POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

mustuloksista tehdään rohkeita päätelmiä, jotka voivat vaikuttaa hakkuutyön
käytännön toteutukseen merkittävästi.
Työvaiheet on määritettävä selkeästi ja niiden alkamis- ja loppumiskohdat on ol-
tava tarkat ja yksiselitteiset (Nuutinen, 2005). Työvaiheiden ollessa yleisesti käy-
tössä olevia määrityksiä helpottuu tulosten yleistettävyys ja vertailu aikaisempiin
tutkimuksiin. Bioenergiakäyttöön tapahtuva koneellinen korjuu on Skotlannissa
verraten uusi asia. Aikaisempaa tuottavuustutkimusta sitkankuusen osalta Skotlannissa
ei ole tehty aiemmin. Pohjois-Amerikassa tapahtuvan sitkankuusen
tuottavuuden vertaaminen Skotlannissa tehtävään korjuuseen ei ole järkevää
erilaisten hakkuutapojen vuoksi.
Luotettavaan yleistämiseen tuloksista ei ole aineiston vähäisen määrän vuoksi.
Saavutettuja tuottavuustasoja ei sellaisenaan voi siis soveltaa käytännön työhön.
Aikatutkimus suoritettiin lyhyinä koealoina, joka kaukana käytännön työtilanteesta.
Seurantatutkimuksella saadaan luotettavampi kuva käytännössä vallitsevasta
tuottavuudesta.
8.2 Vertailut aiempiin tutkimustuloksiin
Hakkuukonetyöhön liittyviä työntutkimustuloksia vertailtaessa keskenään on
huomioitava eri tutkimuksissa vallinneet olosuhdetekijät (maasto, puusto, hakkuutapa,
sääolosuhteet, kuljettaja, kone yms.) ja niiden vaikutukset tuloksiin
(Väätäinen ym. 2005). Tässä tutkimuksessa hakkuun työvaiheiden jaottelu noudatti
yleistä, aiempien tutkimusten työvaiheiden jaottelua ja työvaiheiden rajaukset
olivat melko lähellä aiempien tutkimuksien työvaiherajauksia. Sirènin (1998)
tutkimuksessa kuljettajien (4 kuljettajaa) välinen ero on suurimmillaan 46 % verrattaessa
rungon kokonaisajanmenekin korjattuja keskiarvoja kuljettajittain. Tässä
tutkimuksessa mukana oli vain yksi kuljettaja harvennushakkuun osalta ja yksi
kuljettaja päätehakkuun osalta.
Ryynäsen ja Rönkön (2001, s.41) tutkimuksessa toisen harvennuksen käyttötuntituottavuus
suhteessa rungon kokoon oli Timberjackin pienemmällä 770-
41