POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

More documents

Recommendations

Info

avoimet maa-alueet lasketaan mukaan. (Inventory report, national inventory of woodland 8 and trees, Forestry Commission, Scotland, highland region, part 1.) Tällä hetkellä metsänviljelyala on 17 000 hehtaaria vuodessa, josta 10 000 hehtaaria on muussa käytössä olleen maan metsittämistä ja 7000 hehtaaria metsän kiertoon liittyvää viljelyä (Inventory report, national inventory of woodland 8 and trees, Forestry Commission, Scotland, highland region, part 1). 3.3 Sitkankuusi Sitkankuusi ( Picea sitchensis ) on suurikokoisin kaikista kuusilajeista. Se voi saavuttaa jopa 90 metrin pituuden ja kasvattaa läpimittaansa lähes 5 metriin. Normaaleissa oloissa sitkankuusi jää yleensä alle 50 metrin pituiseksi ja rinnankorkeusläpimitaltaan ( D1.3 ) noin 2 metriin. (Sarvas 1964.) Puu on pitkähköikäinen. Se saavuttaa biologisen täysi-ikäisyyden vasta noin 500-vuotiaana, mutta voi tulla jopa 700-850 vuoden ikäiseksi. Ulkomuodoltaan puun runko on tyvekäs, solakka ja sylinterimäinen. Oksat ovat tuuheat ja sillä on säännölliset oksakiehkurat. (Sarvas 1964.) Sitkankuusen kävyt ovat 7-8cm pitkiä ja noin 3 cm leveitä. Käpysuomut ovat hyvin poimuisia. Neulaset ovat kooltaan 15-20mm x 1-1,5 mm jäykkiä, suoria, teräväpäisiä ja päältä kiiltävänvihreitä. Sitkankuusi esiintyy luontaisesti tuoreissa, runsasravinteisissa metsissä, rantadyyneillä, hiekkaisilla jokirannoilla, kallioiden valuvesijuonteissa ja rämeillä. Yleisesti kasvupaikka on aurinkoisesta varjoiseen, avoimella paikalla. Meri-ilmaston puulaji kasvaa luonnonvaraisena Amerikan länsirannikolla kapealla, runsassateisella rannikkokaistaleella, muuten lähinnä istutettuina metsikköinä tai yksittäispuina. Puuaines on kevyttä ja jokseenkin lujaa, mekaaniset ominaisuudet ovat painoon nähden sangen korkeat. (Sarvas 1964.) 14
Kuva 3, Skotlantilaista sitkankuusimetsikköä, Sami Muhonen 4 TUOTTAVUUDEN MITTAAMINEN Tuottavuuden mittaaminen on ollut suomalaisen metsäteknologisen tutkimuksen tärkeimpiä tutkimuskohteita kautta aikojen. Ajanmenekki eri työvaiheissa ja olo- suhteissa alkoi kiinnostaa metsäalalla 1900-luvun alussa (Vuoristo 1936, 135 ja Aro 1936, 120). Nykyisin käytettävien kokonaan koneellistettujen korjuuketjujen ja yksioteharvesteriin perustuvan hakkuun tuottavuuden perusteos on Kuiton ym. (1994) Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus. Metsäenergian kor- juun tuottavuutta ovat tutkineet paljon mm. Kuitto (1982), Asikainen ym. (2000, 2003) ja Laitila ym. (2002, 2003 ja 2004). Tutkimuksissa on muodostettu kattava kuva suomalaisista yleisimmistä metsäenergian hankintaketjuista ja niissä tarvit- tavien koneiden tuottavuuksista. Tutkimuksista selviää niin ikään eri hankintaket- 15
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author(s) Sami Muhonen Title Studen
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos, ilmakeh
Page 7 and 8: Saksa 1,5 2,6 3,2 3,9 Alankomaat 1
Page 9 and 10: 2.2 Skotlannin energiapolitiikka Vu
Page 11 and 12: • Tuoda esiin puun käyttöä ene
Page 13: Hehtaarit Taulukko 2, LÄHDE : Fore
Page 17 and 18: Korjaamoaika Lyhyet keskeytykset (a
Page 19 and 20: Timetot on korjuuseen käytetty kok
Page 21 and 22: tiedostoina koelan jälkeen ja siir
Page 23 and 24: 5.2 Ennakko-oletukset Suomessa tapa
Page 25 and 26: Deere) 1270 D-mallia varustettuna T
Page 27 and 28: Ennen tunnin koealaa harvesterin mi
Page 29 and 30: 7.1.1 Koeala 1 tehotuntituottavuus,
Page 35 and 36: 7.2 Päätehakkuu tuottavuus, m3/h
Page 37 and 38: 52 % Kuva 11, koeala 2. 3 % 1 % 0 %
Page 39 and 40: 25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokone
Page 41 and 42: mustuloksista tehdään rohkeita p
Page 43 and 44: Kouran vientiin poistettavan puun t
Page 45 and 46: Myrskytuhot ovat tyypillisiä skotl
Page 47 and 48: Lähteet Aro, P. 1936. Aikatutkimuk
Page 49: Kuvat: Järvinen Ville, Muhonen Sam

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?