Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Meurman aloitti toimintansa asemakaava-arkkitehtina Viipurissa elokuussa<br />
1918 ja hoiti tätä virkaa helmikuun loppuun 1937. — Asemakaavakin<br />
voimaantultua hän oli asiantuntijana kaupungin maistraatissa rakennus- ja<br />
asemakaavakysymyksiä käsiteltäessä, ja kun kaupunki perusti Viipuriin<br />
muinaismuistojen valvojan toimen, hän joutui sitä hoitamaan 1928—37. Viran<br />
puolesta hän oli asemakaavalautakunnan sihteeri, esittelijänä teknillisten töiden<br />
lautakunnassa ja jäsenenä sekä julkisivu- että puutarhalautakunnissa.<br />
Varsinaisen viranhoitajan loma-aikoina oli hänen toimittava kaupungin rakennustarkastajana<br />
ja ennen sellaisen viran perustamista myös esikaupunkien<br />
rakennustarkastajana. Yhdessä pormestari P. Zimmermannin kanssa hän<br />
laati 1926 ehdotuksen <strong>Viipurin</strong> uudeksi rakennusjärjestykseksi, mikä 1929<br />
jokseenkin sellaisenaan vahvistettiin.<br />
Ensimmäinen Meurmanin 1919 laatima asemakaava koski Kolikkoinmäen<br />
Vapaussodassa palanutta aluetta ja seuraava 1921 Kelkkalan omakotialuetta.<br />
Esikaupunkialueina ne saivat valtuuston hyväksymisen. Kun esikaupungit<br />
sitten kolmessa erässä 1924, 1928 ja 1933 liitettiin kaupunkiin, alkoi niiden<br />
pitkäaikainen suunnittelu, joka pohjautui Meurmanin laatimiin yleiskaavaehdotuksiin<br />
ja valmistui kaakkoisten esikaupunkien osalta 1926. Yleiskaavan<br />
ensimmäinen vaihe oli valmistunut jo 1923 ja asetettu näytteille kansainvälisessä<br />
asemakaavanäyttelyssä Göteborgissa samana syksynä taiteilija Lauri<br />
Välkkeen tekemän pienoismallin kera. Uudistettuna se oli näytteillä Helsingissä<br />
1932 pohjoismaisilla rakennuspäivillä ja tuli tarkistettuna valmiiksi<br />
1937. Välillä.oli Uuraan radan valmistuttua 1925, siellä sijainneen <strong>Viipurin</strong><br />
ulkosataman kehittämisen takia, käynyt välttämättömäksi laatia yleiskaava<br />
Uuraan saariston maankäytölle ja asutukselle ohjeeksi jo ennenkuin se<br />
1932 liitettiin kaupunkiin. Tämän perustaksi otettiin asemakaavatoimistossa<br />
1929 valmistunut suunnitelma ja Meurmanin 1930 laatima <strong>Viipurin</strong> satamaa<br />
ja talousaluetta koskeva painosta nelikielisenä julkaistu tutkimus. Tämäkin<br />
yleiskaava sai täydennyksekseen taiteilija Välkkeen laatiman pienoismallin.<br />
Kaava ja malli lähetettiin 1929 Barcelonan neljännen kansainvälisen kaupunkikongressin<br />
yhteydessä pidettyyn näyttelyyn, missä niille myönnettiin kultainen<br />
mitali, ja mistä ne vielä siirrettiin Antverpenin näyttelyyn ennen Viipuriin<br />
palaamistaan. Uraan saarten asemakaavat saivat vasta vuosina 1933-36<br />
vahvistuksensa, kun Uraan saaret 1932 oli liitetty <strong>Viipurin</strong> kaupunkiin.<br />
V. 1933 alusta liitettiin kaupunkiin luoteiset esikaupungit ja laajoja alueita<br />
luoteesta koilliseen Ronkaan-Tienhaaran-Laiharannan-Jytilän-Kärstilän<br />
suunnilta. Tästä seurasi, että näille uusille alueille oli laadittava lukuisia asemakaavoja<br />
jo syntyneille esikaupunkialueille, mutta myös rakentamattomallekin<br />
maalle ehkäisemään säännöttömän astutuksen muodostumista. Ellei<br />
näet asemakaavaa laadittu, pääsi maanomistaja vapaasti palstoittamaan maataan.<br />
Mutta kun vahvistettu asemakaava velvoitti tontinomistajan osallistumaan<br />
katumaan luovuttamiseen ja kadun rakennuskustannuksiin, pysähtyi<br />
103
Change language