Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tehtina ja hoiti 1949-51 Teknillisen korkeakoulun rakennusopin vt. professorin<br />
virkaa. Voitettuaan 1951 Kööpenhaminan Glostrupin keskussairaalan<br />
kansainvälisen arkkitehtikilpailun Ypyä omistautui kokonaan yksityisarkkitehdin<br />
työlle toimistossaan, jonka hän oli vaimonsa arkkitehti Martta<br />
Martikainen-Ypyän kanssa 1936 perustanut. Heillä oli 1944-60 myös toimisto<br />
Kööpenhaminassa.<br />
Täydentääkseen opintojaan arkkitehti Ypyä on tehnyt useita ulkomaanmatkoja<br />
mm. Kordelinin rahaston ja valtion myöntämien stipendien turvin. Ne<br />
kohdistuivat Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Tsekkoslovakiaan,<br />
Itävaltaan ja Puolaan.<br />
Professorin arvonimen Ragnar Ypyä sai 1971.<br />
Jo opiskeluaikanaan Ypyä saavutti tunnustusta arkkitehtina voitettuaan<br />
1925 yhdessä opiskelutoverinsa Antero Pernajan kanssa I palkinnon Liettuan<br />
oikeusministeriön talon kansainvälisessä kilpailussa Kaunaksessa. Tätä kilpailua<br />
seurasivat lunastukset Henkivakuutusyhtiö Suomen virastotalon-ja<br />
Stockmannin huonekalukilpailuissa, kumpikin 1928, III palkinto Varsinais-<br />
Suomen tuberkuloosiparantolan kilpailussa sekä lunastus Etelä-Karjalan vastaavan<br />
parantolan kilpailussa 1929. Lisäksi vuoden 1930 jälkeen kaksi kilpailua:<br />
Vierumäen Urheiluopiston suunnittelu ja Helsingin Stadionin sijoitus,<br />
edellisessä II ja jäliimäisessä III palkinto. Sitten seurasi I palkintoja Helsingin<br />
Messuhallin kilpailussa 1934 ja yhdessä arkkit. Martta Martikaisen<br />
kanssa Turun vesitornikilpailussa 1932 sekä lunastus Tampereen keskuksen<br />
asemakaavakilpailussa 1936. Mitään näistä kilpailuehdotuksista ei kuitenkaan<br />
toteutettu, ja näin Ragnar Ypyän tuon ajan tärkeimmiksi töiksi jäivät<br />
Puolustusministeriön palveluksessa suoritetut työt, joita hän myös joutui valvomaan.<br />
Ne koskivat lukuisia varuskunta-alueita kasarmeineen ja muine niihin<br />
liittyvine rakennuksineen, mm. Suur-Merijoelle <strong>Viipurin</strong> liepeelle.<br />
Toimiessaan <strong>Viipurin</strong> kaupunginarkkitehtina ja huonerakennusoaston johtajana<br />
1936—39 Ypyä ensin joutui viemään loppuun arkkit. Ullbergin pääpiirustusvaiheeseen<br />
saakka suunnittelemat Uuraan kansakoulun ja uuden naistensairaalan<br />
suunnittelut ja rakentamisen. Hänen päätöikseen tulivat <strong>Viipurin</strong><br />
Kauppa- ja merenkulkuopisto, joka kallioperustallaan muodosti juhlavan<br />
päätteen Torkkelin puistosta Koulukenttien yli avautuvalle kaupunkinäköalalle,<br />
sekä entiselle linnoitusalueelle Kalevan osan kaakkoispuolelle Kannaksenkadun<br />
ja rautatien väliin rakennettu Siunauskappeli siihen kuuluvine ruumishuoneineen<br />
ja obduktio-osastoineen. Maavallien tapaisesti ympäristöstä kohoava<br />
kupolin kattama rakennus oli laadussaan harvinaista rauhan tunnelmaa<br />
luova merkkirakennus. Kolmanneksi mainittakoon Juteinin koulu Hirvikadulla<br />
1000 oppilasta varten. Se ehdittiin saada rakenteille vesikattoon, mutta<br />
räjäytettiin Talvisodassa. Esikaupunkiasutuksen laidalla Patterinmäen korkeimmalla<br />
kohdalla sillä oli maisemallisesti varsin hallitseva paikka, joka näin<br />
jäi korostettaan vaille. Aivan alkamatta jäivät Keskusurheilukentän luoteis-<br />
97
Change language