Kuorofestivaali – Körfestival s. 51 - Vaasa

Kuutti Lavonen, L´eau intarissable
(Ehtymätön vesi - Outsinligt vatten), 2006
mustaliitu, pastelli ja tempera kankaalle
- svartkrita, pastell och tempera på duk,
135 x 165 cm
Foto Rauno Träskelin
sissa havaittavissa myös hienovaraisia
viitteitä 1500- ja 1600-lukujen
mestaripiirroksiin. Lavosella oli
komeissa näyttelyissään 1980-luvun
lopulla Taidegraafikkojen galleriassa
Helsingissä esillä isoja liitupiirustuksia.
Innostuin niiden välittömään ja
valloittavaan kauneuteen. Ne liittyivät
omalaatuisella tavalla nimenomaan
piirtämisen suureen traditioon.
Lavosen viivan käyttö on imaisurikasta,
hän yhdistää pitkiä jänteviä viivoja
viivarykelmiin ja niukkoihin värikenttiin.
Kasvokuvia Lavonen tehostaa
muotojen aksenteilla ja siirtymillä.
Usein Lavonen käyttää sommitteluissaan
mielenkiintoisella tavalla puhtaita
työstämättömiä pintoja piirretyn
ja maalatun jäljen lisäksi.
aiHeina rakkaUs ja Usko
Ilmaisuaan Lavonen on kehittänyt vuosien
aikana eri graafisissa tekniikoissa
ja maalauksissa. Vaasan kaupunginteatterin
lämpiöön Lavonen teki
taidekilpailun voittajana 1991 ison
seinämaalauksen nimeltään L’Amour.
Olen nähnyt tämän teoksen kuvastavan
sitä hetkeä, jolloin ihminen
teatterikokemuksensa kautta kokee
katarsiksen. Tämä tarkoittaa puhdistusta,
joka syntyy teatterielämyksen
huipentuman aikaansaamista oivalluksista
ja tunne-elämyksistä. Teoksen
lähtökohtana oli tässä tapauksessa
itse lämpiön tilan ohella myös napolilaisen
Massimo Stanzionen dramaattinen
teos Viattomien lasten murha.
Teoksen nimi, L’Amour, liittyy Lavosen
useasti viljelemiin aiheisiin. Rakkauden
lisäksi hän on myös käyttänyt
uskonnollisia aiheita. Suurta huomiota
herättivät hänen maalauksensa Tyrvään
Pyhän Olavin kirkkoon, vuosina
2003-2008.
Kuutti Lavonen on toiminut taidekriitikkona
ja kirjoittanut mielenkiintoisia
esseitä, esimerkiksi Leena Luostarisen
taiteesta. Vaasassa pidettävä
näyttely liittyy opinnäytteeseen.
Lavonen suorittaa nyt kuvataiteen
tohtorin tutkintoa Lapin yliopiston
taiteiden tiedekunnassa.
lens mästarteckningar. I sina stiliga
utställningar på slutet av 1980-talet i
Konstgrafikernas galleri i Helsingfors
visade Lavonen stora kritteckningar.
Jag blev fascinerad av deras omedelbara
och betagande skönhetsverkan.
På ett egenartat sätt ställde de sig i
den stora teckningskonstens tradition.
Lavonen tecknar både långa,
uttrycksfulla linjer och strecksvärmar,
han använder även färgfält. Ansikten
återger Lavonen med formaccenter
och förskjutningar. Ofta använder
Lavonen rena obearbetade ytor
tillsammans med spåren av teckning
och måleri.
kärlek oCH reliGion som
Tema
Sitt uttryckssätt har Lavonen under
årens lopp utvecklat både i olika grafiska
tekniker och i sitt måleri. Som
vinnare av en konsttävling utförde
Lavonen en monumental väggmålning,
L’Amour, i foajén i Vasa stadsteater
1991. Jag har uppfattat att detta
arbete återger det ögonblick, då en
människa tack vare ett teaterbesök
genomgår katarsis. Det handlar
om den rening, som höjdpunkten i
föreställningen skänker åskådaren i
form av insikt och känsloupplevelse. I
det här fallet var utgångspunkten för
Lavonens arbete förutom foajéutrymmet
i sig, även Massimo Stanziones
dramatiska målning De betlehemitiska
barnamorden.
Målningens namn, L’Amour, hänför sig
till ett tema som Lavonen ofta använt.
Förutom kärleken har han bearbetat
religös tematik. Stor uppmärksamhet
väckte hans målningar för Sankt
Olavs kyrka i Tyrvis, som han utförde
2003-2008.
Kuutti Lavonen har även skrivit konstkritik
och essäer om till exempel Leena
Luostarinens konst. Utställningen
i Vasa ansluter sig till ett lärdomsprov,
Lavonen gör sin doktorsexamen i
bildkonst för konsternas fakultet vid
Lapplands universitet.
Teksti | Text: Dan Holm
mUUTTUva iHminen
”Renessanssi perustui klassisen
ideaalin palauttamiseen, jossa ihminen
humanistina oli keskipisteessä.
Humanismi tarkoitti tieteiden ja
taiteiden välistä yhteyttä.
Ihminen haki olemassaololleen filosofista
perustaa tiedon ulottuvuudesta
enemmän kuin ennen.
Ilman renessanssia ei myöhemmin olisi
voinut olla valistuksen aikakautta.
Barokki sitä vastoin laski ihmiseen
hänen lihallisuutensa, sensuaalisuutensa
ja emotionaalisen herkkyytensä.
Devotio ja passio puhuivat pyhimysten,
enkelihahmojen ja antiikin
legendojen kautta.
Nykyaika on rajannut valokuvaan, elokuvaan
ja televisiokuvaan lähikuvan
ihmisen kasvoista.
Mutta miten puhuva pää saadaan uudelleen
hiljentymään ja vaikuttamaan
vain käsin tehdyn voimalla?”
Kuutti Lavonen
fÖränDerliG människa
”Renässansen byggde på att återupprätta
klassiska ideal, där människan
som humanist stod i centrum.
Humanismen innebar ett samband
mellan vetenskaper och konst. Människan
sökte en filosofisk grund för
sin existens, i högre grad baserad på
kunskapens dimension än tidigare.
Utan renässansen skulle inte upplysningstiden
i sin tur ha varit möjlig.
Barocken däremot inbegrep i det
mänskliga även hennes köttslighet,
sensualism och emotionella känslighet.
Hängivenhet och passion talade
genom helgon, änglagestalter och
antika legender.
Nutiden har begränsat närbilden av
människans ansikte till fotografiet,
filmen och televisionen.
Men hur kan man ånyo dämpa ljudet
från det talande huvudet, och få det
att verka med handens kraft? “
Kuutti Lavonen
39