Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kunnes ankaran sydänsairauden murtamana hänen oli pakko pyytää ero keväällä<br />
1946. Lääkärin kehoituksesta hän muutti maaseudun rauhaan Jyväskylän<br />
maalaiskuntaan. Hän kuoli Jyväskylässä kahden vuoden kuluttua ja sai<br />
viimeisen leposijansa Jyväskylän maaseurakunnan hautausmaalla.<br />
Heikki Lankinen oli täydentänyt koulutustaan opintomatkoilla. Sellaisen<br />
hän teki 1923 tutkiakseen Tukholmassa ja Göteborgissa uusinta rakennustaidetta.<br />
Toinen 3 kuukauden pituinen opintomatka 1926 suuntautui Italiaan,<br />
Ranskaan ja Keski-Eurooppaan arkkitehtuuria tutkimaan. Menomatka kulki<br />
Eestin, Latvian, Puolan ja Itävallan kautta, ja palatessa hän viivähti Saksassa,<br />
Tanskassa ja Ruotsissa. V. 1930 hän kävi valtiolta saamansa stipendin turvin<br />
Tukholman näyttelyssä ja 1932 hän teki kaksi ja puoli kuukautta kestäneen<br />
matkan Pohjois-Amerikan yhdysvaltoihin lähinnä perehtyäkseen rakenneteknilliseen<br />
arkkitehtuuriin. Menomatka tapahtui Saksan ja Ranskan kautta. Paluumatkalla<br />
hän viipyi viikon Pariisissa ja toisen Lontoossa.<br />
Oulussa valtion virassa Lankinen joutui suorittamaan monia huomattavia<br />
suunnittelu- ja rakennustehtäviä, mm. Tornion seminaarirakennuksella, sairaaloiden<br />
parissa Kittilässä ja Pelkosenniemellä sekä koulujen rakentamisessa<br />
Kemiin ja Rovaniemelle. Viipurissa hänen tehtäväkseen tuli mm. maakuntaarkiston<br />
rakennustyön johtaminen. Maakunta-arkisto rakennettiin ilman urakoitsijaa.<br />
Kaikki tilaukset työmaalle tehtiin vastaavan mestarin ja arkkitehdin<br />
välityksellä. Tällä tavoin tuo huomattava työ tuli valtiolle varsin edulliseksi.<br />
Sen kustannusarvio alitettiin 800 000 mk:lla.<br />
Yksityisessä toimistossaan Heikki Lankinen suoritti terveytensä päivinä lukuisia<br />
suunnittelu- ja rakennuttamistöitä. Mielenkiintoista on todeta, että hän<br />
oli tekemisissä kaavoitustöiden kanssa aikana, jolloin asemakaava oli harvinainen<br />
tehtävä. Kaavoituksen täydentämistä on myös rakennusjärjestys,<br />
jonka laadintaan Lankinen osallistui Kemissä.<br />
Paitsi lukuisia yksityis- ja liiketaloja sekä huviloita Lankinen suunnitteli<br />
muutaman ammatillisen opetuslaitoksen, pari maaseutupankkia ja Kemijärven<br />
kansanopiston rakennuksia. Hän suunnitteli Ylivieskan ja Kemin maaseurakunnan<br />
kirkkojen uudet sisustukset ja laati myös uudistussuunnitelman Oulun<br />
Tuomiokirkkoa varten. Tämä työ jäi kuitenkin toteutumatta.<br />
Viipurista käsin Lankinen suunnitteli rakennuksia Karjalaan, mm. Terijoelle<br />
ja Virolahdelle kunnantalot sekä Terijoelle Säästöpankin. Viipuriin häneltä<br />
jäi vain pari uudisrakennusta, kauppias Mahkoselle 7-kerroksinen asuin-ja liiketalo<br />
Pantsarlahdenkatu 9:ään (1939, tontti 45) sekä Vapaakirkko, 1kerroksinen<br />
kivirakennus Kalevan kaupunginosaan Kalevan- ja Vilkenkadun<br />
kulmaan (1936 tontti 45). Lisäksi hän suunnitteli <strong>Viipurin</strong> piispantalon sisustuksia<br />
(1935 tontti 112, Linnoituksen osassa). Virka, sairaus ja alkanut sota<br />
rajoittivat hänen toimintansa näin vähiin. Toisissa olosuhteissa hän varmaan<br />
olisi voinut enemmän vaikuttaa <strong>Viipurin</strong> rakentamiseen.<br />
Viipurissa arkkit. Heikki Lankinen kuului teollisuuskoulun johtokuntaan.<br />
47
Change language