POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

More documents

Recommendations

Info

koealoille sijoitettujen koealojen tunnusten yhteydessä havaitut korjuuvauriot. Suurin osa vaurioista syntyi puita kaadettaessa tai käsitellessä. Koealoittain run- kovaurioita esiintyi koeala yhdellä jäävässä puustossa kuudessa rungossa, kor- juuvaurioprosentin ollessa 17 %. Tiheästi kasvavassa metsässä harvesterin työskentelytila vähyyden ja rehevän kasvupaikan aiheuttama runsasoksaisuus puun tyvelle asti aiheuttivat paikoin runsaasti korjuuvaurioita jäävään puustoon. Maasto oli kantavaa, joten urapainaumia koealoilla ei esiintynyt. Tutkimusaineistoon mukaan luetut sitkankuusen päätehakkuukohteet olivat pie- nikokoisia leimikoita, joita ei ollut aiemmin saman kiertoajan kuluessa harvennet- tu. Pienen pinta-alan takia kohteet olivat saaneet kasvaa rauhassa. Runkotiheys oli keskimäärin 2000 rungon molemmin puolin eli istutustiheydessään. Kuva 12, korjuuvaurioiden tarkastamisen periaate koealoittain. Sami Muhonen 7.4 Tuottavuus Harvesterinkuljettajan oma arvio tuottavuudestaan oli 8-9 m 3 tunnissa sitkankuusen harvennushakkuussa ja päätehakkuulla työskennellään kuljettajan arvio 38
25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokoneen ( Timbermatic 300 ) tuottavuusluvut vaihte- livat harvennuskoealan kuluessa 13,2 – 8,4 m 3 /h välillä. Kuljettajan vaatimatto- masti arvioima oma tuotoksensa osoittautui harvennushakkuun tuloksissa koeala yhden osalta 15,63 m 3 /h keskirunkokoon ollessa 172 dm 3 , koeala kahdella 13,85 m 3 /h keskirunkokoon ollessa 162 dm 3 , koeala kolmella 18,18 m 3 /h keskirunkokoon ollessa suurin, 193 dm 3 . Päätehakkuulla koeala yhden tuottavuus oli 30,840 m3/h keskirunkokoon ollessa 337 dm 3 . Koeala kahden tuottavuus oli 32,430m 3 /h keskirunkokoon ollessa 308 dm 3 . Keskimäärin tuottavuus oli siis päätehakkuukoealoilla 31,635m 3 /h ja keskimääräinen rungon tilavuus 323dm 3 . 8 TULOSTEN POHDINTA Työntutkimuksen keskeisin ongelma on tulosten yleistettävyys (Uusitalo, 2004). Työntekijän ominaisuudet ja työympäristö (ns. leimikkotekijät) vaikuttavat hyvin voimakkaasti työpanokseen eikä yhden tai muutaman työntekijän työskentelyä analysoimalla saada yleistettäviä tuloksia. Yksi teollisuuden työntutkimuksen klassisia metodeja yleistettävyyden normittamiseksi on ns. normaalisuorituksen määrittäminen sekä työntekijöiden välisten erojen vaikutusten eliminoiminen ns. joutuisuuskertoimen avulla (Uusitalo, 2004, 165). Joutuisuus-teoria on yleisesti katsottu sopivan huonosti metsätöihin. Tästä syystä on perusteltua käyttää ns. vertailevan aikatutkimuksen periaatetta. Sen mukaan samankaltaisia työmenetelmiä tutkittaessa saadaan eri työmenetelmien ja –olojen välille työntekijästä riippumaton suhdeluku, jos tutkitaan samaa työntekijää samankaltaisissa olosuhteissa (Uusitalo, 2004). Aikatutkimus toteutettiin hakkuukonetyössä runkokohtaisena käyttäen työvaihejaottelua. Kyseinen menetelmä on laajasti käytetty, joten tältä osin vertailtavuus aikaisempiin tutkimuksiin oli kohtalaisen hyvä. Työntutkija oli koko aikatutkimusaineiston keruun ajan sama. 39
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author(s) Sami Muhonen Title Studen
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos, ilmakeh
Page 7 and 8: Saksa 1,5 2,6 3,2 3,9 Alankomaat 1
Page 9 and 10: 2.2 Skotlannin energiapolitiikka Vu
Page 11 and 12: • Tuoda esiin puun käyttöä ene
Page 13 and 14: Hehtaarit Taulukko 2, LÄHDE : Fore
Page 15 and 16: Kuva 3, Skotlantilaista sitkankuusi
Page 17 and 18: Korjaamoaika Lyhyet keskeytykset (a
Page 19 and 20: Timetot on korjuuseen käytetty kok
Page 21 and 22: tiedostoina koelan jälkeen ja siir
Page 23 and 24: 5.2 Ennakko-oletukset Suomessa tapa
Page 25 and 26: Deere) 1270 D-mallia varustettuna T
Page 27 and 28: Ennen tunnin koealaa harvesterin mi
Page 29 and 30: 7.1.1 Koeala 1 tehotuntituottavuus,
Page 35 and 36: 7.2 Päätehakkuu tuottavuus, m3/h
Page 37: 52 % Kuva 11, koeala 2. 3 % 1 % 0 %
Page 41 and 42: mustuloksista tehdään rohkeita p
Page 43 and 44: Kouran vientiin poistettavan puun t
Page 45 and 46: Myrskytuhot ovat tyypillisiä skotl
Page 47 and 48: Lähteet Aro, P. 1936. Aikatutkimuk
Page 49: Kuvat: Järvinen Ville, Muhonen Sam

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?