POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

More documents

Recommendations

Info

jun vaiheiden tuottavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten rungon koko mutta tuotta- vuusfunktioiden parametrien arvot on määritettävä uudelleen siirryttäessä erilai- siin toimintaympäristöihin. 4.1 Aikatutkimus Aikatutkimusta käytetään työn vaatiman panoksen määrittämiseen. Aikatutki- muksen avulla selvitetään kuinka suuren panoksen kukin työvaihe vaatii ja miten eri tekijät vaikuttavat ajan menekkiin ja työn tuottavuuteen (Uusitalo, 2004) Työtutkimuksen tehoaika jakaantuu tehoaikaan ja keskeytyksiin (Harstela, 1999). Käyttämässäni aikatutkimuksessa tehoaika jakautuu pienempiin osiin, kuten esimerkiksi hakkuukoneen siirtyminen, kouran vienti, kouran tuonti eteen, kaato, karsinta ja katkonta ja yhä pienempiin osatekijöihin riippuen mitä halutaan tutkia. Kellotuskoneella (Rufco 901) saadaan määritettyä eri työvaiheiden ajanmenekit. Käytännössä kellotuskoneeseen on ohjelmoituna eri työvaiheille oma koodinsa (esim. numeronäppäin), jota painamalla kone tallentaa kyseiselle koodille tallennettuun työvaiheeseen kuluneen ajan. Varsinainen kellotus tulee siis suorittaa suurta tarkkuutta ja huolellisuutta suorittaen näköyhteydessä hakkuukoneeseen. Työvaiheet vaihtuvat nopeasti käytännön työssä ja näkyvyys kouralle on usein huono. Työntutkimuksessa kokonaisaika jaetaan eri osa-alueisiin (kuva 4). Määritettäessä harvesterin tuottavuutta yleisesti pyritään määrittämään aikaansaatu tuotos joko tehoaikaa kohti (E0) tai käyttöaikaa kohti (E15), jolloin alle 15 minuutin keskeytykset kuuluvat mukaan. 16
Korjaamoaika Lyhyet keskeytykset (alle 15 min) Kokonaisaika Työaika Siirtoaika Valmistelu- Tuotantoaika aika Käyttöaika Tehoaika Vapaa-aika (Seisonta-aika) Keskeytykset (Huolto, korjaus, ym.) Kuva 4, Koneellisen metsätyöhön soveltuva työaikajaottelu (Mäkelä 1986, Uusitalo 2003) 4.2 Muutokset rungon keskikoossa Merkittävin hakkuukoneen tuottavuuteen vaikuttava tekijä on hakattavan rungon koko. Rungon koon ja tuottavuuden suhde noudattaa nk. kappalepaljouden lakia (Uusitalo 2003). Harvesterityössä yhden puun käsittelyaika ei vaihtele läheskään samassa suhteessa rungon koon kanssa. Jos yhden puun käsittelyajan olete- taan olevan vakio, yhden tuotosyksikön (esim. m 3 ) tuottamiseen kuluva aika pi- tenee koko ajan käsiteltävän puun pienentyessä. Tästä seuraa, että lähes poik- keuksetta harvesterin tuottavuuden ja rungon koon suhde noudattaa kuvan 5 kuvaajaa. Tarkka sijainti koordinaatistossa kuitenkin määräytyy mm. olosuhde- tekijöiden, käsiteltävän puulajin, koneen teknisten ominaisuuksien ja kuljettajan kyvykkyyden perusteella. 17
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author(s) Sami Muhonen Title Studen
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos, ilmakeh
Page 7 and 8: Saksa 1,5 2,6 3,2 3,9 Alankomaat 1
Page 9 and 10: 2.2 Skotlannin energiapolitiikka Vu
Page 11 and 12: • Tuoda esiin puun käyttöä ene
Page 13 and 14: Hehtaarit Taulukko 2, LÄHDE : Fore
Page 15: Kuva 3, Skotlantilaista sitkankuusi
Page 19 and 20: Timetot on korjuuseen käytetty kok
Page 21 and 22: tiedostoina koelan jälkeen ja siir
Page 23 and 24: 5.2 Ennakko-oletukset Suomessa tapa
Page 25 and 26: Deere) 1270 D-mallia varustettuna T
Page 27 and 28: Ennen tunnin koealaa harvesterin mi
Page 29 and 30: 7.1.1 Koeala 1 tehotuntituottavuus,
Page 35 and 36: 7.2 Päätehakkuu tuottavuus, m3/h
Page 37 and 38: 52 % Kuva 11, koeala 2. 3 % 1 % 0 %
Page 39 and 40: 25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokone
Page 41 and 42: mustuloksista tehdään rohkeita p
Page 43 and 44: Kouran vientiin poistettavan puun t
Page 45 and 46: Myrskytuhot ovat tyypillisiä skotl
Page 47 and 48: Lähteet Aro, P. 1936. Aikatutkimuk
Page 49: Kuvat: Järvinen Ville, Muhonen Sam

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?