POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokoneen ( Timbermatic 300 ) tuottavuusluvut vaihte-
livat harvennuskoealan kuluessa 13,2 – 8,4 m 3 /h välillä. Kuljettajan vaatimatto-
masti arvioima oma tuotoksensa osoittautui harvennushakkuun tuloksissa koe-
ala yhden osalta 15,63 m 3 /h keskirunkokoon ollessa 172 dm 3 , koeala kahdella
13,85 m 3 /h keskirunkokoon ollessa 162 dm 3 , koeala kolmella 18,18 m 3 /h keski-
runkokoon ollessa suurin, 193 dm 3 .
Päätehakkuulla koeala yhden tuottavuus oli 30,840 m3/h keskirunkokoon olles-
sa 337 dm 3 . Koeala kahden tuottavuus oli 32,430m 3 /h keskirunkokoon ollessa
308 dm 3 . Keskimäärin tuottavuus oli siis päätehakkuukoealoilla 31,635m 3 /h ja
keskimääräinen rungon tilavuus 323dm 3 .
8 TULOSTEN POHDINTA
Työntutkimuksen keskeisin ongelma on tulosten yleistettävyys (Uusitalo, 2004).
Työntekijän ominaisuudet ja työympäristö (ns. leimikkotekijät) vaikuttavat hyvin
voimakkaasti työpanokseen eikä yhden tai muutaman työntekijän työskentelyä
analysoimalla saada yleistettäviä tuloksia. Yksi teollisuuden työntutkimuksen
klassisia metodeja yleistettävyyden normittamiseksi on ns. normaalisuorituksen
määrittäminen sekä työntekijöiden välisten erojen vaikutusten eliminoiminen ns.
joutuisuuskertoimen avulla (Uusitalo, 2004, 165). Joutuisuus-teoria on yleisesti
katsottu sopivan huonosti metsätöihin. Tästä syystä on perusteltua käyttää ns.
vertailevan aikatutkimuksen periaatetta. Sen mukaan samankaltaisia työmenetelmiä
tutkittaessa saadaan eri työmenetelmien ja –olojen välille työntekijästä
riippumaton suhdeluku, jos tutkitaan samaa työntekijää samankaltaisissa olosuhteissa
(Uusitalo, 2004).
Aikatutkimus toteutettiin hakkuukonetyössä runkokohtaisena käyttäen työvaihejaottelua.
Kyseinen menetelmä on laajasti käytetty, joten tältä osin vertailtavuus
aikaisempiin tutkimuksiin oli kohtalaisen hyvä. Työntutkija oli koko aikatutkimusaineiston
keruun ajan sama.
39