Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2

osaan, missä se haarautuisi Tammisuon kautta Heinjoelle ja vanhaa maantietä
seuraten Imatralle meneviksi valtateiksi. Tämä suunnitelma jäi vielä paperille.
Sensijaan kaakkoisten kaupunginosien pääkatuverkko saatiin toteutettua
siinä määrin, että voitiin rakentaa raitiotie Koivistonkadulta Suur-ja Valtakatuja
pitkin Kelkkalaan ja sieltä Ristimäen-Pyöräsuon kautta Kannaksenkadulle
ja keskikaupungille.
Esikaupunkien asutuksen mukauttamiseksi uusiin asemakaavasuunnitelmiin
Meurman laati alustavat ehdotukset sittemmin hyväksyttyyn siirtokorvausmenetelmään,
minkä mukaisesti häviävien esikaupunkitonttien vuokraajille
maksettaisiin korvausta purettavasta tai toisaalle siirrettävästä rakennuksesta.
Meurman laati myös asemakaavoja Eteläsataman kehittämiseksi. Puolivalmiiksi
jäi perusteellisesti tutkittu suunnitelma umpikorttelijärjestelmän soveltamiseksi
Repolan osassa ja liiallisen rakennustiheyden välttämiseksi keskikaupungilla.
Jatkosodan aikana Viipurin Sotilashallinnon alaiseksi komennettuna
hän talvikautena 1941-42 laati tukholmalaisen arkkit. Göran Sidenbladhin
avustamana yleiskaavatutkimuksen Viipurin jälleenrakentamisen
ja tulevan kehityksen ohjeeksi.
V. 1937 Meurman erosi kaupungin arkkitehtivirasta ja siirtyi Helsinkiin
aluksi Rakennushallitukseen hoitaakseen siellä asemakaavoitusta ja rakennusjärjestyksiä
koskevat asiat, mutta nimitettiin sitten v. 1940 alusta Teknilliseen
korkeakouluun sinne perustettuun asemakaavaopin professorin virkaan.
Korkeakoulussa hän joutui 1949-59 toimimaan arkkitehtiosaston johtajana.
Eläkkeelle hän siirtyi 1960, mutta hoiti vielä asemakaavaopin opetusta alkavassa
Oulun yliopistossa, jonka väliaikaiseen konsistoriin hän kuului kolmena
vuonna 1960—62.
Meurman teki useita opinto- ja kongressimatkoja Euroopan eri maihin V.
1919 hän oli Viipurin kaupungin lähettämänä Ruotsissa nimenomaan tutustumassa
satamasuunnitteluun, ja viimeksi hänelle tarjoutui mahdollisuus osallistua
Englantiin ja Skotlantiin tehtyyn yleis- ja asemakaavoitusta koskevaan
matkaan 1951.
Meuramanilla oli jo Viipuriin asettumisestaan alkaen ollut yksityinen toimisto
v. 1968 saakka. Siellä hän laati kaavoituksia lukuisia taajamia, kauppaloita
ja kaupunkeja varten. Niistä mainittakoon 1921 valmistunut Riihimäen
yleiskaava taiteilija Välkkeen tekemine pienoismalleineen sekä painosta julkaistut
Kajaanin, Joensuun, Kouvolan, Karhulan sekä Iisalmen yleiskaavat,
joiden laadinnassa häntä avustivat arkkitehdit Kivinen, Siltavuori ja Vitikainen.
Lisäksi valmistui yhteistyössä arkkitehti Aarne Ervin kanssa Oulun
yleiskaava 1952. Aikaisempina vuosinaan Meurman suunnitteli myös rakennuksia.
Viipuriin hän rakensi muutamia puisia asuin- ja huvilarakennuksia,
Shell-yhtiölle huoltoaseman Asema-aukiolle 1928 sekä 3-kerroksisen Talikkalan
yhteiskoulun Hirvikadun varrelle samana vuonna. Hän suunnitteli myös
Lyytikkälän siirtolapuutarhan.
105