuten normaalisti, vaan pikemminkin taipuvat karsintaveitsien osuessa niihin. Harvennuskoealoilla oli myös paljon lahovikaa sitkankuusissa, joka ulottui erinäisten havaintojen mukaan viiden-kuuden metrin korkeudelle puihin. Lahoviasta johtuen prosessoitavista rungoista oli pätkäistävä lyhyitä lumppeja, mikä selittää osaltaan suurempaa prosessointiaikaa etenkin harvennushakkuun koealalla kolme. Peruuttamisen ajanmenekki on Skotlannin olosuhteissa on otettava huomioon, koska leimikot ovat usein kaltevissa maastoissa. Avohakkuukohteet olivat pienen leimikon sisällä rinnemaastossa, jossa peruuttamisaikaa hakkuutyössä lisää kuljettajan työskentelytapa hakata alhaalta ylöspäin rinteen suuntaisesti. Rinteen yläosan saavutettuaan kuljettaja ajoi harvesterin takaisin alas ja aloitti uuden kaistaleen. Tämänkaltainen työskentelytapa on Skotlannin rinnemaastoissa hyvin yleinen. Ketjunvaihtoon Skotlannissa kului aikaa. Tuulen kaatamia puita prosessoitaessa rungon pinnalla ollut hiekka tylsistytti hakkuupään ketjua, jota kuljettaja kertoi vaihtavansa toistakymmentäkin kertaa vuoronsa aikana. Toiseen tutkimukseen verraten (Sirèn 1998) tässä työssä oli aivan samansuuntaisia tuloksia korjuuvaurioiden syistä ja sijainnista; pääosa korjuuvaurioista sijoittui ajouran läheisyyteen ja suurin korjuuvaurioita aiheuttanut tekijä oli käsiteltävän puun tekemät korjuuvauriot rungon kaadon ja prosessoinnin aikana. Tässä työssä esitetyt tulokset ovat kuitenkin pitkälti silmävaraisen huomioinnin varassa ja niihin on syytä suhtautua varauksella. 43
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author(s) Sami Muhonen Title Studen
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos, ilmakeh
Page 7 and 8: Saksa 1,5 2,6 3,2 3,9 Alankomaat 1
Page 9 and 10: 2.2 Skotlannin energiapolitiikka Vu
Page 11 and 12: • Tuoda esiin puun käyttöä ene
Page 13 and 14: Hehtaarit Taulukko 2, LÄHDE : Fore
Page 15 and 16: Kuva 3, Skotlantilaista sitkankuusi
Page 17 and 18: Korjaamoaika Lyhyet keskeytykset (a
Page 19 and 20: Timetot on korjuuseen käytetty kok
Page 21 and 22: tiedostoina koelan jälkeen ja siir
Page 23 and 24: 5.2 Ennakko-oletukset Suomessa tapa
Page 25 and 26: Deere) 1270 D-mallia varustettuna T
Page 27 and 28: Ennen tunnin koealaa harvesterin mi
Page 29 and 30: 7.1.1 Koeala 1 tehotuntituottavuus,
Page 35 and 36: 7.2 Päätehakkuu tuottavuus, m3/h
Page 37 and 38: 52 % Kuva 11, koeala 2. 3 % 1 % 0 %
Page 39 and 40: 25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokone
Page 41: mustuloksista tehdään rohkeita p
Page 45 and 46: Myrskytuhot ovat tyypillisiä skotl
Page 47 and 48: Lähteet Aro, P. 1936. Aikatutkimuk
Page 49: Kuvat: Järvinen Ville, Muhonen Sam

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?