POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

More documents

Recommendations

Info

että tehoton aika eliminoidaan (Harstela, 1999, 13). Työn tulosten avulla toimek- siantaja saa tietoa korjuumenetelmän prosessointiajan jakautumisesta työvai- heiden kesken ja itse korjuumenetelmän tehokkuudesta. Koska aineistosta käy ilmi eri työvaiheisiin kulunut aika, voidaan ongelmakohtiin puuttua ja tätä kautta kehittää nykyistä korjuumenetelmää tehokkaammaksi. Korjuumenetelmän opti- moiminen on tärkeää sekä puuenergian käytön tehostamisen että kilpailukyvyn parantamisen kannalta verrattaessa muihin energiamuotoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käyttötuntituottavuus harvesterille sitkankuusen harventamisen ja päätehakkuun osalta, selvittää eri työvaiheisiin kulunut aika sekä videoida talteen sitkankuusen harvennusta sekä päätehakkuuta. Sit- kankuusen harvennushakkuilta käyttötuntituottavuus ja tehotuntituottavuus saa- tiin määritettyä sekä eri ajan jakautuminen eri työvaiheisiin. Kuva 6, Sitkankuusen hakkuun aikatutkimusta Skotlannissa, Ville Järvinen 22
5.2 Ennakko-oletukset Suomessa tapahtuviin kuitupuun- ja energiapuun hakkuisiin verrattuna oletin Skotlannissa tapahtuvan sitkankuusen hakkuun olevan lähempänä kuitupuuhakkuuta, vaikka suoraa vertausta hakkuissa ei voida käyttää. Paikalliset olosuhdetekijät vaikuttavat osaltaan tuottavuuseroihin. Yksittäisistä olosuhdetekijöistä juuri rungon keskikoossa olevat erot aiheuttavat suurimmat erot metsähakkeen korjuukustannuksissa (Laitila, Sikanen, Korhonen, Nuutinen, 2004, s.10). Yleisesti ottaen tuottavuus tulee olemaan Suomessa tapahtuvaan energiapuuhakkuuseen verrattuna suurempaa, johtuen hakattavan puuston suuremmasta runkotilavuudesta ja hakkuutavasta, koska energiapuuhakkuu on usein Skotlannissa päätehakkuu ( Inventory report national inventory of woodland and trees, Scotland Higland region, 2001). Rungon prosessointiajat tulevat olemaan suurempia, johtuen sitkankuusen maahan asti ulottuvista, halkaisijaltaan paksuista oksista, verrattuna Suomessa tehtäviin kuitupuun- ja energiapuun hakkuisiin. Maaston kaltevuus hidastaa varmasti työskentelyä, koska jyrkimmillä kohteilla on palattava takaisin alas ja työskenneltävä alhaalta ylöspäin. Riippuen käytettävästä hakkuukoneesta (harvesteri / kaivinkonealustainen ) tuottavuus voi vaihdella suurestikin. 6 AINEISTO JA MENETELMÄT Aineistona työssä on käytetty Skotlannin Ylämaalla 19.3-29.3.2006 välisenä aikana kerättyä materiaalia. Aineistoa kerättiin kyseisenä ajanjaksona viideltä eri maastokohteelta sitkankuusimetsälöiden hakkuutyömailla käyttäen hyväksi Rufco 901- maastotallenninta ns. jatkuvan ajan menetelmällä (kts. 6.1). Aineiston analysoinnissa käytettiin Excel-ohjelmistoa ja runkokohtaiset tiedot tulivat harvesterin Timbermatic 300 -mittausjärjestelmästä. 23
Page 1 and 2: POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU
Page 3 and 4: Author(s) Sami Muhonen Title Studen
Page 5 and 6: 1 JOHDANTO Ilmastonmuutos, ilmakeh
Page 7 and 8: Saksa 1,5 2,6 3,2 3,9 Alankomaat 1
Page 9 and 10: 2.2 Skotlannin energiapolitiikka Vu
Page 11 and 12: • Tuoda esiin puun käyttöä ene
Page 13 and 14: Hehtaarit Taulukko 2, LÄHDE : Fore
Page 15 and 16: Kuva 3, Skotlantilaista sitkankuusi
Page 17 and 18: Korjaamoaika Lyhyet keskeytykset (a
Page 19 and 20: Timetot on korjuuseen käytetty kok
Page 21: tiedostoina koelan jälkeen ja siir
Page 25 and 26: Deere) 1270 D-mallia varustettuna T
Page 27 and 28: Ennen tunnin koealaa harvesterin mi
Page 29 and 30: 7.1.1 Koeala 1 tehotuntituottavuus,
Page 35 and 36: 7.2 Päätehakkuu tuottavuus, m3/h
Page 37 and 38: 52 % Kuva 11, koeala 2. 3 % 1 % 0 %
Page 39 and 40: 25-28 m 3 /h. Harvesterin tietokone
Page 41 and 42: mustuloksista tehdään rohkeita p
Page 43 and 44: Kouran vientiin poistettavan puun t
Page 45 and 46: Myrskytuhot ovat tyypillisiä skotl
Page 47 and 48: Lähteet Aro, P. 1936. Aikatutkimuk
Page 49: Kuvat: Järvinen Ville, Muhonen Sam

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?