Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
santerin kymnaasin rakentamista. Seuraavasta vuodesta alkaen hän oli arkkitehti<br />
Höijerin töissä kahtena vuonna osallistuen mm. Hotelli Kämpin suunnitteluun<br />
ja rakentamiseen. Samana aikana hän toimi itsenäisesti Helsingissä,<br />
kunnes opettajiensa kehoituksesta haki kaupunginarkkitehdiksi Viipuriin.<br />
Sitä ennen hän oli jonkin aikaa ollut laulun opettajana Polyteknillisessä opistossa<br />
ja oli Helsinkiin perustanut kolme laulukuoroa.<br />
Brynolf Blomkvistin Helsingin ajan töistä mainittakoon kaksi kerrostaloa<br />
Katajanokalla Rahapajankadulla kauppaneuvos Dementjeffille ja Tschernascheffille.<br />
Kappelin soittolava Runebergin esplanaadilia, kauppaneuvos A.<br />
Ahlströmin kivitalo Porissa sekä Kiialan kartanon 2-kerroksinen päärekennus<br />
Porvoossa.<br />
Blomkvist sai 3 000 mk suuruisen Sjoströmin stipendin 1890—91 suorittamaansa<br />
ulkomaanmatkaa varten. Se suuntautui Italian kaupuinkeihin aina<br />
Roomaa myöten ja jatkui Sveitsiin sekä Ranskan ja Saksan kautta Skandinaviaan,<br />
Kööpenhaminaan, Kristianiaan (Osloon) ja Tukholmaan. Matkoihin<br />
hän sai taloudellista tukea myös viipurilaisilta rakennuttajiltaan, vuorineuvos<br />
Seth Sohlbergiltä ja ravintoloitsija Chr. Andrealta. Säilynyt luonnoskirja<br />
osoittaa hänen kiinnittäneen huomiota ei vain tyylillisiin, vaan myös konstruktiivisiin<br />
seikkoihin sekä valtiota varten rakennettuihin rakennuksiin.<br />
Viipurissa Blomkvist joutui 25 vuoden aikana suorittamaan huomattavan<br />
elämäntyön. Kaupungin virkamiehenä hänen tehtäväkseen tuli rakentaa useita<br />
julkisia rakennuksia. Ne sekä hänen yksityisille suunnittelemansa kerrostalot<br />
antoivat kaupungille osittaisesti uutta leimaa,enimmäkseen uusrenessanssityylisinä,<br />
kertoen samalla alkavasta nousukaudesta Viipurissa ja siirtymisestä<br />
2-3 kerroksisesta rakennustavasta 4—5 -kerroksiseen, tontin tehokkaampaan<br />
käyttöön. Kuten Helsingissä, tuli Viipurissakin viime vuosisadan parina loppuvuosikymmenenä<br />
käyttöön tämä tyylisuuntaus, mihin vaikuttivat virtaukset<br />
Keski-Euroopasta, mm. Pariisista, Alankomaista ja Ruotsista. Tämä näkyi<br />
Blomkvistinkin töissä, esim. vanhan 1600-luvun raatihuoneen muuttamisesta<br />
historialliseksi museoksi 1899, samoin yksityisille tehdyistä kivitaloista, kuten<br />
Vahtitorninkadun varrelle kohonneista Frankenhaeuserin ja R. Golinin kerrostaloista<br />
(tontit 70 ja 74) taikka Buttenhoffin talosta Katariinan-ja Uudenportinkadun<br />
kulmasta (tontti 60).<br />
Blomkvistin kaupungille virkatehtävinä rakentamista taloista muodostui jo<br />
mainittu museorakennus ehkä huomattavimmaksi. Se sai aikanaan arkkitehtuuristaan<br />
yksimielisen tunnustuksen ja piirtyi kaupungin näkymiin selvimmin<br />
maisemallisena tunnusmerkkinä. Sen lähettyville kohosi satamaan 1908 uusi<br />
barokkipiirteitä omaava Pakkahuone. V. 1889-91 hän yhdisti Vahtitorninkadulla<br />
sijaitsevan teatteritalon ja Seurahuoneen huoneistot aikaansaaden siten<br />
hyvän juhlahuoneiston kaupunkilaisten käytettäväksi. Teatteria hän muutenkin<br />
korjaili ja suurensi 1895 ja 1905. Blomkvistin suunnittelemiin yleisiin rakennuksiin<br />
kuuluu lisäksi Myllymäelle rakennettu, aukiota hallitseva renes-<br />
69
Change language