Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
leikattiin tai niihin liitettiin kappaleita katulinjojen ehjentämiseksi.<br />
Näin ankara kaavallinen uudistus aiheutti sen, että erityinen rakennuspormestari,<br />
Johan Cröell, asetettiin hoitamaan järjestelykysymyksiä. Hänen<br />
ohellaan valvoi asemakaavan toteutusta silloin tällöin Viipurissa käydessään<br />
sen suunnittelija Torstensson, mutta paikalla siitä huolehti kolmijäseninen<br />
lautakunta, johon ammattimiehenä kuului Pietari Holtgref. Kun kadut oli vedetty<br />
maaston muodoista piittaamatta, oli mm. kalliota louhittava niiden<br />
tieltä, mikä tapahtui silloisen tekniikan aikakautena kuumentamalla kalliota<br />
suurilla rovioilla ja valamalla sen jälkeen kylmää vettä päälle. Kallio saatiin<br />
täten murennetuksi. Myöntämällä helpotuksia kivirakennusten rakentajille<br />
pyrittiin edelleenkin lisäämään kaupungin paloturvallisuutta. Erityisesti oli toria<br />
ympäröiville tonteille rakennettava vain kivestä.<br />
Torstensson osallistui myös rakennusten suunnitteluun vaatimalla v. 1941 piirustukset<br />
torin taustaan siltanäkymän päätteeksi rakennettavalle kaksikerroksiselle<br />
säterikattoiselle raatihuoneelle, joka muutettuna on säilynyt meidän<br />
päiviimme asti lopuksi museona. Ilmeisesti hän joutui suunnittelemaan muitakin<br />
arvokkaita rakennuksia. Muista rakennusten suunnittelijoista ei ole säilynyt<br />
tietoja.<br />
Regulariteetti ulotettiin myös Vallin kaupunginosaan, jonne varattiin neliömäinen<br />
tori ja säännöllisiä kapeatonttisia kortteleita, paitsi reunoille, missä<br />
vallit eivät myöntäneet ehjien kortteleiden muodostamista.<br />
Näihin aikoihin mennessä oli <strong>Viipurin</strong> vallien ja muurien ulkopuolelle vähitellen<br />
ehtinyt pesiytyä esikaupunkiasutusta. Sellaista oli syntynyt vähäisempi<br />
määrä Pantsarlahden suunnalle, mutta runsaammin Linnansalmen luoteispuolelle,<br />
missä sitä oli sijoittunut Tervaniemelle ja sillankorvasta alkaen leveähkölle<br />
alueelle Neitsytniemelle päin. Tälle asutukselle suunniteltiin samassa<br />
yhteydessä v. 1644 säännöllinen suorakulmaiseen katuverkkoon perustuva<br />
asemakaava, jonka keskustaan muodostettiin neliömäinen tori sen kunkin sivun<br />
keskikohdasta lähtevine katuineen. Tälle suunnalle levittäytyi runsaasti<br />
asutusta, rakennettiinpa sinne Ruotsin vallan aikana oma kirkkokin. Torstenssonin<br />
asemakaavoitus merkitsi siten huomattavaa <strong>Viipurin</strong> rakentamisen<br />
ohjausta Isonvihan aikaan saakka.<br />
Ruotsinvallan ajalta on Torstenssonin jälkeen vielä mainittava saksalainen<br />
Achatius Groneberg (Grönberg), muurarimestari ja käsityöläinen Viipurissa.<br />
Hän oli epäilemättä myös laatinut rakennuspiirustuksia ja oli toiminut v.<br />
1673—75 Porvoossa tuomiokirkon korjaamisessa sekä samalla vuosikymmenellä<br />
Pernajassa rakentamassa Sarvilahden kartanoa. Häntä pidettiin sangen<br />
taitavana käsityöläisenä. Niinpä päätti Turun kirkkoraati hovioikeuden<br />
presidentin suosituksesta kutsua tämän kokeneen muurarimestarin, "insinöörin",<br />
korjaamaan siellä tuomiokirkkoa v. 1681 tapahtuneen palon jälkeen. Viipurissa<br />
asuneena hän tietenkin suoritti rakennustöitä ja laati suunnitelmia Viipuriin<br />
ja ehkä koko lääniinkin, mutta niistä ei ole jäänyt tietoja.<br />
11
Change language